Kirkon ikuisuus ja muuttumattomuus lienee siis enemmänkin uskonkohta kuin todennettavissa oleva asia (toki, uskottavaksi se jää luterilaisillakin)? Vähän samoin kuin mitä luterilaiset uskovat kirkon ykseydestä ja pyhyydestä.
Luterilaisille kirkon tuntomerkit ovat aina samat ja muuttumattomat, ikuiset ja pyhät. Niiden varaan perustuu kirkko.
Traditio on huipputärkeä, jotta oikein voitaisiin tukeutua kirkon yuntomerkkeihin vastoin eri aikojen harhoja. Kirkon tunnustukset, opettajat ja liturgia toimivat tässä tärkeällä paikalla. Mutta kirkko ei synny niistä, eivätkä ne ylläpidä (olemuksensa puolesta) kirkkoa, vaan ne ovat kirkon puolustajia, todistajia ja säilyttäjiä (funktionsa puolesta).
Mielenkiintoinen keskustelu kyllä, ja erityisesti se, ettei ortodokseilla taida terminologisesti tai systemaattisesti olla käsiteltynä kirkon tuntomerkkien listaa tai koheesia teologiaa? Kirkkoa ohjannee praxis, ei niinkään dogma.
Luther ei perustanut kirkkoa, tässä siitä lyhyesti;
https://Luterilaisen uskon syntyhistoria Luterilaisuus sai alkunsa 1500-luvun Saksassa, kun Saksalainen munkki ja raamatuntutkija Martti (Martin) Luther (1483–1546) otti syksyllä 1517 kantaa katolisessa kirkossa vallalla olleeseen aneiden väärinkäyttöön. Luthet kirjoitti 95 teesiä, jotka hänen kerrotaan naulanneen Wittenbergin linnankirkon oveen. Todisteita naulaamisesta ei kuitenkaan ole. Joka tapauksessa Luther lähetti teesit arkkipiispalle ja muutamalle muulle oppineelle ja ilmaisi niissä kritiikkinsä katolisen kirkon vallitsevia käytäntöjä kohtaan. Teeseistä sai alkunsa reformaatio eli uudistus, jonka myötä katolisen kirkon piiristä erosi lukuisia niin sanottuja protestanttisia – protestin myötä syntyneitä – yhteisöjä. Lutherin innoittamia seurakuntia ja kirkkoja alettiin vähitellen kutsua “luterilaisiksi”, vaikka Luther itse vastustikin nimitystä. Suomen evankelis-luterilainen kirkko kuuluu yhtenä kirkkona tähän luterilaisten kirkkojen perheeseen.)
Tässä näkyy hyvin uuden kirkon syntyminen. Sittemmin luterilaiset eronneet rupesivat vihkimään omia pappeja ja piispoja. Kehitys vastaa luthersäätiön, lähetyshiippakunnan, STLK ja seurakuntaliiton vastaavia.
Ortodoksi kirkon dogmat löytyy kyllä, samalla ne on systemaattisesti “suojattu” salaisuuksia josta et saa otetta, ne ovat kuin liukas saippua. Kun tämä paletti avautuu huomaat tulleesi kotiin. Suomen kielellä ei ole mitään Pieperin dogmatiikan kaltaista, tai Katolisen katekismuksen tapaista systemaattista teosta. Englannin, kreikaksi löytyy, enemmän.
Luterilaiset formulat, kirkon tuntomerkit kehittyivät 1500 luvulla ja sitä ennenkin kirkko oli olemassa, eli ja voi hyvin. Luterilaisissa kirkon tuntomerkeissä on havaittavissa yhtenäisen kirkon tuntomerkkejä, jos nyt haluamme puhua kirkon tuntomerkeistä. Luterilainen kirkko-oppi on erilainen verrattuna ortodoksiseen kirkko-oppiin.
Luterilaiset formulat sanoivat Augustanasta alkaen: tämä on katolinen oppi. Se on sama kuin Raamatun ja isien oppi.
Tämä on osoitettavissa kun perehtyy kirkkoisiin. (Olen muuten perehtymiseltäni patristikko.)
Aika hauskan listan lainauksia on koonnut esim. Will Weedon (LCMS):
Tuolta löytyy monta hyvää lainausta Khrysostomokselta, Basileios Suurelta ja Kyrillos Jerusalemilaiseltakin. 
Edit.:
Luterilaisten kanta asiaan on, että me olemme lännen katolinen kirkko, joka on evankeliumin opilla puhdistettu reformaation aikana kertyneistä harhoista.
Kyllä on. Pietilä, Tiililä. Ahviolta on tulossa (1 osa jo ilmestynyt).
D
Leijona tarkoitti ilmeisesti, ettei ole mitään ortodoksien “dogmatiikkaa”.
Minäkin olen siteerannut näitä solaa puolustavia sitaatteja. Ei auta. Mutta kiitos vaivannäöstä.
D
Kiva olisi jos tämmöiset pitkät lainaukset laitettaisiin spoilereihin tyyliin
[ details = otsikko mitä lainataan ]
Se pitkä lainaus
[ /details ]
<= Hakasista välilyönnit pois, ja tulee näin:
otsikko mitä lainataan
Se pitkä lainaus
Puutuin hänen väitteeseensä suomenkielisen teoksen puutteesta. Hän ei ehkä kommentoi pitkän viestisi tekstejä.
D
Puhuin ortodoksista systemaattisista teoksista.
Pieper? Pieper kirjoitti kristillisen dogmatiikan, ei ortodoksista dogmatiikkaa. Hänen lähtökohtansa oli Raamattu ja tunnustuskirjat. Aivan kuten suomalaisillakin. Jos puhutaan ortodoksisesta luterilaisuudesta, niin se on yhtä kaikki tunnustuksesta nousevaa.
Lisäksi rinnastit Pieperin ja KKK:n ja sanoit että ei löydy niiden kaltaista. KKK ei ehkä rinnastu puhdasoppisuuteen luterilaisittain. Tunnustuskirjoihin lähinnä.
D
Aijai, nyt ollaan ytimessä. Tässä pitäisi nyt perustaa pieni opintokerho kirkkohistorian tiimoilla. Aloitettais Arffmanin kirjasta. 
.
Mutta katsotaan nyt ehdinkö tähän kommentoimaan paremmalla ajalla. Työelämä vielä vähän aikaa vie mukanaan.
Olet nyt ymmärtänyt väärin. Ortodoksista dogmatiikka systemaattista teosta ei löydy, kovin kattavaa ainakaan Suomen kielellä. Suomeksi taas löytyy Pieperin ja katolinen systemaattinen katekismus.
Hieno juttu, patristiikka on kuin rannaton meri.
Ok. Englanniksi löytyy kyllä. Tietenkään ne eivät ole ohjeellisia kuten ei Pieperkään. Siis Raamatun ja tunnustuksen ohi meneviä Pieperin tapauksessa. Ei ort esityksetkäön mene konsiilien ohi.
D
Kirkko on Kristuksen ruumis, totinen ja todellinen. Siksi pitää korostaa, että se ei tapahdu vain kokoontumalla, vaan on koko ajan todellisena. Kuten veri kiertää luonnollisessa ruumiissa, myös Kristuksen ruumiissa on koko ajan yhteys.Kristuksen ruumis nauttii Kristuksen ruumiin, totisesti ja totisena.
Tämä on totta. Näin sanovat STLK, Seurakuntaliitto, Lähetyshiippakunta, jotka erosivat Suomen ev.lut kirkosta. Samaa perustelua voidaan käyttää loputtomasti, uudelleen ja uudelleen jälleen irtautuvalle ryhmälle, kirkkokunnalle.
Jep. Niin voi. Ja hyvä niin.
Ortodoksi kirkossa tuo ei olisi mahdollista. Ja hyvä niin.