Jos oppilas kuuluu useampaan ukskonnolliseen yhdyskuntaan niin silloin voidaan päättää mihin menee. Mutta jos kuuluu enemmistöön eli evl. kirkkoon ja kuuluu vaikkapa vapaa-ajattelijoihin niin eikö silloin voisi ajatella että täytyisi voida päästä et-opetukseen? Miksi enemmistöstä ei pääse pois ja vähemmistöt voivat valitan oman, enemmistön tai et:n välillä? Tuo on minusta naurettavaa tai ehkä jopa jonkinlaista uskonnonvapauden rajoittamista.
Hauska vastaus, mutta eikö se että vain yhtä näkemystä pidetään totuutena toimi sitä vastaan että voisi itse kuulla kaikista puolueettomasti ja päättää sitten uskooko johonkin tai ei mihinkään? Miksi jotakin tulee opettaa siis ainoana totuutena ja muista kenties kerrotaan mutta tietysti epätosina, sehän on selvä jos lähtökohta on meidän oppimme on totuus.
Mutta ei tästä kannata enää minun jatkaa. kunhan ihmettelen edelleen.
Ei minua ole opetettu koulussa noin. Minulle on opetettu kristinuskosta (ja muista uskonnoista) ja siitä miten erityisesti kristinuskoa harjoitetaan; virsiä laulamalla ja kuuntelemalla hartauksia ja jumalanpalveluksia. En muista kenenkään sanoneen että tämä on totuus. Tai että olisi sanottu että muihin uskontoihin ja niiden harjoittamiseen tutustuminen olisi väärin.
D
Liekö se sitten totuus, että totuutta ei ole?
… vai ajatteleeko joku niin?
Voitko avata lyhyesti miten tämä linkki liittyy tähän ketjuun…
D
Jos uskonnonopetus on hyvää, niin silloin ei kenelläkään ole mitään tarvetta “päästä” ET-opetukseen, ja siinä vanhempiensa pakottamina käyvätkin haluavat mieluummin uskonnonopetukseen. Täällä keskustellan enemmistön uskoonnonopetuksen heikosta laadusta. Tuo ryhmäjako on eri asia. Se ei kuitenkaan tapahdu lasten ja nuorten ehdoilla.
Muistan erään pienen Natashan, jonka äiti pakotti ET:hen. Hän oli muiden luokkansa venäläisten tyttöjen kanssa tullut ortodoksiseen uskonnonopetukseen ja ehtinyt jo voittaa piirustuskilpailunkin. Sittten luokanopettaja huomasi, että hän kuuluisi äidin valinnan mukaan ET.hen. Äiti ei heltynyt, kun tyttö pyyteli, että saisi jäädä UO-tunneille.
ET -opetus lähtee aikuisten tarpeista. Siitä asenteesta, että “uskonnolla et sitten pimitä minun lapsiani” kuten kommunisti Siukola sanoo Täällä pohjantähden alla-romaanissa. Lapset valitsivat sen opetuksen, jossa on hauskinta, ja jossa oppii eniten uusia asioita.
Anskutin yllä kommentoi “Valtakirkon jäsenten on kyllä pakko käydä UE-opetuksessa.”, niin linkitin sitten tuon tekstin jossa näkee koko kuvion.
Hyvä lisäys! Merkit.
D
Minä kyllä ymmärrän hyvvin toisinajattelijoita, ei minulla ole siinä mitään vaikeuksia, olinhan itsekin ennen uskoa toisinajattelija.
Törmäsin kuitenkin Juicen probleemiin ja mietin “ajattelen toisin, ajattelenko ensinkään” ja sain todeta, etten ajattele ensinkään.![]()
Päättelet virheellisesti, sillä oman uskonnon ymmärtäminen ja tunteminen ei ehkäise muiden ymmärtämistä.
Toiseksi kristityt opettavat, että on olemassa absoluuttinen Totuus, Hän on myös Tie ja Elämä. Sinä taas haluat kristityille opetusta, jossa oppilaille ei opeteta tätä periaatetta heidän uskonnostaan, sillä ajattelet, että absoluuttista totuutta ei ole. Etkö voisi sen sijaan suvaita sitä, että kristityt saavat opetusta omasta uskonnostaan?
(Sanot lisäksi viestissä ristiriitaisen väitteen absoluuttisesta totuudesta, kun absoluuttisella totuusväitteellä kiistät absoluuttisen totuuden.)
Silloin, kun todella uskoo Jeesuksen, ei enää voi olla muuta totuutta ja muiden ymmärtäminen on rajallista tai tekee syntiä Jumalaansa vastaan 1. käsky. Kohteliaisuus ja suvaitsevaisuus tietenkin kuuluu kristitylle.
Epävarmana näen, että kouluissa tässä ajassamme joutuu luopumaan lut. opetuksesta. ET opetus siis kaikille tasapuolisesti ja tunnustusopetukset jätettävä kirkoille ja tunnustuskunnille vanhempien mukaan, en näe muuta mahdollisuutta, vaikka itse suljen kaikki muut ‘totuudet’ pois, Jeesukseen ainoana Kristuksena uskovana luterilaisittain.
(Luultavasti yksityiskoulut lisääntyvät ja valtio tukee kaikkia.) Nyt laittaisin lapseni kristilliseen kouluun, vaikka pitkään pidin niitä elitisminä.
Nimenomaan absoluuttinen totuus on olemassa, kuten tässä jo todettiin ja eilen jo ajattelin vastata sinulle, jolle totuuksia näyttää olevan yhtä monta kuin niiden esittäjääkin. Tätä on tietenkin mahdotonta ymmärtää asiasta ulkopuolisen, jolle kristinusko näyttäytyy vain yhtenä monista ideologioista ja jolle asia näyttää olevan myös mahdotonta perustella juuri asiasta osattomuuden ja ulkopuolisuuden vuoksi.
En näe tätä keskustelua tietenkään hyödyllisenä, mutta vaikeaa oli pysyä vaitikaan tärkeässä asiassa. Tekee mieli lainata apostoli Johannesta: " Valo loistaa pimeässä, pimeys ei voi sitä käsittää". Joh. 1.5 vapaasti siteerattuna.
Olen tottunut sinulta saamaan ennenkin tällaisia vastauksia, joten en katso tarpeelliseksi vastata. En katso mielekkääksi keskustella jos toinen katsoo valmiiksi olevansa oikeassa ja tietävänsä toisen olevan aina kaikessa väärässä.
Niin, me olemme monesti eri mieltä niistä asioista, joista sinä tänne kirjoitat. Sinä tahdot viedä pois kouluista kristinuskon opetuksen ja korvata sen yleisellä katsomusaineella, joka kovasti muistuttaa sinun omasta maailmankatsomuksestasi, ja minä taas en tahdo tuollaista muutosta. Sellaista se joskus on.
Keskusteluun kuuluu se, että toisen virheistä voi huomauttaa. Tuota viestiä edeltävässä viestissäni en puhunut virheistä, vaan vastasin sinulle, mutta siihen sinä taas et vastannut mitään.
En ole missään vaiheessa ehdottanut että vain jotakin jonka katsot minun maailmankatsomuksekseni opetettaisiin kaikille. Tuokin taas ihan oma ilkeämielinen tulkintasi. Olen vain todennut, että olisi järkevämpää opettaa kaikkia maailmankuvia ja uskontoja kaikille yhdessä niin että jokainen oppilas saisi kuvan myös muiden maailmankuvista ja oppisi suvaitsemaan myös muiden ajattelua. Nyt opitaan kukin omissa sopissaan omaa ainoaa totuutta ja katsotaan muita vain esimerkkeinä vääristä totuuksista. Niinhän se on jos omaa opetetaan ainoana todellisena totuutena. Koulun tarkoitus ei ole kasvattaa oikeita luterilaisia, oikeita ortodokseja, oikeita islamilaisia, oikeita ateisteja vaan opettaa ymmärtämään millaisia maailmankuvia ihmisillä on, näkemään niiden perustelut ja ajattelemaan itse että voiko tuohon uskoa ja tuohon kenties ei.
“Koulun tarkoitus ei ole kasvattaa oikeita luterilaisia, oikeita ortodokseja, oikeita islamilaisia, oikeita ateisteja vaan opettaa ymmärtämään millaisia maailmankuvia ihmisillä on, näkemään niiden perustelut ja ajattelemaan itse että voiko tuohon uskoa ja tuohon kenties ei.”
Näinhän se todellisuus nyky Suomessa on, joten kirjoituksesi ja ehdotuksesi on validi. Luterilaisena tietenkin olen puolueellinen entisen oppimateriaalin puolesta. Totuuksia on vain yksi tai ei yhtään ja se totuus on Jeesus Kristus, mutta kouluissa ei voi julistaa enää (eikä paljon muuallakaan). Oikea kristillisyys ei voi luopua lähetystyöstä! ![]()
Olet tietysti kristillisestä näkemyksestä katsottuna oikeassa. Teillä on oikeus oman näkemyksenne ainoana oikeana totuutena pitämiseen ja samoin lähetystyöhön. Mutta, koululaitos ei enää nykyisessä Suomessa ole kristillisen kasvatuksen jakamisen paikka vaan paikka jossa opetetaan hyviä kansalaisia riippumatta siitä ovatko he mormoneja, jehovalaisia, ortodokseja, luterilaisia, helluntailaisia, ateisteja, buddhalaisia, uskonnottomia…. Kaikkien heidän tulisi koulusta päästyään ymmärtää että meitä Suomessa asuvia on monella tavoin ajattelevia ja että toisin ajattelevallakin on omat perusteensa ajatella kuten ajattelee. Vaikkapa muslimiperheiden lasten määrä kouluissa on kasvanut jo vuosia. Jos pidämme eriytynyttä uskonnonopetusta vallalla niin samalla annamme muslimilasten pitäytyä omassa sisäpiirissään oppimatta ymmärtämään sitä mikä valtaväestön tapa on ajatella asioista.
Huolestuttavinta on vaikkapa se mikä leviää nyt Ruotsista Ahvenanmaalle koska siellä se on sallittua, eli sinne ovat pesiytyneet uusnatsit pitämään kotikouluja. Tässä juuri parhain esimerkki siitä mitä eriytynyt opetus voi olla eli se voi lisätä ymmärtämättömyyttä kun päin vastoin tulisi kasvattaa ymmärtämään myös muita.
huoh, olenkohan juuttunut tähän keskusteluun pitkäksikin aikaa…
Yhdessä päivässä siitä, että ilmoitat, ettet ymmärrä oman uskkonnon opettamista kouluissa, oletkin julistamassa täyttä häkää sitä, mitä kaikkien muiden ihmisten lapsille pitäisi maailmankatsomuksista opettaa, jotta heistä tulee “hyviä kansalaisia”; ja tuo mitä heille haluaisit opetettavan vaikuttaa kovin paljon siltä, mikä on sinun oma maailmankatsomuksesi. Mutta tuo argumentti “hyvistä kansalaisista” ei auta, sillä ajatus oman uskonnonopettamisesta perustui sille, että sitä kautta ihmisistä tulisi hyviä kansalaisia. Siksihän oppivelvollisuus on olemassa. Jos muslimeista ei tule hyviä kansalaisia siksi, että heille opetetaan heidän omaa uskontoaan, kuten viestissäsi pelottelet, on vika jossain muualla kuin oman uskonnon opetuksessa.
Et ole muuten vieläkään viesteissäsi esittänyt yhtäkään perustetta sille, miksi oman uskonnon ymmärtäminen ehkäisisi muiden katsomusten ymmärtämisestä tai sen käsittämistä, että on ihmisiä, jotka ajattelevat toisella tavalla.
Huomaan etä et vain nyt halua edes miettiä mitä olen sanonut. Olen sinulle punainen vaate kuten olen aina ollut. Minun on aivan turha yrittää enempää selittää sitä kuinka kaikkien eduksi olisi se että me jokainen ymmärtäisimme toisiamme paremmin vaikka emme olisikaan toistemme kanssa samaa mieltä vaikkapa uskonnollisista asioista. Tässä ehkä tulee ilmi parhaimmin se, että jos ihmisellä on selvästi yksi totuus niin hän ei halua kuulla muiden totuuksista ja oppia ymmärtämään muita vaan ainoastaan pitää siitä että omaa totuutta julistetaan kaikille.
Muslimit otin esimerkiksi siksi että monesti juuri kristityt pelkäävät muslimien ajatusten leviämistä. Siksi yritin esitää että eikö olisi hyvä että muslimilapset kuulisivat vaikkapa sitten kristinuskosta. Mutta kun se edelyttäisi sitä että myös ortodoksilapset kuulisivat muslimien perusteluista uskolleen niin se ei siten kaiketi sinulle käy. Ja vielä pahempaahan olisi se että uskonnottomat tai peräti ateistit voisivat kertoa oman uskomatomuutensa perusteista.
Ehkä et vain ole osannut lukea viestejäni. Jos uskonnonopetus on oman uskonnon pohjalta lähtevää niin auttamattomasti muiden uskonnot ovat silloin vääriä. Ei niitä silloin opeteta ymmärtämään ja hyväksymään vaan kieltämään ja pelkäämään vahingollisina. Jos opetus on johonkin “totuuteen” sitoutunutta niin silloin kaikki muu on tietysti kavahdettavaa valhetta, eikö vaan? Ja etkö sinäkin juuri siitä syystä kannata omaa opetusta että vain se tulisi opetettua oikeana ja muista kerrottaisiin sitten siihen malliin että niihin ei kannata uhrata kuin korkeintaan lähetystyötä.
Mutta sanon nyt tämän vielä että mielestäni aivan turhaan käytät niin kärjekästä ja vihaista kieltä aina kun kanssasi ei ole samaa mieltä. Asiathan tässä riitelevät ja olisiko kenties saman pöydän ääressä helpompi nähdä toinen ihan vaan ihmisenä jolla on toisenlainen kuva asiasta kuin suorastaan vihollisena jota kohtaan tulee käydä vihalla. Sellaista keskustelua en pidä hyvänä enkä sellaista kannata. Ja juuri sellaista vastaan on tämä ajatuksenikin yhteisestä opetuksesta ollut eli että ymmärrys lisääntyisi eikä vain sulkeuduttaisi oman totuuden kanssa vahvan suojauksen sisään. Olisiko sellainen mahdollista? Eikös se Jeesuskin keskustellut kaikkien kanssa katsomatta oliko hänen uskonsa mikä hyvänsä…
Se tilanne, että pitää omaa uskontoa oikeana ja totuutena, jolloin muut uskonnot eivät sitä ole, ei tarkoita automaattisesti sitä että toisia ei voi kunnioittaa ja ymmärtää.
Kristinusko on sen harjoittajille ainoa totuus, ja siitä huolimatta monet kristityt ovat nimenomaan kunnostautuneet ulkopuolisten auttamisessa ja ymmärtämisessä. Kristityt ovat luoneet suhteita muihin, muutenkin kuin evankelioidakseen. Ja todellakin, Raamatusta luemme, että Jeesus todellakin puhui ja vietti aikaa myös muiden kanssa, jopa paransi heitä. Oman uskontonsa tunteva kristitty ja uskontoa harjoittava kristitty usein pitää Jeesusta jonkinlaisena roolimallinaan. Näin toimiakseen, hänen tulee tuntea oma uskontonsa, eli saada opetusta siitä.
Uskontoon käsitteenä kuulu se aspekti, että pitää omaa vakaumustaan ainoana oikeana. Arvoliberaalissa ajattelussa tämä voi olla vaikeaa niellä. Sillä ei tarvitse olla niitä negatiivisia vaikutuksia mitä sillä monesti on ja on ollut. Oman uskonnon opetus ja avoimuus jutella toisten kanssa eivät sulje toisiaan pois.
Minulla ei ole kokemusta muuhun kuin Jeesukseen uskomisesta, mutta kun tuntee Jeesuksen, olisi hulluutta olla sitä mieltä että joku muu selitys olisi totuus maailmasta, ihmisestä ja historiasta. Tämä oivallus ei ainakaan omassa elämässä ole johtanut toisten uskontojen harjoittajien väheksymiseen tai kyvyttömyyteen puhua heidän kanssaan tasavertaisina.
Sisäisesti tunnen usein surua siitä että joku ei ole saanut uskoa Jeesukseen, mutta ei se johda siihen että kohtelen näitä ihmisiä esimerkiksi alentuvasti. Omalla kohdallani se johtaa lisääntyneeseen kärsivällisyyteen, yritykseen ymmärtää ja jopa siihen että Jeesuksen kautta koen olevani lähes sukulainen muillekin kuin verisukulaisilleni, niillekin jotka eivät usko Jeesukseen. Tämä on minussa nimenomaan Jeesuksen ruumiiseen kuulumisen esille tuoma ominaisuus. Kun aloin uskoa moni asia suhteessa muihin muuttui.
Itse ylempänä ehdotin, että voi olla elämänkatsomustiedon kaltainen aine, tai kursseja, ja sen rinnalla voi olla oman uskonnon opetusta, joka luonnollisesti on tunnustuksellista, vaikka tällä hetkellä se ei sitä saisi ollakaan. Eri asia on sitten jos varsinainen uskonnonopetus jää kokonaan pois koulusta.
Nykytilanne, jossa puhutaan uskonnonopetuksesta, mutta yritetään luoda uskonnonpetusta joka ei ole tunnustuksellista (mikä oksymoroni!) ja uskonnonopetus vesitetään lähes elämänkatsomustiedoksi on aivan typerä, suoraan sanottuna. Siis typerä siinä merkityksessä että tilanne on epälooginen ja todellisuudesta vieraantunut. Olisi rehellisesti sitten vain elämänkatsomustietoa. Mahdollisuus järjestää koulun ulkopuolella oman uskonnollisen yhteisön opetusta, josta saa koulussa suoritusmerkinnän, on hyvä.