Niitä kitarakuoroja mä kaipaan. 
1 tykkäys
Nappasin ketjun alkupäästä vanhan ystävämme hierarkisen jaottelun jotta sain jotenkuten solmituksi tämän viimeaikaisen keskustelun tähän jatkoksi.
Ketjua näkyy käytetyn myös vapaat suunnat/klassinen kristinusko väännölle, mitä nyt näiden vuosien jälkeen haluaisin välttää. Itsellä oli tietysti mielessä myös Raamatun ylimalkaisehko läpikäynti ja varsinkin tuo taloudenhoitoon liittyvä yksityiskohta, joten ketjun otsikko sopii oikein hyvin.
Pohdiskelen milloin minulla olisi paukkuja varsinaisesti kirjoittaa tähän.
1 tykkäys
Nyt kun minulla on erittäin rajallinen mutta huomattavasti vuoden 2018 kokemusta parempi käsitys helluntaiseurakuntien toiminnasta, mietin tätä lukiessa että vaikka hellareilta puuttuu ylempi hierarkia, heillä on melko vahva yhteisymmärrys siitä miten yksittäisen seurakunnan elämä tulee järjestää liikkeen piirissä.
Tämä on ihan totta. Aika militantisti ainakin minun nuoruudessani pidettiin kiinni ylätason perusrakenteista. Mutta nähdäkseni tämän pinnan alla voi olla hyvin erilaisia ilmiöitä riippuen seurakunnan vastuuhenkilöistä. Oliskohan tähän sitten jonkinlainen järkevä vertailupinta Katolisen kirkon sääntökunnat. Kaikki ovat periaatteessa katolilaisia, mutta jonkin sortin painotukset voivat vähän vaihdella.
Niin se on sama järjestyneisyys kuin Apostolien tekojen toisessa luvussa.
Tämä sama “kaava” on maailmanlaajuinen vaikka maailmanlaajuista helluntalaisuutta ei ole. Tällä vertaan kirkkollisiin järjestäytymisiin maailmanlaajuisesti, kuten, luterilaisuus ja katolisuudet.
On seurakuntia, jotka ovat keskenään yhteydessä, niinkuin Suomen helluntailiike, jonka sisällä on Suomen Helluntaikirkko ja johon kussakin paikallisessa seurakunnassa kuulu 30-50 % sen seurakunnan jäsenistä.
Helluntaikirkolla ei toistaiseksi ole ollut käyttöä.
Tunnen maailmanlaajuisen AG-helluntalaisen veljesyhteyden ja olen toiminut siinä Suomessa, Italiassa, Englannissa, USA:ssa, koska työni vuoksi olen asunut näissä maissa. Lisäksi, myös työn vuoksi, olen ollut Brasiliassa, Uruguayssa, Etelä-Koreassa, joissa harrastin uskovien yhteyttä nk. helluntaiseurakunnissa.
Kiinan maanalaiseen seurakuntaan olen ollut lyhyissä kosketuksissa 90-luvulta lähtien, samoin kuin Iraniin ja Neuvostoliittoon.
Missään näissä maissa tämä “helluntalaisuus” ei opillisesti poikkea tuosta Apostolien tekojen toisen luvun ohjeistuksesta.
Puutteita on toteutuksessa, niinkuin oli jo ensimmäisessä nk. helluntalaiseksi tunnistettavassa Alkuseurakunnassa, niin, että Seurakunnan pää, Jeesus joutui puuttumaan, niinkuin Ilmestyskirjan kahdessa luvussa. 2 ja 3, se on kirjoitettu. Myös Paavali ojensi ja rohkaisi mm. Korinton seurakuntaa.
Olen itse asiassa samaa mieltä. Olen aiemmin kokenut että tätä mieltä oleminen on noloa ja jättänyt paljon sanomatta, mutta teen tästä nyt parannusta.
Ei minulla ole mitään todisteita asian totuudenmukaisuudesta enkä pakota ketään näin ajattelemaan, mutta itse olen tätä mieltä.
Muotoilu tuo asian esiin tai peittää sen.