Kirkon tai seurakunnan perustaminen

EI tietenkää pidä perustaa mitään kuppikuntaa vaan liittyä oikeauskoiseen kirkkoon.

Kaupungistumisen seurauksena perustettiin kyllä lähiöihin paljon uusia seurakuntia. Ihan Suomen ev.-lut. kirkon toimesta.

Ei ole. Reliikkikin on alttarissa. Myönnetään kyllä, että suomalaisen on vaikea käsittää sellaisia asioita varsinkin, jos on ollut uskoaan harjoittava luterilainen.

1 tykkäys

Okei, kiitos vastauksesta. Minähän se kyselin, ja tuolla tervehdysketjussa on ihan suora viestikin sinulle.

Jossain määrin ymmärrän sinua, mutta toisaalta taas sitten en. Tuntuu että on lähellä se, että valikoit ja määrittelet omaehtoisesti kristinuskoa, vähän rusinat pullasta -tyyliin. Itsekin pidän kristittyinä eri kirkkojen jäseniä vaikka uskomme osin eri tavoin.

Mutta etkö siis kuulu mihinkään kirkkoon? Minusta tärkeä osa kristinuskoa on uskontunnustuksissa mainittu “usko pyhään yhteiseen kirkkoon/seurakuntaan”. Kristinusko ei ole individualistista uskonnollisuutta vaan kauan sitten määriteltyä yhteyttä. Uskontunnustus yhdistää meidät paitsi toisiimme myös menneisiin sukupolviin.

Ei suinkaan ole. blabla.

Ainakin historialliskriittiselle Timolle vaikuttaa olevan.

Pyhä Henrik -aihe ei oikein kuulu tämän otsikon alle, joten muistakaa vaihtaa Henrik-ketjuun jos haluatte siitä jatkaa.

1 tykkäys

Kyllä minun mielestäni katolilaistenkin kannattaisi tunnustaa ne olosuhteet joissa oletetun Henrikin tulo Suomen alueelle tapahtui. Novgorodilaiset ja ruotsalaiset olivat jatkuvasti vuoronperään kärkkymässä Suomen alueita.
Suuri skisma ei ollut vielä niin vakiintunut juttu.
Nämä kaksi asiaa tekevät ristiriitaiseksi Henrikin tulon alueelle jolla jo oltiin jonkin verran kristillisen vaikutuksen alla.

En väitä etteikö Henrik voisi olla pyhä, tai että hänen työtään pitäisi aliarvostaa, mutta sokeaa uskoa ainakaan Ruotsin vaikuttimiin ei pitäisi olla.
Kirkkoa oli helppo käyttää työvälineenä oman valta-aseman vakiinnuttamisessa.

Henrik-teema on kuitenkin hyvä esimerkki siitä mistä syistä uusia seurakuntia saatetaan perustaa jo olemassa olevan kirkon alueelle.

Ei. Kaarinasta on löydetty Suomen vanhimman kirkon rauniot 1200-luvulta. Siellä oli jo silloin venäläisten kauppapaikka. Juuri itäinen vaikutus selittää mm. paikannimet Turku ja Kupittaa. Itäistä perua ovat tietysti myös vanhat kristilliset termit pappi, risti, raamattu ja pakana - mutta myös sellainen sana kuin akkuna. Kirkot näet olivat ensimmäisiä rakennuksia Suomessa, joissa oli oikeat akkunat. Vapaus ja siitä johdetut vapahtaminen, vapautus ym. ovat myös itäistä perua, sillä vapaus pohjautuu svobodaan. Se puolestaan viittasi vapaisiin kyliin ja taloihin, erotukseksi niistä kylistä, jotka elivät maaorjuudessa tai jonkin kartanon t. lahjoitusmaan omistajan alaisuudessa. On ironista, että suomen vapaus on lainaa idästä. :smiley:

Jos vaikutukset olisivat tulleet lännestä, nämä olisivat kaikki ruotsista lainattuja sanoja. Vaan kun eivät ole. On jo aika tosiaankin kuopata ruotsalaisen historiankirjoituksen luoma myytti Henrikistä ja ristiretkistä. Itäisten yhteyksien ei tarvitse olla mikään mörkö enää 2010-luvulla.

1 tykkäys

Eihän se sovikaan, ei mitenkään. Kanonit ovat hyvin yksiselitteisiä tässä. Se, että paikkakunnalla on kirkon lisäksi noita muitakin yhteisöjä, aiheuttaa vain suurta sekaannusta tietämättömien keskuudessa sekä vaikeuttaa kirkon työtä. Tämmöisessä maailmassa me nyt kuitenkin vain tällä hetkellä elämme, ja ei taitaisi saada kovin suurta kannatusta se, joka ehdottaisi toisuskoisten nujertamista, alistamista tai karkottamista voimakeinoin. Joten pitää siis vain luottaa siihen, että Jumala varjelee ja vahvistaa kirkkoaan myös sellaisissa oloissa, jotka eivät ole ihanteelliset tai kanonien mukaiset.

Joo. Ehdottomasti kannattaa myöntää kyseessä olleen pelkän tarun, kun lehdessä on niin lukenut. Pahoittelen, että en ollut lukenut lehtiä ja olen uskonut reliikkiä aidoksi.

En minä kyllä sitä tarkoittanut että tuota lehtijuttua nyt pitäisi uskoa.
Tarkoitin että se henkilö joka tuli ruotsalaisten mukana kristillistämään suomalaisia saattoi tehdä työtään vilpittömästi ja hyvässä uskossa, pyhyyden maineeseen asti.
Silti monen kristillistämislegendan taustalla on paljon raadollisempi totuus.

Tahdon uskoa että joku ruotsalaisten mukana tullut kristitty teki hyvää työtä Jumalan nimessä, ja siitä on meille muistona legendat hyvästä piispasta, mutta hän ei välttämättä ollut se Henrik joka saatettiin luoda pönkittämään ruotsalaisten propagandaa.

Pidän varmana että kristinusko tuli Suomeen alunperin idästä päin, se on minusta kiistämätön tosiasia sillä Suomen alueiden ohi kulki jopa Konstantinopoliin asti matkaavia kauppiaita vuosisatojen ajan. Läntisen riituksen tulo Suomeen liittyy mielestäni ikävästi valta- ja aluepolitiikkaan. Suomen kohtalo on kuitenkin ollut aina olla se paikka jossa itäiset ja läntiset asiat kohtaavat, joten kyllä täällä varmasti on myös tilaa molemmille riituksille.

Mitä reliikkeihin tulee, uskon itse syvästi reliikkien vaikutukseen maailmankaikkeudessa. En kuitenkaan ole niin sinisilmäinen että ajattelisin kaikkien reliikkien olevan aitoja. Kuitenkaan reliikkien kunnioittaminen ei ole turhaa, sillä jos hyvässä uskossa kunnioitan jotain esinettä reliikkinä, olen oikeiden reliikkien vaikutuspiirissä vaikka edessäni oleva esine ei olisikaan aito.

1 tykkäys

Jaa. Siihen ottanut mitään kantaa. On kai ihan tunnettua historiaa, että kristinusko tuli idän kautta joskus 800 - luvulla. Kenen mukana on sitten hämärän peitossa. Skottilaiset munkit voisi olla hyvä veikkaus.

Ei, vaan kreikkalaiset munkit. Heitähän tuli aina Karjalaan asti. Eihän slaaveilla olisi edes kirjainmerkkejä, elleivät olisi niitä kreikkalaisilta saaneet.

Mielenkiintoinen blogikirjoitus! Siinä todetaan mm.:

Näyttää erittäin vahvasti siltä, että käsitys jonka mukaan kristinuskon ja kulttuurin olisivat maahamme tuoneet ruotsalaiset, ei pidä uudemman tutkimuksen mukaan lainkaan paikkaansa. Kristinuskon kannalta merkille pantavaa on, että jo 900-luvun alussa, noin pari sataa vuotta ennen väitettyä ensimmäistä ristiretkeä, noin 12% varsinais-suomalaisista oli arkeologian valossa kristittyjä, ja ilman miekkalähetystä (Suomen Historian Pikkujättiläinen 2004). On arveltu, että 1100-luvulla, siis väitetyn ensimmäisen ristiretken aikaan, Varsinais-Suomi ja Satakunta olisivat olleet jo pääosin kristittyä aluetta.

Emeritusprofessori Unto Salon mukaan kristinuskon historia Suomessa on vieläkin varhaisempaa perua. Arkeologian valossa kristinusko tuli Suomeen ennen Ruotsia. Ensimmäiset merkittävämmät arkeologiset merkit kristinuskosta Suomessa ovat 500-luvulta alkaen, ja ne ovat bysanttilaista alkuperää. Ensimmäiset merkit kristinuskosta Ruotsissa ovat vasta 600-luvulta, ja nekin bysanttilaista alkuperää. Kristinusko siis tuli idästä ja rantautui ensin Suomeen ja vasta myöhemmin Ruotsiin.

Salon mukaan kristinusko rantautui Kalantiin ja Satakunnan ydinalueille viimeistään 500-luvun lopulla, ja 600-luvun loppuun mennessä koko Satakunta, Kalanti, ja Etelä-Pohjanmaan rannikko sekä Lounais-Suomi olivat jo jossain määrin kristinuskon piirissä olevaa aluetta. Hämeeseen ja Karjalaan kristinusko levisi nykyisin vallitsevan käsityksen mukaan 800-luvulla, ja sielläkin se oli itäistä perua. Merkittävintä maamme kristillisen historian kannalta kuitenkin on, että bysanttilaisperäinen kristinusko oli 800-luvun loppuun mennessä levinnyt ja tunnettu koko suomalaisalueella, ja vanhaslaavilaisten kirkollisten lainasanojen, kuten suntio, pappi, Raamattu ja risti, perusteella Suomessa on ollut myös seurakuntia.

1 tykkäys

Näin Lallinkaan viha ei välttämättä ollut pakanan hurjuutta, vaan hurskaan kristityn yritys puolustaa isiensä tapaa uskoa (tai sitten ainoastaan vastarintaa läntistä hyökkääjää vastaan jota pidettiin tunkeilijana ja uhkana vallitsevalle yhteiskuntajärjestykselle). Hengellisessä mielessä kuitenkin kyseessä saattoi hyvinkin olla samanlainen reaktio kuin myöhemmin läntisiä tapoja noudattavien uskovaisten reaktio protestanttiseen uskonvallankumoukseen.

Nykyisillä katolilaisilla on melkoinen hypetys käynnissä Henrikin legendan suhteen. Kadonnutta läntisen riituksen historiaa kun on kova halu elvyttää. Ja se on minusta ihan suotavaa, kunhan todellisuudentaju säilyy.

1 tykkäys

Ei, vaan nämä paikalliseurakunnat ovat nimenomaan Suomen evankelis-luterilaisen kirkon perustamia seurakuntia. Lienetkö niin nuori, ettet tiedä, että esim. Espoon ja Vantaan lähiöt ovat syntyisin 60-70-lukujen tienoilla? Silloin perustettiin myös muihin kaupunkeihin lähiöseurakuntia. Toki siinä olet oikeassa, Suomen ev.lut. kirkkon on yksi monista kristikunnan lahkoontumisista.

Jos vaikutukset olisivat tulleet pääosin idästä, keskiajan suomalaiset olisivat olleet ortodokseja :slight_smile: Mutta en haluaisi ruveta inttämään. Minulle itäiset yhteydet eivät ole koskaan olleetkaan mikään mörkö. Eräiden sanojen (pappi, risti ym.) itäinen alkuperä on historiankirjoissa yleisesti tunnettu asia. Ja missään tapauksessa en halua vähätellä itäisten lähetyssaarnaajien panosta, miten suuri se sitten lieneekin ollut.