Pieper/Walther-vitsailu liittyy joidenkin keskustelijoiden tapaan viitata ylipaljon ko. kaksikkoon ja vastata kysymyksiin omien perustelujen sijaan viitteillä. Toki samaan aikaan tuleva korostus Raamatun selkeydestä on koomista. Vrt. palstan katolilIset, jotka eivät viittaa jatkuvasti Akvinolaiseen.
En siis naura Pieperille, vaan hassulle argumentaatiolle.
Useimmat kristityt eivät ajattele näin kapeakatseisesti.
Mitähän isiä sinulla on tapana lukea? Minun lukemissani isien teksteissä on paljonkin fokusta siihen, että Jumala on ilmoittanut itsensä ja tahtonsa sanoillaan.
Yritin edellä lukuisin perustein osoittaa kristikunnan perinteisesti ymmärtäneen Raamatun olevan “Jumalan kirjoittama” siinä merkityksessä, että pyhät kirjoittajat eivät ole nojautuneet omaan ymmärrykseensä vaan ovat saaneet sanottavansa Jumalan ohjaamina. Mutta jos nämä perusteet eivät riitä, niin mikähän riittäisi?
Joo, sitähän minä yritän. Tässä asiassa otan oppia klassisesta perinteestä.
Mikähän minun argumentoinnissani siis oli hassua? Kuten näit, yritin tuossa kohdassa todistella, että Uuden testamentin kirjoittajat pitivät Vanhaa testamenttia Jumalan sanana, ja että sama ilmoituskäsitys laajenee luonnollisesti Uuteen testamenttiin itseensä. Miten tällaista kantaa voisi muuten perustella kuin viittaamalla Uuden testamentin kohtiin? Ja mitä pahaa siinä on, että kerron lisää raamattuviitteitä löytyvän muualta; miksipä joku ei voisi olla siitä kiinnostunut? En siis vedonnut Pieperiin auktoriteettina vaan sitaattikokoelmana.
Mutta he eivät sovella tätä tietoa kun puhuvat asiasta. En missään tapauksessa menisi kiistämään, enkä nähdäkseni ole kiistänyt, etteivätkö he osaisi tilaisuuden tullen tai jonkun antamasta merkistä tai muodon vuoksi esittää tuota toteamusta. Ja ymmärtävätkin sen tasolla 1 + 1 = 2. Mutta eivät ole kehittäneet siitä mitään sovelluksia. Jolloin se on jäänyt aivan turhaksi tiedoksi.