Olen tehnyt havainnon, joka lienee ilmeinen ainakin kristillisissä sisäpiireissä: vapaiden suuntien kristityt puhuvat enemmän kielillä kuin luterilaiset. Jos kielilläpuhuminen on aidosti Jumalan Hengen vaikutusta, miksi hän valikoi seurakuntia sen antamisessa? Miksi esim.helluntailaisten lähes kaikissa kokoontumisissa joku/jokut rukoilevat kielillä, mutta luterilaisten kokoontumisissa se on hyvin hyvin harvinaista? Hengen uudistuksen tapahtumissa olen sitä kerran pari kuullut.
Viimeksi kun olin kokoontumisessa, jossa oli osallistujia eri krist.liikkeistä, yksi ihminen rukoili koko ajan kielillä, kun muut rukoilivat. Oma keskittymiseni häiriintyy tällaisesta. Paavalikin toppuuttelee kielillä rukoilemista kysyen, miten toinen voi sanoa tällaiseen rukoukseen aamenen, kun ei ymmärrä, mitä toinen on rukoillut.
Katsooko Pyhä Henki, että luterilaiset eivät ole tarpeeksi hengellisiä/pyhiä, jotta heille voisi sellaisen lahjan antaa. Ortodokseista ja katolisista puhumattakaan .
Vai onko niin, että lut/ort/kat ovat niin “rakentuneita”, etteivät tarvitse tätä armolahjaa - sanotaanhan Raamatussa, että kielilläpuhuva rakentaa itseään.