Kirkkoherra -nimike halutaan vaihtaa

Ajankohtaista
#1

Kirkkoherra-nimike on kirkkolaissa ja sitä saa muuttaa ainoastaan eduskunta kirkolliskokouksen esityksestä. Kirkolliskokouksessa nimikkeen muuttamiseen tarvitaan enemmistön päätös.
–Siellä on sellaiset voimasuhteet, että liberaalit tai konservatiivit eivät kumpikaan yksinään saa kolme neljäsosan enemmistöä. On aika helppoa löytää yksi neljäsosan määrävähemmistö, joka kaataa tällaiset uudistukset, Junni luonnehtii.

Onhan se kiusallista, kun puhutaan kirkkoherrasta eikä viranhaltija olekaan herra vaan rouva tai neiti.

Nyt pitäisi keksiä hyvä sukupuolineutraali nimike kirkkoherra -nimikkeen sijaan. Mikähän se voisi olla? Sopisiko seurakunnan paimen, kirkkohenkilö vai joku muu?

1 tykkäys
#2

Esimiehet on seurakunta jo muuttanut esihenkilöiksi, ihan virallisesti.
Miestenpiirin ja naistenpiirin muuttamista henkilöpiireiksi valmistellaan, samoin mieskuorot ja naiskuorot olisivat jatkossa henkilökuoroja.
No ei vaiskaan.
Mutta esihenkilö on tosiasiaa.

Kappalaiset tulevat jatkossa täällä muuttumaan johtaviksi papeiksi. En tiedä sitten miten heidän esihenkilönsä nimikkeen käy. Tulisiko ylipappi . Tai johtavien pappien johtaja.

Onhan se toisaalta ihan ok että nainen ei ole virassa -herra tai -mies. Mutta en tiedä onko johtava tai johtaja sitten sen parempi kirkossa jossa ihanteena pitäisi olla palveleminen eikä päällikkyys.

2 tykkäystä
#3

Onko taustalla, että heidän vaimonsa ovat kyllästyneet olemaan kappalaiskoja?

4 tykkäystä
#4

Heh. Tarkemmin sanoen osa kappalaisista jää ilman johtamistehtävää kun rakenne uudistuu. Tulee olemaan seurakunnassamme neljä johtavaa pappia ja sitten lähikirkon pappeja jne . Ja kirkkoherra.

#5

Jos kirkkoherrasta luovutaan, niin sopiva korvaava termi on ylipappi.

1 tykkäys
#6

Vapaakirkon käyttämä seurakunnanjohtaja on mielestäni hyvä ja selkeän kuvaava termi, ja myös sukupuolineutraali. Isoimpana kihona on sitten kirkkokunnanjohtaja.

#7

Kiva kun sinäkin keksit tuon!

#8

Tavallaan kyllä, mutta selittävyydessään kyllä myös aika tylsä ja selkeän historiaton.

2 tykkäystä
#9

Minusta lähikirkko on erikoinen termi. Kuulostaa kirkolta kirkossa. Lähikirkolla ei kuitenkaan tarkoitettane itsenäistä kirkkokuntaa. Se muistuttaa sanana esim. lähiseurakuntaa, jota on käytetty Vapaakirkon puolella, mutta yhdyssanan loppuosaksi on viimeiseksi sanaksi vaihdettu tilalle sanaksi kirkko. Kirkkojärjestys ei tunne “lähikirkkoja”. Kirkkojärjestyksen 12 luvussa tunnetaan ja tunnustetaan kappeliseurakunnat ja seurakuntapiirit.

#10

Tuollaista ei voi paikallisesti päättää ainakaan virkojen virallisten nimikkeiden osalta. Kirkkojärjestys on kaikkia seurakuntia sitova. Siellä on säädetty, että on olemassa kolme virkaa papeille: kirkkoherra, kappalainen ja seurakuntapastori. Muita ei voi pappisvirkojen osalta olla. Toki sisäisesti saa työntekijöitä nimittää miten kukakin haluaa. Kun virat laitetaan auki, virallinen virka on aina joku noista kolmesta. Seurakunnan sisällä voi sopia, että vaikkapa 1. kappalaisen virka on sitten vaikkapa ylipapin tai johtavan kappalaisen, ja 2. kappalaisen virka on johtavan papin tai vaikka aluejohtajan tittelin käyttöön oikeuttava, jos seurakunta näkee sen käytännölliseksi. Mutta viime kädessä kaikki seurakunnissa olevat papin virat pohjaavat Kirkkojärjestyksen 6 luvun 1 §:n kolmeen vaihtoehtoon. Kappalaisen viran hakuun pätee osin erilaiset vaatimukset kuin vaikka seurakuntapastorin virassa, ja siitä pitää olla aina selvyys, että minkä kriteerien mukaisesta virasta on kyse, kun jokin virka on auki.

1 tykkäys
#11

Tämä on muistinvaraista kerrontaa minulta. Jkl srkn rakenneuudistus kyllä tulee toteutumaan jo ensi vuoden alusta. Palaan ehkä asiaan, vaikka kyllä suunnitelmat varmaan julkisia ovat eli itsekin voit tarkistaa.
Täällähän on ollut ihan oma rakenteensa alueseurakuntineen. Niitä ovat johtaneet aluekappalaiset. Nyt niitä yhdistellään niin että tulee vain 4 aluetta, joille johtavat papit.

#12

Jyväskylän seurakunta on Suomen evl. lut. kirkon suurin seurakunta. Siellä ei ole seurakuntayhtymärakennetta, kuten monissa muissa Suomen mittakaavassa isoissa kaupungeissa. Jyväskylässä on ollut käytössä alueseurakuntamalli, joka on Kirkkojärjestyksen mukainen tapa organisoida toimintaa, johon liittyy myös virallista paikallista luottamushenkilöedustusta seurakuntalaisilta alueittain. Alueseurakunnat ovat olleet yksi tapa mahdollistaa mm. sitä, että on alueelta seurakuntalaisiakin suunnittelemassa alueen toimintaa.

Lähikirkkomallia Kirkkojärjestys ei tunne. Toki esim. työntekijöiden pääasiallisia työskentelyalueita voi ryhmitellä niin kuin seurakunta parhaaksi näkee, tai rakentaa vaikka esimiesrakennetta niin, että keskijohto rakentuu maantieteellisen pääasiallisen työskentelyalueen mukaan eikä vaikka työaloittain - jos niin hyväksi nähdään.

1 tykkäys
#13

Joo, maailman suurimmaksi luterilaiseksi on sanottu. Täällä on ollut 9 aluetta ja nyt niiden johdossa toimivat aluekappalaiset, joilla on ollut esimiestehtäviä osaan työväkeen nähden. Ehdotettuun 4 alueeseen tulee tosiaan johtavat papit, jotka ovat entistä enemmän hallintohommissa. Tämän on ajateltu vapauttavan muuta papistoa enemmän seurakuntatyöhön keskittymään. Lähikirkkoalueilla he olisivat toiminnallisia mutta eivät niinkään hallinnollisia pappeja. Työaloilla tulee olemaan tiimit joilla johtajat.
Mutta se mistä lähdettiin liikkeelle, oli siis pappien virkanimikkeet. Kirkkoherrasta en tiedä, tuleeko muuttumaan. Se on varmasti kirkon ylemmän tason päätös. Ja voi olla että olet oikeassa siinä, että täälläkin on myös jatkossa kappalaisen virkoja, siis nimeltään. Käytännössä kuitenkin alettaneen käyttää noita johtava pappi - ja lähikirkko-nimiä.

#14

Kirkkoherra on nimitys joka pätee miehelle ja naiselle. En ainakaan itse osaa ajatella sitä sukupuolittuneesti. Suomenkielessä kaikki sanat ovat neutreja. Kyllä on taas kirkolla vakavat huolet… tai no ei tainnut onneksi kirkon piiristä lähteä tämä aivopieru.

Kirkosta ei voi erota, mutta ammattiliitosta voi.

D

2 tykkäystä
#15

Tämä argumentti on tässä yhteydessä vähän jännä – eihän tosiaan suomeksi esim. sana “mies” ole kieliopillisesti sen maskuliinisempi kuin mikään muukaan sana, mutta ei sillä kuitenkaan naisiin tavata viitata :smiley: Samoin “herra” on vakiintunut sanana kuvaamaan nimenomaan miespuolista henkilöä. Sen sijaan voisi sanoa, että sanoina “esimies” ja “kirkkoherra” ovat tarpeeksi ns. “itsenäistyneet” ja muodostaneet oman merkityksensä, että ne voisi ymmärtää sukupuolineutraaleina vaikka osiinsa pilkottuina sisältävätkin sukupuolittuneita sanoja. Monien korvaan kuitenkin “mies” ja “herra” noissa yhteyksissä edelleen särähtävät korvaan, koska ovat kaikessa muussa käytössä niin selvästi miehiin eikä naisiin viittaavia. Ja tietysti historiallisesti “esimies” tai “kirkkoherra” pitkään viittasivatkin nimenomaan miehiin.

1 tykkäys
#16

No kun arkkipappi ei oikein kuulosta suomeksi hyvältä.

#17

Miksi ei malli ruotsinkielestä: kirkkopaimen? Opin suomeksi kirkkoherra. Miten kirkkokansa vastaanottaa muutos?

1 tykkäys
#18

Pappi-päätteiset sanat ainakin taitavat olla lähtökohtaisesti sukupuolittuneita, kun pappa ja pappi ovat historiallisesti tarkoittaneet isää. Ruotsinkieliset puhuvat papasta isänä yhä. Suomalaiset puhuvat papasta yleensä nykyään ennemminkin isoisänä, mutta isä isäisäkin on. Papparainen taas tarkoittaa vain miestä, mutta ei välttämättä lapsia saanutta.

2 tykkäystä
#19

Minulla särähtää korvaan, kun luterilaiset käyttävät naispastoreistaan pappi sanaa. Pappi tarkoitttaa isää, eikä nainen voi olla isä. Muissa kielissä ei tätä onelmaa ole, kun niissä on yleensä erikseen katolista tai ortodoksista pappia tarkoittava sana esim englannin kielen priest, kun taas protestanttista pastoria tarkoittava sana on minister.

Ortodoksisia kirkkoherroja kutsuttiin Suomesssa 1950-luvulle asti seurakunnan esimiehiksi, kunnes termi muutettiin luterilaisen mallin mukaan kirkkoherraksi. Jos luterilaiset luopuvat kirkkoherrasta, niin mekin voimme palata takaisin vanhaan nimeen.

1 tykkäys
#20

Suomen kielestä löytyy sellainenkin sana kuin “papitar”. :slight_smile: Sitä on perinteisesti voinut käyttää juuri naisesta.

1 tykkäys