Tarkoitukseni on nyt vihdoinkin alkaa lukemaan Katolisen kirkon katekismusta läpi järjestyksessä ja tarkkaan. Pistän tähän ketjuun kaikenlaisia vähänkin itseäni askarruttavia seikkoja, joihin katekismusta lukiessani törmään, jos vaikka joku osaisi vastata kysymyksiini ja kommentoida huomioitani. Luen tekstiä ensisijaisesti latinaksi, mutta tarkempaa selvitystä vaativissa kohdissa vertailen myös italian-, suomen- ja englanninkielisiä versioita.
3 tykkäystä
Ensimmäinen huomio. Kohta 1, viimeinen virke: “homines Deus vocat ut … filii Eius fiant adoptivi”. Samoin italiankielinen versio: “Dio chiama gli uomini a diventare … suoi figli adottivi”. Ja englanninkielinen versio: “he invites men to become … his adopted children”. Suomenkielisestä käännöksestä sen sijaan on tuo adoptio-ajatus jätetty pois: “Jumala kutsuu ihmiset lapsikseen”.
Ovatko kristityt siis Jumalan adoptiolapsia vai ikään kuin oikeita jälkeläisiä? KKK1 ja muutamat muut asiat tuntuisivat puhuvan adoption puolesta, mutta toisaalta esimerkiksi Johanneksen evankeliumin alussa sanotaan, että Jumalan lapset ovat syntyneet Jumalasta (Joh. 1:12-13): ὅσοι δὲ ἔλαβον αὐτόν, ἔδωκεν αὐτοῖς ἐξουσίαν τέκνα θεοῦ γενέσθαι, τοῖς πιστεύουσιν εἰς τὸ ὄνομα αὐτοῦ, οἳ οὐκ ἐξ αἱμάτων οὐδὲ ἐκ θελήματος σαρκὸς οὐδὲ ἐκ θελήματος ἀνδρὸς ἀλλ᾽ ἐκ θεοῦ ἐγεννήθησαν.
1 tykkäys
Adoptio-tulkinta tuntuu luontevalta, koska mehän olemme Jumalan lapsia “lupauksen perusteella”:
Tämä tarkoittaa, etteivät Jumalan lapsia ole luonnolliset jälkeläiset vaan että jälkeläisiksi luetaan lupauksen voimasta syntyneet lapset. (Room. 9:8)
Orjattaren poika syntyi luonnonjärjestyksen mukaisesti, vapaan naisen poika sen sijaan lupauksen voimasta. (Gal. 4:23)
Veljet, te olette lupauksen lapsia, niin kuin Iisak oli. (Gal. 4:28)
Ala vain lukea, mutta älä missään tapauksessa lukemaan! 
Minusta tämä selitys ontuu aika ratkaisevasti sen takia, että Iisak oli myös Abrahamin biologinen jälkeläinen.
Kohta 3:
Lat: “Christifideles vocantur omnes ut illum de generatione in generationem transmittant, fidem annuntiantes, ex ea in communione fraterna viventes eamque in liturgia et precibus celebrantes.”
Minä tuolkitsisin tuon “ex ea [scilicet fide] … viventes” -ilmauksen samaan tapaan kuin suomenkielisissä teksteissä on yleensä tulkittu esim kohtaa Room. 1:17 “Iustus autem ex fide vivet” - “Vanhurskas elää uskosta.” Siis usko on se, jonka kautta kristitty tulee eläväksi ja sellaisina (siis elävinä) he viettävät aikaansa veljien yhteydessä.
Katekismuksen versiot kuitenkin tulkitsevat hieman toisin, että kristityt elävät uskossa tai uskoaan (todeksi) veljiensä yhteydessä:
Fin: “julistamalla uskoa, elämällä siinä veljien yhteydessä”
Ita: “annunziando la fede, vivendola nell’unione fraterna” (elämällä sitä)
Eng: “by professing the faith, by living it in fraternal sharing”
En tiedä huomaako kukaan muu tässä mitään eroa tai onko sillä lopulta kenenkään mielestä mitään merkitystä. 
1 tykkäys
Huomaa, kun otat ne tuolla tavalla vertaillen esiin. Noita lukiessasi varmaan paras ohje on se, että aina kun huomaat eron luterilaisuudessa oppimasi ja KKK:n sanamuodon välillä, niin hylkää edellinen ja omaksu jälkimmäinen tulkinta. 
3 tykkäystä
Kiitän näistä jo etukäteen, @TV2! Se, että luet latinaksi, on suuri ansio. Itse olen lukenut vain suomeksi. Tässä avautuu monia kiinnostavia havaintoja.
Katolinen katekismus netissä suomeksi ja latinaksi niille muillekin, joita tämä mahdollisesti kiinnostaa.
3 tykkäystä
Lisäksi tästä linkistä pääsee mm. englannin-, italian-, ranskan- ja espanjankielisiin versioihin.
2 tykkäystä
Sinuna käyttäisin enemmän ranskankielistä versiota, kun kerran kieltä osaat. Sehän on nimittäin KKK:n alkuperäinen julkaisukieli.
Täytyy varmaan joissakin kohdissa tarkistaa ranskankielinenkin versio, kun tekstin alkuperäinen versio on kai tosiaan laadittu pääasiassa sillä kielellä, vaikkakin myöhemmin (1997) julkaistu latinankielinen versio on katekismuksen virallinen versio, jonka muotoilujen mukaisiksi muut versiot on sittemmin muokattu, sikäli kuin tarvetta on ollut. Itselläni ranskan kielen taito rajoittuu luetun ymmärtämiseen, enkä sitäkään enää aktiivisesti ylläpidä kun täytyy priorisoida tekemisiään, niin että kielitaito on siltäkin osin jo pahasti rappeutunut. Joka tapauksessa koska tämä on suomen- ja latinankielinen perhefoorumi, niin sekin puolustaa näiden kahden kielen ensisijaisuutta katekismuksen tarkastelussa.
Kristityistä käytetään latinankielisessä versiossa yleisesti termiä christifideles. Tästä on käännöksissä pientä variaatiota:
Suom. Kristukseen uskovat, uskovat, kristityt
Eng. Christ’s faithful, Christian faithful, the faithful
Ita. credenti in Cristo, fedeli, fedeli cristiani
Fra. fidèles du Christ, fidèles chrétiens, fidèles, chrétiens
Kohdat 3, 12, 24 et passim ja erityisesti kohta 871.
Kohta 16, lat. hominis ad Dei imaginem creati. Yleensä kai tämä suomennetaan “Jumalan kuvaksi luotu ihminen” tai “ihminen, joka on luotu Jumalan kuvaksi”. Tässä on suomennoksessa jostain syystä vähän oudolta kuulostava ilmaus “Jumalan kuvan mukaan luotu ihminen”. Jälkimmäinen käännös on ikään kuin kopion kopio (kuvasta otettu kuva), edellinen suora kopio (kuva). Alkutekstistä (Genesis 1:27a וַיִּבְרָ֨א אֱלֹהִ֤ים׀ אֶת־הָֽאָדָם֙ בְּצַלְמֹ֔ו בְּצֶ֥לֶם אֱלֹהִ֖ים בָּרָ֣א אֹתֹ֑ו) en nyt osaa suoraan sanoa, kumpi olisi tarkempi käännös.
Kohdan 16 loppupuolella on mielenkiintoisia ajatuksia, mutta näitä on varmaan parempi selvitellä vasta siellä, missä ne varsinaisesti käsitellään eli katekismuksen kolmannessa osassa.
Aika pian tosiaan huomaa, että suomalainen KKK käyttää usein vähän erilaisia ilmauksia kuin mihin on tottunut Suomen luterilaisissa kirkkoraamatuissa ja muissa luterilaisissa teksteissä.
2 tykkäystä
Huomautus vähäpätöisestä käännösseikasta kohdassa 29. Suomennos kuuluu:
Ihminen voi kuitenkin unohtaa, käsittää väärin, jopa nimen omaan torjua tämän ”läheisen ja elintärkeän yhteyden Jumalaan”.
Käännöksen “käsittää väärin” sijaan olisin kirjoittanut “jättää huomioimatta” tai jotain sellaista. Ranskan ilmauksen méconnu kai voisi tulkita myös noin, mutta muilla kielillä minun esittämäni käännös vaikuttaisi ainoalta oikealta:
lat. neglegere
ita. misconosciuto
eng. overlooked
Edelleen kohdassa 29 suomennoksessa viite nro 5 on virheellisesti 2 Moos. 3:8-10, kun pitäisi olla 1 Moos 3:8-10 niin kuin muissa versioissa (Gn 3,8-10).
Ei nyt ole tarkoitus alkaa tekemään kommentaaria katekismuksen suomennoksesta, mutta tämän vielä nostan esiin, että harmittaa kun yksi mielestäni hienoimmista kielikuvista on vesitetty katekismuksen suomennoksessa. Ajatus sydämen “suoruudesta” pitäisi siis mielestäni näkyä myös suomennoksessa. Kohta 30:
Lat. ab homine requirit … eius voluntatis rectitudinem, “cor rectum”
Suom. vaatii ihmistä … olemaan tahdoltaan vilpitön. Se vaatii “vilpittömän sydämen”
Ita. esige dall’uomo … la rettitudine della sua volontà, “un cuore retto”
Fra. exige de l’homme … la rectitude de sa volonté, “un coeur droit”
1 tykkäys
Tämä on hieno lause ja hieno ajatus:
35 Hominis facultates illum capacem efficiunt Dei personalis exsistentiam cognoscendi.
Mutta onko suomennoksen tulkinta, että facultates tarkoittaisi nimenomaan ja vain luonnollisia kykyjä, oikea?
Suom. Ihmisen on mahdollista tietää luonnollisilla kyvyillään, että persoonallinen Jumala on olemassa.
Vrt.
Ita. facoltà
Eng. faculties
Fra. Les facultés
1 tykkäys
Lueskelin KKK:ta kohtaan 49 asti. Hienoa ja tiukkaa tekstiä. Ei valittamista.
Seuraa pilkunviilausta suomennoksesta. Sikäli kuin silmäilin suomennosta, niin ihan hyvältä sekin enimmäkseen vaikuttaa. Kohta 42 on minusta kuitenkin hieman huonosti suomennettu, etenkin ensimmäisen ja viimeisen virkkeen osalta. Keskellä oleva Khrysostomos-sitaatti on niin hankala suomentaa, etten itse edes yritä sitä. Tässä suomennosehdotukseni muilta osin (latinankielisen tekstin pohjalta):
Jumala ylittää kaiken luodun. Siksi on välttämätöntä alati puhdistaa puheemme siitä, mikä on rajoitettua, kuvitteellista ja epätäydellistä, ettemme sekoittaisi inhimillisiä mielikuviamme Jumalaan, joka on “[tähän Krhysostomos-sitaatti]”. Meidän inhimilliset sanamme pysyvät aina Jumalan mysteerin tällä puolen.
1 tykkäys