Koulun uskonnollisuus

Mutta mietitäänpäs asiaa. Tai ainakin minä olen sitä jo ehtinyt miettimään. Jos ja kun koulussa voi olla jo vaikkapa kymmenen omaa eri uskonnollista opetusta vaativaa oppilasryhmää niin millä valvotaan että oppilaita ei tuolla omassa ryhmässään manipuloida vaikkapa terroristisiin käsityksiin oman uskonnon varjolla? Ryhmät saattavat olla jopa eri kielellä opettavia jolloin satunnainen luokassa käyvä kuuntelijakaan ei välttämättä tiedä mitä opetus sisältää. Ja vaikka ei ajateltaisi terrorismia mutta jo se että ryhmässä katsotaan nurjasti niitä jotka ovat muiden ryhmien opetuksessa ei edistä sitä että oppilaista kasvaisi suvaitsevaisia ja muita ymmärtäväisiä vaan paremminkin muiden erilaisuutta vääränä pitäviä ja siis suvaitsemattomia. Yhtenäinen ja yksi opetus kaikille valvotuin kriteerein, uskonnoista hyvinkin selkeästi kertoen mutta kenenkään maailmankatsomusta vääräksi arvostellen on ainoa kestävä tapa valvoa sitä mitä opetetaan.

Nykymaailmassa on vaikuttajia kuten vaikkapa esimerkiksi Venäjä tai Saudi-Arabia jotka varmasti mielellään vaikuttaisivat myös Suomessa asuvien lasten käsityksiin maailmasta ja uskosta. Vaikka opetussuunnitelmia laaditaan niin voidaanko pienten ryhmien opetusta valvoa niin etteikö niissä voi tapauhtua opetusta joka ei enää palvelekaan omaa maatamme vaan jotakin täysin vastakkaista tarkoitusta? Toki tällaista voidaan tehdä koulun ulkopuolella mutta miksi mahdollistaa se kenties yhteiskunnan maksamana? Vain yhteinen opetus estää tällaisen mahdollisuuden.

1 tykkäys

Näitä on tullut itsekin mietittyä jossain määrin. Eikä asiat ole kovin mustavalkoisia. Useasta maasta on näyttöä siitä, että julkisen sektorin koulujen maailmankatsomuksiin liittyvä linja on yksi tekijä joka vaikuttaa siihen, paljonko oppilaista on kotiopetuksessa tai yksityisissä kouluissa.

Maailmankatsomuksellista opetusta voisi hyvin järjestää nykyään myös yli kuntarajojen hyödyntäen tietotekniikkaa.

Vieraiden valtiollisten toimijoiden vaikutusta pitää toki valvoa ja varoa.

Tietänet varmaan Rabita-koulun ja muut vastaavat suomalaisen peruskoulujärjestelmän ulkopuoliset lapsille suunnatut lisäkoulutukset, jos olet perehtynyt asiaan.

Kieltä ei suomalaisessa peruskoulussa saa vaihtaa, ellei niin ole erikseen päätetty. Joitain sellaisiakin peruskouluja Suomessa on, joissa on kielikasvatussyistä joidenkin aineiden opiskelu vieraalla kielellä. Mutta niissä ryhmissä on mukana vain siinä kielikasvatuksessa olevat.

1 tykkäys

Mennään jo offtopicciin, mutta kommentoin lyhyesti. Tietyissä töissä on tosiaan mahdollista jaotella etäpäivää tuolla tavalla, että välillä on taukoja ja sitten vaikka illalla jatkuu. Monet kuitenkin kokevat tämän hyvin kuormittavaksi tavaksi tehdä etätöitä, koska työajalla ei ole selkeitä rajoja. Sitten venytään pitkin iltaa tsekkailemaan vielä yhtä työjuttua. Kyllä monille on selkeämpää, että etätyössäkin on selkeästi työt erikseen ja vapaa-aika erikseen. Se voi olla myös työn luonteen sanelemaa, esim kotona tehtävässä puhelinpalvelussa jossa on täsmällinen työaika ja jopa täsmällisesti määritellyt taukoajat.

2 tykkäystä

Kiitos Joas hyvästä, asiallisesta ja ystävällisestä vastauksesta. Mutta voitko sanoa, että miksi sinä katsot että on välttämätöntä opettaa omaa uskontoa koulussa jolloin oppilaiden ymmärrys muista lähimmäisistä ei kasva vaan paremminkin erkanee? Eikö uskonnollinen kasvatus ole kuitenkin ensisijaisesti perheen asia ja koulun tehtävä on taasen tuoda taitoja ja tietoja jotka pätevöittävät elämään ja yhteistoimintaan kaikkien kanssa? Minä en osaa nähdä tässä muuta perustetta kuin sen että katsotaan että koulunkin tulee sitouttaa ihmisiä omaan uskontoonsa koska katsotaan että vanhemmat/perhe ei siihen riitä. Mutta eikö tämä lähde silloin kirkkojen halusta eikä perheiden halusta? Minusta tässä kalskahtaa sellainen vanhakantainen ajatus siitä että ylhäältä tiedetään paremmin miten alhaalla tulisi ajatella, ei niin että annetaan mahdollisimman paljon hyvää tietoa ja annetaan ihmisen itse luoda omat päätelmänsä sen pohjalta.

Omat lapseni ovat jo nelikymppisiä, mutta olivat aikanaan uskonnon opetuksessa mukana ja samoin rippikoulun kävivät. Nykyisin ovat kyllä sitä mieltä että avartava opetus ilman yhteen uskontoon pohjaamista olisi ollut viisaampi ja parempi nykymaailmaa varten.

Tämä on juuri se kysymys, jossa tuot esille sen, että haluat opetuksesta oman maailmankatsomuksesi mukaista. Kristityt sen sijaan luonnollisesti ajattelevat, että juuri kristinuskon opetus auttaa ymmärtämään lähimmäisiä ja myös luomaan eheitä ihmisiä, jotka ovat hyviä hyville yhteiskunnille. Sinä taas haluat, että toisten ihmisten lapsille opetetaan vastoin heidän uskontoaan käsitystäsi totuudesta, joka on kristinuskoa parempi, koska pidät sitä parhaana yhteiskunnalle; ja siinä olet väärässä. Koska tämä ei ole apologia-foorumi, en ala vastaamaan sinulle enää sen laajemmin kuin, mitä jo yllä tein.

En kyllä pysty millään ymmärtämään että miten olet tuossa käsityksessä ehdotuksestani. En ole missään enkä koskaan sanonut että tulisi opettaa minun maailmankatsomustani totuutena. Etkö mitenkään huomaa että annat sanoistani valheellisen kuvan noin väittäessäsi. Onko se mielestäsi kovinkaan moraalista käytöstä että valehtelet minun pakottavan koululaisia omaksumaan oman uskontonsa vastaisia käsityksiä? En ole missään enkä koskaan esittänyt edes mitään sinne päin.

Olen kaiken aikaa niin sinulle kuin muillekin sanonut että opetuksen tulee olla kaikkia maailmankatsomuksia puolueettomasti opettavaa eli siis tietoa antavaa ja siten valistavaa. Ei niin että joku maailmankatsomus on tosi ja oikea ja muut tietysti sitten vääriä vaan niin että jokaisesta annetaan niiden omien oppien mukainen tasapuolinen kuva että oppilaat voivat itse ymmärtää myös muiden lähtökohtia ja ajattelua ja katsoa sitten miten ne peilautuvat vaikkapa omaan uskontoon tai maailmankatsomukseen. Vain ymmärtämällä toistemme ajattelua voimme oppia näkemään toisessa myös ihmisen.

Ei kai tästäkään asiasta keskusteleminen voi olla niin vaikeaa etteikö voi olla asiallinen ja esittää vain tosiasioita toisen kirjoittajan kirjoituksista vääristelemättä niitä valheellisesti? Vaikkapa Joas on näyttänyt hyvin pystyvän siihen.

1 tykkäys

Tämä on hankala aihe, koska suurin osa kristinuskon ulkopuolella olevista uskonnoista eivät ole pelkästään uskontoa, vaan intohimoisesti agiteeraavia ja paasaavia, oman valtaa himoavan agendansa esille tuovia, niin paljon kuin pystyvät ja ilman kouluja ja lupaakin. Minulla on tietoa tästä järkyttävästä asiasta. Turvallisuuteni vuoksi en voi jakaa tietojani. Ääri ‘mt’, joita on suuri osa ovat todella vaarallisia.
Jos Suomi aikoo olla kristillinen maa ja turvata kansalaistensa vapaus, ei voi koulussa opettaa muuta kuin eri kristillisiä uskontoja ja ET:ä. Ulkopuolisia tulisi valvoa vapaassa maassakin ehdottomasti koulujen ulkopuolellakin. Ei saa olla sinisilmäinen, vaikka kaikki eivät ole vaarallisia ja pahoja, mutta suuri osa on sitä monin tavoin, todellakin.

Ensinnäkään en katso, että oman uskonnon opetus mitenkään väistämättä vähentää oppilaiden ymmärrystä muita lähimmäisistä. Jos maailmankatsomuksen katsottaisiin olevan yksinomaan perheiden asia opettaa, voisi elämänkatsomuksellisen opetuksen lopettaa kouluista kokonaan. Näin ei Suomessa kuitenkaan yleensä katsota. Sellaisiakin maita on, joissa elämänkatsomuksellinen opetus aika lailla puuttuu julkisen sektorin kouluista, mutta joissa se on yksityisissä kouluissa läsnä. Neutraalia lähtökohtaa opettaa maailmankatsomuksista tai vaikkapa etiikkaa ei ole. Lähtökohtana on aina jokin, on se sitten ääneen sanoitettu lähtökohta tai ei. Opetuksessa joudutaan huomioimaan myös ikätasot ja kognitiivinen kehitys. Alakoululaisten lasten osalta tilanne on se, että ei voi kovin helposti opettaa vaikkapa maailmankatsomuksellisten ajatusten moneutta, koska osa lapsista ei kykene vielä sellaista ymmärtämään ainakaan saman sisältöisellä tavalla kuin aikuinen tulkitsisi - ikätasostaan johtuen. Lukioikäinen taas pystyy sellaista käsittelemään tyypillisesti aivan eri tavalla.

Ihan ymmärrettäviä näkemyksiä. Mutta olen kyllä eri mieltä siitä etteikö neutraalia lähtökohtaa opetukselle olisi olemassa. Uskon että sellainen opetusmateriaali olisi toteutettavissa.

Mutta varmaan tätä ihmettelyäni ei ole enää syytä jatkaa pitempään. Kiitos kuitenkin erityisesti sinulle asiallisesta vastauksesta.

Nyt taas on väläytetty uskonnonopetuksesta luopumista. Ja samaan aikaan koulupakon käyttöönottamista. Tämä on vakava askel kohti totalitarismia.

Koulupakko ei missään nimessä voi olla asia, joka toteutetaan ilman, että nykysysteemiä muutetaan muutenkin kovasti. Esimerkiksi Ruotsissa ja Saksassa, joissa on koulupakko, on huomattavasti helpompaa perustaa yksityisiä kouluja. Sellainen pitäisi ehdottomasti olla, jos koulupakkoa aletaan ajaa.

1 tykkäys

Minusta koulussa pitää ehdottomasti opettaa eri uskonnoista ja maailmankatsomuksista. Mutta oikeus omaan uskontoon on myös keskeinen osa ihmisoikeuksia ja se ei ole toteutettavissa ainoastaan negatiivisena uskonnonvapautena. Koska käytännössä valtio vaatii lapset kouluun, muunlaiset järjestelyt ovat toki mahdollisia, mutta erittäin vaikeita käytännössä toteuttaa, ja julkisen koulun vaihtoehtoisia kouluja on vaikeata perustaa, pitää julkisessa koulussa kunnioittaa uskonnonvapautta myös positiivisena.
Myös vähemmistöuskontojen opetusta on helpompi valvoa julkisen koulujärjestelmän puitteissa. Sitäpaitsi on niin, kuten taannoin esittelemässäni kirjassa todettiin, ei uskonnonvapaus vaadi muodollisen neutraaliuden periaatetta. Perustellusti voidaan ajatella, että perinteisillä uskonnoilla on erilaiset oikeudet kuin joillain muilla.

Minusta koulupakko tuntuu huojentavalta sikäli, että muslimit ja ääriajattelijat eivät pystyisi niin totaalisesti aivopesemään lapsiaan. Toisaalta, jos hekin voisivat perustaa omia koulujaan, niin ei sekään paljon auttaisi asiaa. Kristilliset koulut ovat hieno asia ja hyvä, että semmoisia edes on. Samaa mieltä olen siitä, että koulussa on hyvä antaa tietoa muistakin kuin omasta uskonnosta, mutta se ei vaatisi neutraliuden periaatetta.

Tämän lisäksi olisi tärkeää, että setalaisia ei päästettäisi kouluun sekoittamaan nuorten ajatusmaalimaa. Kyllä he saavat muutenkin ihan liikaa näkyvyyttä joka paikassa.

2 tykkäystä

Koulupakon määrääminen perustaen sen erittäin marginaaliseen ongelmaan on täysin ylireagointia. Kotikouluissa on erittäin pieni määrä lapsia ja heistä vain erittäin pieni määrä on ekstrimistien lapsia. Tämä ongelma voidaan hoitaa valvonnalla. Sen sijaan koulupakko olisi merkittävä askel rajoittamaan vanhempien oikeutta lastensa kasvatukseen. Lapset muuttuisivat valtion omaisuudeksi. Tämä on todella totalitaristista kehitystä.

4 tykkäystä

Aiheeseen liittyen ortodoksisten uskonnonopettajain liitto on ottanut kantaa Helsingin kaupungin suunnitelmaan yhteisestä katsomusopetuksesta. Poimintoja (lihavoidut alkuperäisessä kirjoituksessa “Helsingin ortodoksisen seurakunnan ja SOOLi ry:n kannanotto Helsingin kaupungin suunnittelemaan yhteiseen katsomusopetukseen”, joka löytyy Helsingin ortodoksisen seurakunnan Internet-sivuilta):

On kuitenkin huomattava, että voimassa oleva lainsäädäntö sekä perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet eivät mahdollista katsomusaineiden opettamista yhtenä kokonaisuutena. Tämä vaihtoehto on siten jo lähtökohtaisesti poissuljettu. – –

Erityistä huolta herättää Helsingin yliopiston normaalikoulussa toteutettu katsomusaineiden yhteisopetuskokeilu, josta on tehty kantelu. Kokeilulle ei ole myönnetty asianmukaista kokeilulupaa. Tilanne herättää vakavia kysymyksiä suhteesta voimassa olevaan lainsäädäntöön, opetussuunnitelmaan ja oppilaiden oikeuksiin. On perusteltua toivoa, ettei Helsingin kaupunki ota tästä toiminnasta mallia omiin ratkaisuihinsa. – –

– – Sekulaari humanismi ja yksilökeskeinen maailmankuva eivät ole katsomuksellisesti neutraaleja lähtökohtia. – –

– – Yhteinen katsomusopetus ei saa johtaa tilanteeseen, jossa vähemmistöön kuuluva oppilas asetetaan oman katsomuksensa edustajaksi enemmistön keskelle. Koulun tulee olla identiteettiturvallinen tila, jossa oppilas voi ilmaista katsomustaan ilman leimautumisen pelkoa.

Myös ortodoksinen uskonnonopettaja Anna Laine-Çam kirjoitti yleisestä katsomusaiheesta 21. tammikuuta 2026 (ks. Aamun Koitto blogit). Poimintoja:

Uskonnonopetus ei ole vain tiedon välittämistä, vaan kohtaamista ja merkitysten avaamista. Kun oma tausta tunnistetaan ja sitä käsitellään asiallisesti, lapsen identiteetti vahvistuu. Samalla vahvistuvat myös valmiudet osallistua keskusteluun muiden kanssa ilman pelkoa tai puolustuskannalle asettumista. – –

– – Oman uskonnon tunnilla ortodoksinen oppilas kohtaa kouluarjessa aikuisen sekä muita oppilaita, joilla on ymmärrys hänen uskonnollisesta taustastaan ja joiden kanssa on turvallista kysyä, ihmetellä ja sanoittaa omaan uskontoon liittyviä asioita.

Yhteistä katsomusainetta perustellaan usein yhteisöllisyydellä ja dialogilla. Nämä ovat tärkeitä tavoitteita, mutta yhteisöllisyys ei synny siitä, että yksilön tausta ohitetaan. Oman uskonnon opetus ei eristä, vaan antaa välineitä osallistua myös yhteiseen keskusteluun.

Keskeisenä ongelma “yhteisessä katsomusaineessa” on se, että mikä on tuo yhteinen katsomus? Sen ajajat joko eivät näe omaa maailmankuvaansa, joka voi olla esim. liberaali, sekulaari, agnostinen tai ateistinen, koska elävät siinä kuin kala vedessä, tai sitten eivät välitä siitä, että haluavat mukauttaa toisten ihmisten lasten sen mukaiseen opetukseen.

Miksi kukaan ei näe samaa ongelmaa yhteiskuntaopin opetuksessa? Pitäisikö siinäkin olla kokoomuksen, perussuomalaisten, keskustan, vihreiden, demareiden…lapsille omat opettajat ettei heidän lapsensa joudu kuulemaan muiden kuin oman ajatusmaailmansa mukaista opettajaa yhteiskuntaopin tunnilla?

Ihmettelen sitä, etteikö osata nähdä että kysymys on opetusmateriaalista, ei siitä että opettaja on omasta taustasta oleva. Tasapuolinen, kaikkia näkemyksiä samanarvoisesti kohteleva materiaali on aivan varmasti toteutettavissa eikä kyse ole mistään yhden maailmankuvan ujuttamisesta kaikkien oppilaiden pääkoppaan.

PS. Ymmärrän hyvin että pienryhmien uskonnonopettajat ovat huolissaan yhteisestä aineesta koska kyse on heidän työstään, mutta sirpaleinen opetus aiheuttaa jo nyt paljon turhia kustannuksia ja tulevaisuudessa entistä enemmän kun erilaisten uskonsuuntausten on jokaisen saatava omaa opetusta ja jokaiselle on palkattava oma opettaja ja lisäksi usein joudutaan järjestämään kuljetuksia opetuspaikan ollessa muualla. Myös tällaisen sirpaleisen opetuksen valvonta tuottaa mahdottomasti ylimääräistä työtä ja on osin mahdotonta.

1 tykkäys

Lyhyt vastaus: koska yhteiskuntaoppi ei ole laadultaan samanlainen aine kuin uskonto. Sinä olet niin sokea omalle käsittääkseni agnostiselle maailmankuvallesi, ettet edes ymmärrä sitä, kuinka tuo sinun haluamasi opetus on juuri sekulaarin agnostikon ihanne, jonka varjo halutaan langettaa myös kristittyjen lasten päälle sen sijaan, että he saisivat opetusta omasta uskonnostaan.

3 tykkäystä

Miksi minä olisin sen sokeampi omalle maailmankuvalleni kuin sinäkään omallesi? Mielestäni päin vastoin, koska sinähän uskot että vain yhtä maailmankuvaa tulee opettaa, mutta minä että kaikkia maailmankuvia jolloin oppilaat pystyvät näkemään myös luokkatovereidensa maailmankuvan ja näin oppivan ymmärtämään paremmin kanssaihmisiään. Se on myös eräänlaista rauhankasvatusta parhaimmillaan kun opitaan näkemään toisessakin ajatteleva lähimmäinen eikä vain vastustettavan maailmankuvan omaava ihminen. Myös se etteivät oppilaat ole omissa ryhmissään, vaan kaikki yhdessä, opettaa parhaimmalla tavalla näkemään muiden samankaltaisuuden eikä erilaisuuden ja opettaa hyvinkin erilaisista lähtökohdista tulleita yhteistyöhön ja ymmärrykseen.

1 tykkäys

Mun mielestä kotikoulun pitää olla sallittu ratkaisu ihan jo senkin takia, että vanhemmilla on olemassa vaihtoehto, jos kunnallisessa koulussa tulee vakavia ongelmia eikä koulu jostain syystä onnistu ratkaisemaan asiaa. Kotikoulua kyllä voisi valvoa nykyistä paremmin ja vaatia enemmän osaamisen osoittamista. Myös kotikoululasten kotioloja pitäisi jotenkin pystyä tarkastamaan, koska valitettavasti joissain tapauksissa lapsen ottaminen kotikouluun on lastensuojelun pakoilua.

Yhteistä katsomusainetta voisi mun mielestä kokeilla yläasteella, jossa opetus on aika yleissivistävän luonteista kuitenkin ja myös vieraat uskonnot käydään läpi. Ala-asteella olisi perusteltua pitää ryhmät erillään, jotta saadaan kunnolla käytyä läpi oman uskonnon perusasiat. Joitain eettisiä asioita olisi hyvä käsitellä yhteisestikin, mutta olisiko se sitten osa uskonnonopetusta vai jotain muuta, en tiedä.

Täydellisen neutraalia opetusta ei kyllä pysty olemaan uskonnossa eikä siinä yhteiskuntaopissakaan. Tai historiassa. Sanavalinnoissa herkästi paistaa läpi, mikä nähdään hyvänä ja mikä huonona asiana, vaikka olisi pyrkimys tasapuolisuuteen. Tämän huomaa helposti esim. museoiden esittelyteksteistä. Vaikka museo olisi neutraalin julkisen tahon ylläpitämä eikä edustaisi mitään aatesuuntaa, niin teksteissä on nähtävissä tietty arvomaailma, josta käsin historian ilmiöitä kuvaillaan positiivisesti tai negatiivisesti. Fiksuinta on tunnustaa tämä.

1 tykkäys

Vaikuttaa siltä, että sinulla on kovin puutteellinen tai vanhentunut kuva nykypäivän uskonnon opetuksesta.

Ja valitettavasti myös siltä, ettet ymmärrä miksi yhteistä katsomusainetta jotkut ajavat kuin käärmettä pyssyyn. Kyseessähän on poliittinen toimi jolla vähemmistöt yritetään assimiloida. No okei, on julkisuudessa esillä myös ev.lut. uskonnon opetuksen haasteet.

Pyytäisin, että lukaisisit alta jälkikasvumme ort.uskonnon kurssikuvaukset. Kerro, jos joku siinä hirvittää.

Kurssitesti - SYK

1 tykkäys

Katsoin tuon linkin. Ei kyse ole siitä että joku teidän opetuksessanne hirvittäisi mutta se kyllä hirvittää että jokaisen maailmankuvan omaavilla pienillä ryhmillä pitää olla oma opettajansa ja mahdollisesti kuljetuksensa ja tuntijärjestelynsä yms sekä se että jos opetus on moniarvoista ja monipuolista ja muidenkin maailmankuvan hyväksyvää niin miksi jokaisen pitää erikseen sitä omassa pienryhmässään opettaa kalliisti kun se voitaisiin tehdä koko luokka koolla niin että syntyisi myös rehellistä vuorovaikutusta eri maailmankuvien välille ja myös kustannustehokkaasti. Eihän se tarkoita että kyseessä on joku manipulointi yhteen oikeaan ajatteluun ja maailmankuvaan vaan kasvatukseen ymmärtämään muita, tulemaan heidän kanssaan juttuun ja pystymään vuorovaikutukseen heidän kanssaan. Erityisesti maahanmuuttajien kohdalla omissa pienissä ryhmissään oleminen ei edesauta yhteiseen yheiskuntaan sopeutumiseen. Koulun jälkeen jokaisen tulisi olla valmis jokaisen maailmankuvan ja kotitaustan omaavan kanssa yheiseen elämiseen meidän kaikkien parhaaksi. Omaa uskontoa voi siten harjoittaa omana vapaa-aikanaan täysin vapaasti ja riemurinnoin.

Kysyn vastavuoroisesti sinulta että hirvittääkö sinua jos oppilaat kuulevatkin yhdessä jotakin hyväksyttyä, puolueetonta materiaalia? Epäiletkö että oma maailmankuvasi ei tulisi siinä ylivertaisena esille jos kaikkia pidettäisiin saman arvoisesti esillä? Ajatteletko että koulun tehtävä on kasvattaa lapsista kodin valitseman uskonnon jäseniä?

2 tykkäystä