Ei vielä, toivottavasti ei vastaisuudessakaan.
1 tykkäys
Ei se niin naiivia ole. Symbolin, kuten liput, voi tulkita monella tavalla, enkä minä väittäisi lipun “viittaavan” mihinkään kysymättä asiaa ensin lipun heiluttajalta.
1 tykkäys
Offtopic, mutta lippuasiaa muuten. Tänään Helsingissä liputti Isis Myllypuron, Viikin ja Kivikon välisellä sillalla Itä-Helsingissä. Poliisi poisti terroristijärjestön lipun, mutta kertoo joidenkin lähistöllä olevien maahanmuuttajien asenteista. Liittyisiköhän 11.9. tapahtumien vuosipäivään?
Helsinki | Isisin lippu liehui aamupäivällä Helsingissä Kehä I:n varrella:
1 tykkäys
Viesti yhdistettiin ketjuun: Offtopic-aarrearkku
– Malawissa oli nälänhätä, joten jaoimme ihmisille maissia. He saivat itse päättää, mitä työtä he tekevät vastineeksi ruoasta. Itse toivoimme, että tehkää vaikka kaivoja, mutta he halusivatkin kirkon. He olivat jo polttaneet savesta tiiliä, ja minulle he sanoivat, että nyt tarvittaisiin kattopeltiä ja sementtiä, Kujanpää sanoo.
– Siihen aikaan Malawissa oli noin kuusi tuhatta luterilaista, mutta kolmekymmentä vuotta myöhemmin heitä onkin jo yli sata tuhatta.
Kasvu on Kujanpään mielestä valtava, ja yksi selittävä tekijä on se, että seurakuntalaiset osallistuvat kirkon elämään omatoimisesti.
Länsimaissa on käynnissä kulttuurinen murros siinä, mitä sanoja on sopivaa käyttää ja mitä ei.
– Joskus pappi voi sanoa vähän yliampuvastikin, ja se ihan hyvä asia, kun siitä syntyy hyvää keskustelua. Jos papin puheista seuraa kantelu, se käsitellään erikseen hallintokysymyksenä. Ei asia ole sen kummempi, Kujanpää erottelee.
– Joka kahdeksas kristitty maailmassa on tällä hetkellä vakavasti vainottu uskonsa tähden. Maailmassa on 300 miljoonaa vainottua kristittyä. Kristillinen kirkko on luonteeltaan globaali, eikä meillä täällä pohjoisessa ole mitään oikeutta vaieta vainottujen hädästä, Kujanpää sanoo.
Onpa virkistävää lukea välillä tämmöistäkin.
7 tykkäystä
Kujiksen kirkkodraamat ja gospelnäytelmät… Oi niitä aikoja! Ikävä että eläkkeelle jo jää, mutta kaikella on aikansa.
2 tykkäystä
Ei vielä. Nyt ollaan vasta vaiheessa, jossa viedään työpaikat ja käräjille
1 tykkäys
No ei meidän kannata olla näistä asioista kovin huolissamme, sillä Raamatun yksiselitteinen kanta on, että meitä kristittyjä tullaan raahamaan oikeusistuimiin jne., mutta voi niitä, jotka niin tekevät.
Luuk 12:10-12: “Ja jokaiselle, joka sanoo sanan Ihmisen Poikaa vastaan, annetaan anteeksi; mutta sille, joka Pyhää Henkeä pilkkaa, ei anteeksi anneta. Mutta kun he vievät teitä synagoogain ja hallitusten ja esivaltojen eteen, älkää huolehtiko siitä, miten tai mitä vastaisitte puolestanne tahi mitä sanoisitte; sillä Pyhä Henki opettaa teille sillä hetkellä, mitä teidän on sanottava.”"
2 tykkäystä
Mutta sateenkaariväkeä on kärrätty. Ja esimerkiksi Afriikassa nuorten elinvoimaisten seurakuntien mielestä nykyiset kymmenien vuosien vangitsemiset ovat liian lieviä tuomioita homoudesta. Mitähän lippuja he käyttää…
1 tykkäys
Huvittavaa kuinka atte vuodesta toiseen jaksaa ylistää näitä afrikkalaisseurakuntia. Etkö yhtään parempaa tai edes tyypillisempää kristinuskon esiintymää keksi?
5 tykkäystä
Muistaakseni Ugandan tilannetta on käytetty jossain Helsingin ev.lut. seurakuntayhtymän tilaisuudessa perusteluna sille, ettei konservatiivijärjestöille sovi antaa rahaa, tosin siellä ei taida olla juurikaan luterilaisia eikä ainakaan silloin yksikään kirkon konservatiivijärjestöistä tainnut edes toimia siellä. Mutta mitäs yksityiskohdista, kun on omasta mielestä löydetty hyvä leimakirves.
4 tykkäystä
Minä koin jotain samantapaista kun jumalanpalveluksessa synnintunnustukseen johdateltiin viittaamalla menossa olevaan pride-viikkoon ja siihen miten poikkeava seksuaalinen suuntautuminen monessa paikassa maailmaa kohtaa vihaa ja jopa väkivaltaa enemmistön taholta. Linkki meihin oli se, että mekin voimme täällä ohittaa tai jotenkin kohdella huonosti erilaisia vaikkemme suorastaan fyysisesti sitä osoita.
Olisin voinut yhtyä rippiin sydämestäni jos olisin saanut hetken ajatella ketä minä todella ohitan tai jotain sellaista.
Mutta Pride -yhteys ja se vähintään
epäsuora väite että minäkin olen samaa sakkia kuin porukka joka jossain maassa tappaa homoja, esti minulta katumuksen.
Olen muutenkin välillä kokenut messun synnintunnustusten sanat ja johdannot keinotekoisiksi. Usein kyllä myös osuviksi. Vähän hankala kysymys koko juttu. Ehkä Raamatun sana riittäisi… ?
Kertomani kokemuksen kanssa oli samaa sarjaa se tieto että täälläkin voi joutua messussa pahaa aavistamatta uuden avioliittokäsityksen ”uhriksi”. Nääs kuulutettiin muutama pari, joiden liitto ei ole kristillinen avioliitto vaan samaa sukupuolta olevien maistraatissa solmittu. Ja johdettiin näiden liittojen puolesta rukoilemaan. Nämä kaikki tapaukset ovat vähentäneet luottamusta paikallisen seurakunnan tulevaisuuteen ja omaan rooliini siinä.
9 tykkäystä
Pidän ongelmallisena sitä, jos joko johdantosanoissa tai etenkin itse synnintunnustuksen tekstissä määritellään kovin tarkasti, millaisia syntejä ollaan tunnustamassa. Henk.koht. erityisen ongelmalliseksi koen (onneksi harvoin käytetyn) synnintunnustusversion “usein olemme vaienneet, kun olisi pitänyt puhua” - omat katumuksen aiheeni kun osuvat yleisemmin osastoon “minä ja minun suuri suuni”… Parhaat synnintunnustukset ovat niitä, joissa puhutaan syntisyydestä ja synnin tekemisestä yleisemmällä tasolla. Niiden sanamuotoihin on helppo sovittaa omat puhumiset ja puhumattomuudet, kuin myös se jos mieleen ei kerta kaikkiaan tule mitään konkreettista tuoretta synnintekoa, vaikka tietääkin että niitä on olemassa.
5 tykkäystä
Viesti yhdistettiin ketjuun: Offtopic-aarrearkku
Tämä on kyllä hämmentävää, kun toisaalta pitäisi myös pyytää pride-viikon takana olevia ajatusmalleja anteeksi. Sen paremmin näitä kuin sukupuolineutraaleja liittojakaan ei Raamattu mitenkään anna ymmärtää, että niitä hyväksyttäisiin, paitsi muuttamalla tulkintaa ihmisen mielen mukaiseksi. Anteeksi olisi pitänyt siis pyytää kaikkea sitä, millä rikomme Jumalan tahtoa vastaan ja hänen sanansa ilmoitusta vastaan. Monesti pelkistetään kristinuskon sisällöksi vain lähimmäisenrakkaus, mutta se on vain puoli totuutta. Toinen puoli on ehkä vielä tärkeämpi, rakasta Jumalaa yli kaiken ja se pitää sisällään käskyt ja Jumalan sanasta kiinni pitämisen.
2 tykkäystä
Tätä tunnustusta kertomassani tapauksessa taidettiin käyttääkin.
En epäile aitoa halua ja uskoa, kun joku näihin tunnustamisiin seurakuntaa haluaa johdattaa. Uskonelämässä on silloin keskeistä tai ainakin tärkeää epäoikeudenmukaisuuden vastustaminen osana kristillistä rakkautta. On omaksuttu ajatus, että Jumala toimii maailmassa kristittyjen kautta, ja meidän on puolustettava sorrettuja ja halveksittuja. Näin hyvin pitkälle minun mielestäni onkin. Raamattu kertoo Jeesuksen moittineen tekopyhiä ja kohdanneen syntiset, joita hurskaat karttoivat ja ylenkatsoivat. Vanha testamentti sisältää samantapaisen sorretun puolustamisen. Pidän myös todellisena vaarana sitä että itseni oikeauskoiseen ja oikein ajattelevaan ryhmään lukiessani voinkin ylenkatsoa toisia ja katsella läpi sormien omia syntejäni kun porukassa kauhistellaan maailman pahuutta.
Ongelma olikin siis lähinnä siinä, miten kyselemättä ja suoraan synnintunnustuksen johdanto otti Pride-liikkeen esimerkilliseksi tavaksi puolustaa sorrettuja. Ei voi olla niin, että näin ristiriitaisena näyttäytyvä ilmiö vetäistään rippipuheessa esikuvaksi. Ihan niin kuin sillä tavalla rakennettaisiin jotain kestävää - eiköhän se ennemmin revi ihmisiä entistä kauemmas toisistaan? Sama tunne kuin siinä, että messuun tullut seurakunta johdatetaan rukoilemaan samassa yhteydessä avioliittojen ja homoliittojen puolesta, vaikka kirkossa ei ole jälkimmäistä instituutiota olemassakaan.
Niin, varsinkin jos määrittelyn takana väikkyy tietty poliittinen tai uskonnollinen erityispiirre. Joku muu tunnustaa jotain, tai pyrkii johonkin, ja Jumalan eteen mennään sitten ikäänkuin valjastettuina tunnustamaan.
Raamatun sanat ovat hyviä tunnustuksina. Psalmeissa riittäisi…!
Ja sitten se Oi sinä kaikkein armollisin…
1 tykkäys
Tartunpa tähän. Lähetyshiippakunta mielletään usein tällaisena kuvaamanasi porukkana. Tällaisella maalailulla saadaan sitten mahdollisesti peloteltua arkoja, esim. “ei sinne syntiset mahdu”, tai tulee “vähintäänkin tuntea katekismus” ennen kuin seurakunnan ovesta astuu sisälle. Jännä muuten tuo ajatus, että kirkkokunta ei saisi ajatella olevansa oikeassa uskossa. Eikö meidän tule tähän jo Raamatun perusteellakin pyrkiä, että kaikessa pitäisimme sen mitä Jeesus on käskenyt meidän pitää. Eikä pyrkimys opilliseen puhtauteen tarvitse johtaa automaattisesti toisten ylenkatsomiseen. Päinvastoin.
Ja myös todellisuus ainakin meidän seurakunnassa on hyvin muuta, kuin kuvaat. On opillista erimielisyyttää ja riitojakin, on elämänvaelluksen syntejä jne. Ei todellakaan mikään itsessään pyhien joukko. En usko, että kukaan ainakaan meidän seurakunnassa ehtii ja yleensä voi ajatella kuvaamallasi tavalla. Ja kaiken lisäksi, Jumala kyllä itse pitää huolen myös siitä, että pysymme publikaanin kengissä…
2 tykkäystä
En ajatellut tuossa mitään tiettyä porukkaa tai seurakuntaa.
Puhuin ihan itsestäni.
Minulla on paljon tunnustettavaa, ja yksi on se mitä kuvasin. Minä miellän itseni mielipiteitteni ja taustani ja ryhmäänkuulumiseni perustella liian herkästi tuolla tavoin.
Uskon myös että jokainen kristitty joutuu kohtaamaan itsekkään luontonsa, mutta se vaihtelee missä ja milloin. Toisen puolesta ei voi sanoa, mikä olisi juuri hänen helmasyntinsä tai ajankohtainen kiusauksensa. Omasta puolesta voi tai ainakin sitä on välillä hyvä pohtia.
3 tykkäystä
Jospa me kaikki sitä pohtisimmekin, emmekä ainoastaan helmasyntiä, vaan sitä, että meillä on syntinen luonto, olemme luonnostamme syntiset. Meissä on kaikkiin synteihin taipuvainen luonto. Eikä tätä luontoamme korjaa, eikä voi korjata mikään teko. Jonkun on astuttava sijaamme ja otettava syntimme omaksi syykseen, jonkun joka on itsesssään viaton ja astuttava meidän ja Jumalan väliin ja näin tekemällä tehtävä meidät vanhurskaiksi. Kukahan on tähän kelvollinen? Eiköpä vain yksi ainoa johon uskomalla meidän syntiämme ei lueta meille.
2 tykkäystä
Pohjimmiltaan, ihminen on Jumalan kuva. Lapsi on viaton, vailla syntiä, himoton. Hän syntyy langenneeseen ihmiskuntaan ja omien valintojen kautta valitsee hyvän ja pahan. Himot ajavat ihmisen syntiin. Luonnoltaan ihminen ei ole syntinen, tai turmeltunut ytimeltään. Synti on erillinen meidän luonnostamme, luonnossamme on pysyvä hyvyys jota ei voida ikinä kumota. Langeemuksesta ja sen vaikutuksesta ei ole olemassa vain luterilaista maailmankuvaa.