https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1993/19931054#L23P12
Seurakuntavaaleissa äänioikeus on jokaisella kirkon jäsenellä, joka viimeistään vaalipäivänä täyttää 16 vuotta ja jolla on kotikuntalaissa tarkoitettu kotikunta Suomessa. Äänioikeutta käytetään siinä seurakunnassa, jossa äänioikeutettu on merkitty seurakunnan jäseneksi viimeistään vaalivuoden elokuun 15 päivänä.
Kymmenen tänään. Sekin on tietysti hirmuisen paljon, kun mediaaniarvo päiväeroista on nolla.
Jos arvioidaan kirkollisveroksi 300 euroa per eroaja, tekee 60 eroajaa siis 18 tuhatta. Se on noin 3 % seurakunnan toimintakuluista. Puhutaan siis tavallaan aika pienestä leikkauksesta; edelleen kirkko kestää eropiikit, ei tasaista erovirtaa.
Tosi hämmentävä tama Konneveden juttu. Erotetun kirkkoherran vaimo jakaa Facebookissa kaikenlaisia aiheeseen liittyviä juttuja ja päivityksiä: myös omien lastensa ilmoitukset kirkosta eroamisesta. Ilmeisesti he pyrkivät ajamaan asiaansa painostamalla eroamisilla, vai mikähän on kyseessä. Kaksi Virtasten lapsista on siis Facebookissa sanonut eroavansa kirkosta, toinen itse asiassa näköjään kehottanut äitiään tekemään samoin, jos viestin oikein tulkitsin.
Jännittävää. Jos kirkkoherra itse alkaa ehdotella kirkosta eroamista, saattaa napsahtaa kovempi seuraus kapitulilta, sillä pappi ei voi kehottaa eroamaan kirkosta.
Kas, Olavi Virtanen on itsekin tykännyt kommentista, jossa kehotetaan eroamaan nyt protestina, mutta toivotaan samalla ihmisten liittyvän takaisin ajoissa ennen seurakuntavaaleja että voi äänestää ja asettua ehdolle.
En ole kuitenkaan huomannut häneltä itseltään selkeää viestiä kehoitukseksi erota protestina. On kyllä tykkäillyt ihmisten erokommenteista.
Yle uutisoi erottamisesta:
Näiden syiden taustalla näyttä olevan piittaamattomuus yleensä normaali käytännöistä ja mikäli vielä uhkaa olla piittaamatta kirkon virallisesta avioliittokäsityksestä, en ihmettele päätöstä yhtään.
"– Kun olin vuosi sitten lehtien sivuilla naamallani ja lausunnoillani, että vihin sateenkaaripareja seuraamuksia pelkäämättä, sain sen jälkeen puhelun, että “vaikeuksia tulee, jos et muuta kantaasi”.
Mielestäni tuokin on varoituksen arvoinen kommentti ja näin tulisi toimia vastaisuudessa toistenkin kohdalla.
Tuomiokapituli on huomauttanut, että pappisviran hoitamisen kannalta ei ole ollut sellaisia asioita, jotka olisivat johtaneet varoitukseen. Kirkkoherran viran hoitamisen kannalta sen sijaan ongelmia on ollut.
No kyllä se on kerrasta jo ihan pätevä syy suoralle irtisanomiselle, jos kirkkoherra erottaa vanhan työntekijän ja palkkaa vaimonsa tehtävään.
Julkisuudessa valheisiin perustuvat mussutukset muutenkin ovat vain osoitus siitä, että parempi olisi ettei henkilö olisi pappina ollenkaan. Suosionkalastelua kansalta sylkien Jumalan päälle.
Ihan vain pieniä korjauksia asiaan: Kirkkoherra ei erottanut työntekijää, vaan talouspäällikkö. Ainakin muodollisesti - sitähän ei kukaan tiedä, oliko taustalla yhteinen sopimus, mutta missään ei ole väitetty kirkkoherran erottaneen.
Erotettu työntekijä ei ollut vanha työntekijä,vaan melko uusi, koska oli vielä koeajalla.
En puolustele tässä ketään, mutta vaikka virheitä on varmasdti tehty, niitä ei pidä suurennella tai pahentaa.
Koeaika kyllä selittää, miten irtisanominen oli ylipäätään mahdollinen. Mutta vaikka koeaikapurulle ei lain mukaan tarvitse esittää perusteluja, niin ei sitä pidä noin käyttää. Talouspäällikköhän oli aivan uusi ja asiaa koskevista uutisista saa sen käsityksen, että hän irtisanoi seurakuntasihteerin suurin piirtein ensimmäisenä työpäivänään (siis talouspäällikön ensimmäisenä). Eli talouspäällikkö ei voinut perustaa irtisanomispäätöstään järkevästi mihinkään, mitä sihteeri olisi tehnyt tai jättänyt tekemättä työssään ja osoittanut soveltumattomuutta tehtävään. Syyn on täytynyt olla jokin muu, ja eiköhän se todennäköisesti ollut se, että kirkkoherran vaimolle piti saada työpaikka.
Ylipäätään täytyy kyllä sanoa, että vaikka asian esiin nostaminen ja tuomiokapituliin valittaminen olisikin ajojahdin seurausta ja teologisten linjaerojen aiheuttamaa, niin väärin on toimittu ja sanktio siitä on oikeudenmukainen. Ei tuollaista saa tehdä. Ja erityisesti silloin kun tietää olevansa mielipiteineen epäsuosiossa ja ajojahdin riski on olemassa, pitää hoitaa kaikki vimpan päälle pykälien mukaan, ettei tule sanomista.
Kirkkoneuvoston pöytäkirjassa lukee, että “virkasuhde on purettu vt talouspäällikkön ja kirkkoherran toimesta 27.10.2017”. Eli ainakin kirkkoneuvoston pöytäkirjassa väitetään, että kirkkoherra on ollut tekemässä virkasuhteen purkupäätöstä. Tuohon asiaan liittyneeseen kirkkoneuvoston päätökseen ei kukaan kirjauttanut kirkkoneuvostossa eriävää mielipidettä. Kirkkoherran vaimon palkkauksen puolestaan pöytäkirjassa todetaan tapahtuneen vt talouspäällikön toimesta.
Ok. Jostain luin, että talouspäällikkö olisi erottanut työntekijän ja palkannut kirkkoherran vaimon. Talouspäälliköllä ei ollut tähän valtuuksia. Kirkkoherra puolestaan palkkasi tämän talouspäällikön, ja siitä ilmeisesti kiistellään, oliko kirkkoherralla valtuuksia palkkaamiseen vai ei.
Tuntuu aivan liian selvältä tuo vaimon palkkaaminen. Kuulostaa samalta kuin varastaisi kolehtihaavista vaikka hyvin tietää että suntio näkee tai jotain vastaavaa.
Onko siis kyseessä ollut joku tilapäinen tarve, johon on pitänyt saada äkkiä joku? Jotain muuta?
Tilapäinen tarve, kun työssä on jo ollut tekijä, joka on yhtäkkiä erotettu? Ei oikein kuulosta uskottavalta.
No ehkä hypoteettisesti voisi miettiä, että jos uunituore talouspäällikkö on välittömästi työn aloitettuaan nähnyt sihteerin tekevän jotain hyvin raskauttavaa. Tämän takia hän on koeaikapurkanut sihteerin työsuhteen, jolloin on muodostunut äkillinen tarve, ja hätiin on kutsuttu kirkkoherran vaimo. Mutta jos näin olisi, niin luulisi sen tulleen esille asiaa tutkittaessa.
Tuomiokapituli on julkaissut tänään tiedotteen asiasta. Alla joitain sitaatteja siitä:
“Konneveden seurakunnassa on ollut vakavia ristiriitoja jo ainakin vuodesta 2009 lähtien. Ongelmat tulivat esille piispantarkastuksessa 2009, minkä jälkeen tuomiokapituli kehotti seurakuntaa ”käynnistämään luottamuspulan ratkaisemiseen tähtäävän kehittämishankkeen ulkopuolisen asiantuntijan johdolla”. Seurakunta katsoi vastauksessaan, ettei tällaiselle hankkeelle ole tarvetta.
Aluehallintoviraston vuonna 2011 tekemässä työsuojelutarkastuksessa kävi ilmi, että seurakunnan työntekijät ovat kokeneet epäasiallista kohtelua, häirintää ja psyykkistä kuormitusta. Tarkastusraportin mukaan keskeisenä syynä olivat puutteet esimiestyössä. Vuoden 2011-2013 välisenä aikana ainakin viisi seurakunnan työntekijää irtisanoutui. Saadun selvityksen mukaan keskeisenä syynä oli esimiestoiminta. Vuonna 2013 Aluehallintovirasto teki uuden työsuojelutarkastuksen.
Helmikuussa 2016 piispantarkastuksessa todettiin vakavia ongelmia erityisesti kirkkoherran ja luottamushenkilöiden välillä. Ongelmat kärjistyivät keväällä 2016, kun hallinto-oikeus kumosi kirkkoherran puolison ******** ******** valinnan seurakuntasihteeriksi. Kirkkoherra Virtanen ei ryhtynyt mihinkään toimiin viran täyttämiseksi. Saadun selvityksen mukaan hän ohjeisti talouspäällikköä palkkaamaan kirkkoherran puolison vt. seurakuntasihteeriksi virkamiespäätöksin. Talouspäälliköllä ei ole toimivaltaa palkata kirkkoherranviraston työntekijöitä.”
“Kirkkoherra Virtanen on ylittänyt toimivaltansa työntekijöiden palkkaamista ja erottamista koskevissa päätöksissä. Tilanne kärjistyi lokakuussa 2017, kun kirkkoherra palkkasi omalla päätöksellään vt. talouspäällikön. Aiempi talouspäällikkö oli kertonut kokeneensa painostusta Virtasen taholta ja irtisanoutunut. Virtasen palkkaama uusi vt. talouspäällikkö irtisanoi ensimmäisenä työpäivänään osa-aikaisen seurakuntasihteerin ilmeisesti syrjivin perustein. Kirkkoherra hyväksyi irtisanomisen allekirjoituksellaan. Sen jälkeen vt. talouspäällikkö palkkasi ilman toimivaltuuksia seurakuntasihteeriksi kirkkoherran puolison.
Kaikissa näissä ratkaisuissa päätösvalta olisi kuulunut kirkkolainsäädännön ja seurakunnan omien ohjesääntöjen nojalla yksiselitteisesti kirkkoneuvostolle ja kirkkovaltuustolle. Tuomiokapitulin mukaan kirkkoherra Virtanen oli siten ylittänyt toimivaltansa ja laiminlyönyt velvollisuutensa seurakunnan laillisuusvalvojana. Kyse ei voinut olla tietämättömyydestä, koska Virtasta oli pyydetty perumaan päätökset ja annettu ohjausta oikeasta toimintatavasta.”
Näin. Virtasen puheet sateenkaarijutun poikimasta jahdista ovat siis puppua. Liki 10 vuotta ongelmia johtamisessa ym, ja mies kehtaa esiintyä uhrina…
Virkaan valitsemista ja etenkin erottamisista on tarkat säännökset ja niistä poikkeaminen on aika vakavaa, sillä siitä seuraa helposti oikeudenkäyntikierre. Yleensä on määritelty se, kuinka pitkäksi aikaa viranhaltijapäätöksellä voi palkata sijaisen.
Sehän on selvää, että kirkkoherranvirasta ei eroteta sen perusteella, että on lehtijutussa ilmoittanut kannattavansa homovihkimisiä. Toki voi olla niin, että se on innostanut joitakuita valittamaan virkatoimista. Jos taustalla on monia varoituksia ja huomautuksia, niin se varmasti vaikuttaa asiaan.
Seurakuntien sisäisissä tulehtuneissa tilanteissa usein on syytä sysissä ja sepissä. Kyllähän sekin tiedetään, että esimerkiksi rekrytoinnissa usein on ratkaisevana se että kuka tahansa paitsi/ kunhan lestadiolainen.
Kuitenkin aika moni ihminen, joka tuntee osapuolet, ja on mukana aktiivisesti luottamustoimissa, näkee tämän kuitenkin ajojahtina. Ja kyllä täytyy sanoa, että kun noita nimiä lukee, siellä on ollut vastakkain hyvin konservatiivista porukkaa ja sitten hyvin liberaalia. Kirkkoherran sijainen on otettu suoraan Kansanlähetyksestä. Joten kyllä minä senkin voin uskoa, että entisestä kirkkoherrasta on oikeasti haluttu päästä eroon.
Nuo työkuviot voivat olla monenlaisia. Joidenkin juttujen mukaan vaimo haki kyseistä työtä useamman kerran, eikä siihen oikein löytynyt sopivaa, kun se oli haussa monta kertaa peräkkäin. Peräkkäisistä hauista voi saada senkin käsityksen, ettei ainoa pätevä hakija kelpaa, kun on väärän miehen vaimo.
Oikeasti irtisanomiselle on varmasti ollut pätevä syy, ei Suomessa voi ihmisiä noin vain irtisanoa. Mutta silti takana voi oikeasti olla se kymmenen vuoden savustus. Eivät ne toisiaan poissulje.
Kapitulin lausunnon mukaan sille ei ollut perusteita. Voihan sitä väärin perustein irtisanoa Suomessakin. Olinko lukevinani, että asia on myös oikeudessa.
Se, että kirkkoherrasta ovat jotkut halunneet päästä eroon, ei tee tyhjäksi sitä, että hänet voidaan oikein perustein irtisanoa. Ja tietysti sellaisen henkilön virkatoimiin kiinnitetään huomiota, josta ei pidetä. Siis etsitään syitä päästä eroon.