Kristillinen usko ja psykologia ja psykiatria

Taitaa olla aika paljon sitaatteja Jumalan vihasta. Mutta en ala siitä kinastelemaan. Kuolettakoon tunteitaan kuka haluaa. Meneekö ilo ja riemu siinä samalla?

Kun ihminen tuntee vihaa, niin se kertoo ensisijaisesti ihmisestä itsestään. Siitä miksi ja miten ihminen on tullut siihen pisteeseen, että hän siinä pisteessä tuntee vihaa. Ainoa keino päästä perille itsestään ja siitä miksi on sellainen kuin on, on se että pystyy pohtimaan miksi tuntee vihaa sellaisessa tilanteessa kuin tuntee. Miksi lähimmäinen ei tunne. Tunteet kertovat meille millaisia olemme: olemme sitä mitä tunnemme. Ja Jumala hyväksyy meidät kaikkine tunteinemme, ei kaikkine tekoinemme ja sanomisimme eikä ajatuksinemme, mutta tunteitaan ei pidä pyytää anteeksi. Se tekee ihmisestä rikkinäisen. Kuten sanopin PAavlaikin sanoi efesolaisille: vihastuklaa mutta älkää tehkö syntiä Tunteet ovat sallittuja, mutta kaikki mitä teemme tunteetn vallassa ei ole sallittua. Omaa toimintaansa psytyy tarkastrelemaan objektiivisemmin kun hyväksyy tunteensa. Se ei tarkoita sitä, että ne kertovat jotain objektiivista, kuten sanoin. Monesti oikeat asiat tuntuvat pahalta ja väärät hyvältä.

D

1 tykkäys

Tämä kommenttisi lähentyy itse asiaa.

Jumalan viha ja rakkaus on koko Raamatun mainituimpia asioita. Ne eivät mielestäni kuulu tähän yhteyteen.

Puhun siitä mistä mm. Jaak.1:20 “sillä miehen viha ei tee sitä, mikä on oikein Jumalan edessä.”
Tämä pelkästään kertoo, mitä Jumala on mieltä ihmisen, miehen vihasta. Niin VT kuin UT mainitsee toistuvasti tästä vihasta tunteena, joka on lihalle mieluisa, niinkuin kieroutunut seksuaalinen halukin. Emme me niiden kanssa mene Jumalan eteen niitä hyväksyttämään, vaan uskova pyrkii pyhitykseen, ei hyväksymään uskovalle tuhoavia tunteita ja tuntemuksia. Uskomaton ja freudilainen ‘hoitava’ psykologia opettaa päinvastoin.

Ensimmäistä vihan tunteesta Raamatussa, Jumala neuvoi Kainia hakeutumaan Jumalan hoitoon. Kain piti vihan sisimmässään, eikä taatusti myöntänyt sitä muille, ei edes Jumalalle, joka sanoi siitä tietävänsä.

VIha ja se mitä tehdään vihan vallassa ovat kaksi eri asiaa, kuten Paavalikin sanoo. Eihän tunteita voi estää, mutta jos ne sallii itsessään, niin itsehillintää voi kasvattaa helpommin.

D

Niinpä. Uskova hyötyy uskovasta terapeutista jo senkin takia, että ei tarvitse edes ajatella, että yrittääkö terapeutti tietoisesti tai tiedostamattaan vaikuttaa uskoon negatiivisesti. Sellaisen epävarmuuden kanssa eläminen terapiatyöskentelyssä ei todellakaan ole helppoa. Jos taas potilaana on ateisti ja kristitty terapeutti hoitaa, niin pelko, että yrittääkö terapeutti tuputtaa uskoaan, ei ole aivan niin haitallinen kuin päinvastaisessa tilanteessa.

Sattuuko kukaan muu muistaa törmänneensä elinsiirteiden (lähinnä kai sydämen) aiheuttamiin persoonallisuuksien muutoksiin?

Kyseessä täytyy olla ilmeisesti kuitenkin harvinainen ilmiö (jos se siis on ylipäänsä olemassa), koska jos jokaisen sydänsiirteen saanut potilas saisi selviä uusia ominaisuuksia jotka olisi selvästi saatu siirteen antajan ominaisuuksien perusteella, olisi kai tähän mennessä asia tullut voimakkaasti julkisuuteen.

Pelkistän, jolla yritän tuoda esille itse asian ydintä, niinkuin sen ymmärrän.

Mainitsin, ehkä ensimmäisiä kertoja, elinikäisestä, ikäänkuin, kiintymyksestä henkisesti poikkeaviin. Heitä on aina ollut helluntaiseurakunnassa, johon olen kuulunut, paitsi viimeisessä Sveitsin Ticinossa.

Lyhyt katsaus tästä:
Ensimmäisellä luokalla kansakoulua, luokallemme muutti Vaito, yksinäisen äidin yliherkkä, ehkä häiriintynytkin poika. Nyt vasta tuli mieleeni, että välitunneilla halusin aina olla hänen kanssaan, koin jonkinlaista onnentunnetta näissä välitunnin hetkissä, vaikka Vaito käyttäytyi oudosti, huudahdellen ja kiemuroiden, mutta hyvä olo hänestä oli aistittavissa. Hän oli luokallani vain muutaman kuukauden. Hänen lähdettyään koin hänen puuttumisensa, minun oli ikävä Vaitoa.

Itse olin yliarka lapsena ja joku läheiseni jo noin kymmenen vuotiaana sanoi kuulleensa, että olisin päästäni jotenkin sekaisin. Se koski kovasti. Kun tulin uskoon 10-vuotiaana, Mauri Liukkosen kokouksessa Haminan Puistotalolla, niin sananmukaisesti taivas aukeni, sain ikäänkuin liittyä siihen enkelien kuoroon, joka ylisti uskoontulostani. Kukaan ei kokouksessa nähnyt kättäni, kun sen nostin ilmoittaaksen halusta ottaa vastaan Jeesus.

Muistan kuinka rukoilin, että tuo läheiseni ennustus mielenvikaisuudestani ei toteutuisi. Ei toteutunut, eikä henkinen terveyteni ole oireillut. Tämä on myös tullut ikäänkuin selvitetyksi muodollisestikin pätevässä yhteydessä. -
Ps. 50: "15 Ja avuksesi huuda minua hädän päivänä, niin minä tahdon auttaa sinua, ja sinun pitää kunnioittaman minua."16 Mutta jumalattomalle Jumala sanoo: "Mikä sinä olet puhumaan minun käskyistäni ja ottamaan minun liittoni suuhusi?

Minun hätäni oli suuri, kun sydämessäni rukoilin mielen terveenä pysymistä.
Jumalaton ei Jumalaa pyydä avuksi,psykologiaa kylläkin, vt. Lutherin suositukseen, että täytyyhän ihmistäkin hoitaa.

3 tykkäystä

Muistan USA:ssa kuulleeni, kuinka siirretyn sydämen jälkeen asianomainen alkoi pitämään samoista ruuista kuin keneltä sydän oli siirretty, eli kiinalaisesta ruuasta, jota uusi sydämen omistaja ei aikaisemmin voinnut sietää.

Uskoisin, että tämä saattaa olla enin, mihin elinsiirto voi vaikuttaa, jonka myötä saattaa tapojakin muuttua.

1 tykkäys

Tämä muuten tunnetaan nosebo ilmiönä. Muistan lukeneeni kauan sitten joistain noituutta käsittelevistä kristillisistä kirjoista, että joku nuori nainen oli suututtanut mustalaiseukon, joka puolestaan oli lausunut ennustuksen, että ko nainen tulisi kuolemaan synnyttäessään ensimmäistä lastaan. Ja näin sitten tapahtuikin. Ko nainen oli pelännyt raskautensa aikana ennustuksen vuoksi ja muistaakseni ollut jopa kauhuissaan. Avauksessa ei löytynyt mitään syytä kuolemalle.

Tarinan totuutta en tietenkään voi mennä vannomaan, mutta ilmiö lienee tuttu Afrikassa, jossa taikauskoa on vielä monin paikoin. Esimerkiksi lääkäri oli uskotellut potilaalleen, joka oli pelännyt noitatohtorin langettamaa kirousta, että hän on vielä voimakkaampi tietäjä ja kumoaa kirouksen. Kun potilas uskoi tämän, hän mitä ilmeisimmin rauhoittui, eikä kirous käynyt toteen.

Miksi joku läheinen sanoo toiselle, varsinkin lapselle, että hän on jotenkin päästään sekaisin? Aika pahasti sanottu, tosiaan.

Nuo noitien kiroukset ovat sikäli vaikuttavia, koska heidän työ-yhteytensä on sielunvihollisen, saatanan kanssa. Sielunvihollinen kiertää jokaisen ympärillä, vaanien tilaisuutta iskeä, vaikuttaa. Yksi asia, minkä tuon kertomani jutun, joka on jonkinverran laajempi, yhteydessä aloin ymmärtämään, että pahat voimat voivat vaikuttaa uskovankin lihalliseen kerrokseen, johon sielullisuus eli tunteet kuuluvat. Eli liha on saatanan tartuntapinta.
Silloin kun Raamattu ei ole uskovan jokapäiväinen “jalkain lamppu”, niin muut valot, jotka ovatkin pimeyttä, näyttävät minne mennä. Kuten sanoin, että tulin vähän tämän lausuman jälkeen uskoon. Olen siitä maininnut ehkä liiankin usein, mutta uskon sen selkeyden ja kirkkauden olleen juuri puolustus tätä lähdettä vastaan. Siksi palaan tuontuostakin ihmisen hoitoon, eli psykologiaan, joka varmaan olisi minullekin antanut selityksiä, vailla auttavaa, jopa ratkaisevaa voimaa.

Mainittuja samanlaisia ennustuksia tulevaisuudestani sain kaksi muuta samalta taholta. Minulle nuo ennustukset olivat tuskallisia ja annettiin minulle 9-vuotiaana. Jumalan vastaus ja suoja noita loukkauksia vastaan oli niin suuri, kun niitä nyt muistelen, että olen kiittänyt niistäkin. Asianomainen joutui jokaisen kolmen ennustuskivensä poimimaan ja sen seuraaminen tuotti minulle tuskaa. - Asioiden todellinen, siunattu laita, on minulle selvinnyt vasta viime vuosina, eli yli 60 vuotta ‘myöhässä’.

1 tykkäys

Jokunen vuosi sitten nosebo- ilmiötä esiteltiin televisio-ohjelmassa, joka oli tehty dokumentin muotoon.Eräs case koski miestä, joka otti mielen järkkymisen vuoksi reilun yliannoksen lääkkeitä. Hän tuli katumapäälle hyvin pian ja otti yhteyttä ensiapuun. Ensiavussa hänen kuntonsa romahti ja tämä todettiin monella indikaattorilla. Esim verenpaine romahti ja mies menetti tajuntansa.

Osoittautui kuitenkin, että mies oli ottanut pelkästään kalkkitabletteja. Hän oli mukana lääketutkimuksessa ja kuului ryhmään, joka sai lumelääkettä. Kun mies tuli tajuihinsa, asia kerrottiin hänelle ja sen jälkeen hänen vointinsa koheni nopeasti ennalleen.

Tarinan todenmukaisuudesta en tiedä, koska saman dokumenttisarjan myöhemmissä jaksoissa paljastetut asiat olivat sen verran hurjia, että niitä ei auta nieleskellä aivan noin vain. En ole törmännyt ko sarjan jälkeen aihetta koskeviin uutisiin oikein missään. Sarjassa hehkutettiin, että tuntemamme asiat muuttuvat radikaalista, kunhan tutkimusta jatketaan.

En usko, että tarvitaan mitään pahoja henkiä, että noseboilmiö voi vaikuttaa johonkuhun. Vastakkainen ilmiö plasebo on samaa perua.

Ja jos ‘noita’ kiroaa jonkun ja joku lääkäri uskottelemalla olevansa vielä suurempi tietäjä, saa ‘kirouksen’ laimenemaan potilaan vain luottaessa tähän, on ‘kirous’ yliluonnollisena ilmiönä kyseenalainen.

Vai onko sinulla jotain käytännön tietoja, jotka osoittavat, että pahat henget vaikuttavat tällaisissa asioissa?

Näin on, eikä koskaan kenenkään pitäisi osallistua mihinkään tilaisuuteen, missä tällaisia voimia käytetään, esim. ennustajilla. Jos kuitenkin tällaista onkin tapahtunut, on meillä suurempi auttaja ja kuoleman, sairauden ja kaiken pahan voittaja Jeesus aina apuna, kunhan Häneen turvaamme. Mikään voima tai asia ei voi käydä Hänen ylitseen.

1 tykkäys

Ennustajat ovat huijareita. Heidän palveluksiaan ei voi suositella kenellekään. Sama pätee astrologiaan yms hömppään.

2 tykkäystä

Pahojen voimia ja henkiä on. Uskovan ympäri ne voivat vain kiertää ja karjua, eli pelotella. Kuitenkin, yleensä pahan voimat pukeutuvat miellyttävään asuun ja leijonan karjunnan saatana saa kuulostamaan seireenien laululta. En näe perusteita sille, että uskovassa voisi asua paha henki, vaikka Pirkko Jalovaara tällaista opetti, etenkin kirkoissa tai kirkoissa, joihin hän pääsi. Hedelmät ovat sittemmin osoittaneet hänen antaneen ensin tilaa maasta ja alhaalta tuleville vaikutteille. Minkä voimien asunto hän nyt on, sitä en tiedä,
Uskomattomassakaan ihmisessä ei saatana halua esiintyä ilmeisenä, vaan mieluummin ikäänkuin valkeuden enkelinä. Siksi Jeesus kehotti Seurakuntaansa valvomaan, eikä uskomaan ilmoituksia vääristä jeesuksista, tai jeesuksesta, joka auttaa ihmistä tarvittaessa, muttei ulota toimiaan elämämme kaikille alueille. Jeesus on uskovan Herra, jota ilman me emme voi mitään tehdä. Siksi meidän on tutkittava kaikki asiat hengellisesti, etenkin hengelliset asiat ja ilmiöt.

Jopa saatananpalvonta-liike tekee itsensä kiehtovaksi tai ainakin kiinnostavaksi.

Pahojen henkien manaaminen on yksi ilmiö katolisuudessa ja Italiassa se on ollut muutaman tv-ohjelmankin teema, kun näytettiin Firenzen lähellä olevassa kirkossa viikottaisia tilaisuuksia, joissa ihmiset makasivat ja kieriskelivät ja huusivat lattialla. Heidän kasvojensa muoto muuttui paholaisen kuvan kaltaiseksi. Papit kulkivat näiden välissä krusifiksiä näyttäen. Siellä oli monia, jotka olivat jo vuoden ajan viikottain tulleet kokemaan tuon saatanallisen ilmiön. Mekillepantavaa mielestäni oli se, että kerran sitä kokeiltuaan he tarvitsivat sitä säännöllisesti ja kertoivat tulleensa ensin raukeiksi session jälkeen ja sitten niiden välissä he kokivat ikäänkuin apaattisuutta, joka koko ajan lisääntyi.

Uskon, että tästä löytyy tietoa googlettamalla Italia, Toscana, manaaminen.

Italiassa manaaminen on yleistynyt viime aikoina.

Jopa koulujen opettajille opetetaan manaamista, että osaavat käsitellä oppilaita, joihin on demoni iskenyt.

Mielenkiintoista. Onko torontolaisuus levinnyt katoliseenkin kirkkoon? Kyse on kai lähinnä sielullisista ilmiöistä, kun ihmiset vapautuvat hurmoksissa täysin ja melkein mitä tahansa voi ilmetä. Toki kyllähän erilaisia riivaustilojakin ilmenee, mutta ei kristityissä.

Jos kyseessä on hurmostila, joka on muuntuneen tajunnan tila, ihmisen sisältä voi tietenkin pullahtaa melkein mitä vain, kun sitä ei pysty kontrolloimaan. Mutta tällöinkään kyse ei ole välttämättä mitenkään riivaajista, vaan psyykkisistä ilmiöistä.

Aika kova juttu.

Se mikä kiinnitti huomioni tosin oli, että manaaminen tuntuu olevan täysin erilainen tapahtuma kuin ne tapahtumat Raamatussa, missä Jeesus, apostolit tai heidän seuraajansa ajoivat pois riivaajia.

Miksi katolinen manaaminen ei tehoa kuin ilmiön esilletuontia ajatellen?

Tai voihan se tehota, mutta ne caset, joita minä olen tarkastellut, ovat aika lailla olleet juuri sellaisia, että manifestaatioita tulee, mutta lopullinen vapautuminen, joka on täysin Raamatun mukaista, jää saavuttamatta.

Tässä tulee esille se mikä pitääkin.
Paavali varotti ja nuhteli epäjärjestyksestä Seurakunnan kokoontumisissa. Vaikka yleistä on käsitys, että Raamatussa ei ole riittävästi ohjeita ja siksi tarvitaan nk. “itseymmärrys”, jota magistero della chiesa-määritelmälläkin ilmaistaan, vt. RKK.
Nyt nimenomaan tässä tapauksessa, kun on kysymys ihmisessä majan ottanut demoni, asia hoidetaan ajamalla demoni ulos. Se ei ole mikään näytös, niinkuin ei Pyhän Hengen vaikuttamien armolahjojen toiminta sitä ole. Puitteet on Raamatussa mm. siihen, ettei kaikki yhtäaikaa profetoisi ja puhuisi kilpaa kielillä, mutta ilman Henkeä kaikki on kuin tyhjät tynnyrit kumisisivat, profetoimattomuuskin.

Hurmos sanana on lähinnä kielteinen. Vaikka uudestisyntynyt Jumala-lähtöinen henki ainoastaan voi ottaa vastaan taivaallisia ja nähdä näkymättömiä, niin ihminen, eli lihallisuus haluaa parannella ‘tuotetta’. Aletaan haukkumaan kuin koira, syömään tapettia ja konttaamaan kuin humalainen. Tämä on ‘torontolaisuutta’.

Näissä kuvioissa saatana löytää tartuntapintoja ja näihin tilaisuuksiin ajautuu lähetyksiä alhaalta, koska saatanakaan ei pysty toimimaan, esiintymään siellä, missä ei ole yhteistyöhalukkuutta.

On useinkin kysytty, että miksi ei enää ajeta demoneja ulos?
Ei tarvi ajaa demoneja ulos, koska niiden kanssa ollaan löydetty dialogi psykologis-teologisen opin pohjalla. Ollaan tekemisissä sellaisen kanssa, josta pitäisi pysyä erossa. Hyljättävästä on tullut salonkikelpoista.
Ollaan esitetty tuo ekumenian löytämä oivallus, että etsisimme sitä mikä on yhteistä eikä sitä mikä erottaa. Tähän yhteistyöhän Jeesus sanoi Saatanalle, kun hän yheistyötä ehdotti: “kirjoitettu on …”.

Vastaukset tarjouksille syvyydestä pitää mielestäni olla lyhyitä, ei satasäikeisiä.

Ei ole kysymys ulosajamisesta, vaan pahojen henkien esiinmanaamisesta. Tätä spiritismiä on harjoitettu Suomessakin, etenkin Pohjanmaalla. Myös Haiti on sen ilmiön saatanallisimpia keskuksia, samoinkuin Brasilian eteläsosassa, RS:n alueella.

Tuo on asian kielteinen ydin, tai exorsismin ainoa ydin, eli hämmästyttää ihmisiä, niinkuin Simon-noita teki ja sitten yritti lyöttäytyä hengelliseen toimintaan, kuten se palvelija, josta Paavali ajoi pahan hengen ulos. Hengen joka osasi ennustaa ja arvata oikeinkin. - Nämä ovat esimerkkejä niistä, joista on kehotettu pysymään erossa.

No tämä selittää tietysti asian.

Mutta koska sellainen toiminta ei ole raamatullista, niin eivätkö manaajat saata itseään tietoisesti hyvin suureen vaaraan?

Ovatkohan katoliset samaa mieltä siitä, että manaamisen tarkoitus ei olisikaan ajaa demoneja ulos?

En tosin ymmärrä, miksei niitä ajeta lopuksi ulos, jos se voidaan saada aikaan kohtuullisen pienillä muutoksilla rituaaliin, esim hieman enemmän Jeesuksen nimeä käskemisessä ja vähemmän ehkä pyhimysten ja muiden pyhien nimiä (jotka mitä ilmeisimmin ovat todella tehottomia jos vertaa Jeesukseen).

Ei tietenkään. Eksorkismien ainoa tarkoitus on ajaa demonit ihmisestä ulos. Ei demonien kanssa huvikseen lähdetä aikaa viettämään.

Tämä välikommenttina. Olen silmäillyt ketjua, ja on surullista luettavaa. Toivottavasti ketjun lukijoiden ainoa lähde näihin juttuihin eivät ole okan viestit… Toisaalta en myöskään pidä näiden aiheiden liiallista pyörittelyä kovin hengellisesti rakentavana.

Suurin osa katolisen kirkon eksorkisteista on tehtäviensä tasalla ja hoitaa työtään kunniallisesti. Sooloiluihin pyritään kirkon sisällä aina puuttumaan, kuten oikein on, ja koulutuksella varmistamaan mm. ettei eksorkisti sekoittaisi mielisairautta possessioon. Nämä ovat tärkeitä asioita. Mutta eksorkismeihin ja demoneihin liittyy paljon epätervettä kiinnostusta ja sensationalismia, varsinkin kirkon ulkopuolella, mutta välillä myös kirkkokansan keskuudessa. Koska itsestäni voisi löytyä taipumusta moiseen, pysyn aiheesta etäällä.

4 tykkäystä