Kristillis-siveellinen Suomi

Isänmaamme Suomi on rakettu kristillis-siveelliselle arvopohjalle. Sen vuoksi Koti, Uskonto, Isänmaaa on ollut kansallinen tunnuslauseemme.

Kansamme vakaana pohjana on ollut Jumalan sana ja Ruotsin laki.

Kautta aikojen on ollut niitä, jotka ovat halunneet särkeä ja turmella kotoisen elämämme. Nykyään tuntuu kulttuuriradikaalinen aatesuunta dominoivan julkista keskustelua.

Nyt on haasteena se, että emme anna tämän vieraan ajattelumaailman voittaa. Jumalan sana ja Ruotsin laki on aina meidännturvanamme. Talonpoikainen suomalainen henki nouskoon.

2 tykkäystä

Ruotsin laista luovuttiin siinä vaiheessa, kun eduskunta kaappasi suuriruhtinaalle kuuluneen vallan itselleen. Kun Venäjän keisari luopui kruunusta, hän ei ilmaissut luopuvansa myös Suomen suuriruhtinaan istuimesta eikä myöskään anonut tehtävästään eroa Suomen eduskunnalta. Vaikka tsaariperhe surmattiin, niin ruhtinassuku ei ollut sammunut. Suuriruhtinaan kuolemakaan ei valtiosäännön mukaan johtaisi vallan siirtämiseen eduskunnalle, vaan sellaisessa tapauksessa olisi pitänyt vihkiä ruhtinassuvusta uusi suuriruhtinas. Venäjän keisarin istuin on yksi asia, ja Suomen suuriruhtinaan istuin on toinen asia.

Niinpä suuriruhtinaan istuin olisi pitänyt täyttää mainitsemasi Ruotsin lain mukaisesti. Niin ei toimittu, vaan eduskunta kaappasi kaiken vallan itselleen. Näin ollen itsenäinen Suomi on alusta alkaenkin perustettu Ruotsin lain rikkomiselle. Tsaarit pitivät v. 1772 valtiosäännön voimassa mutta eduskunta ei pitänyt vuonna 1917. Kansanvaltainen itsenäinen Suomi ei siis ole koskaan perustunut Ruotsin laille, toisin kuin annat ymmärtää. Jos olisi perustunut, niin suuriruhtinaan istuin olisi täytetty hyvässä järjestyksessä vuoden 1772 valtiosäännön mukaisesti.

1 tykkäys

Vielä 50-luvulla lakikirjan nimi oli Ruotsin laki 1734 siihen tehdyin muutoksin.

1 tykkäys

Suomessa yhä voimassa lakit tästä lakikirjasta, jotka ovat Ruotsissa kumottuja.

Tosiaan esimerkiksi Rakennuskaaren legendaarinen 12. luku sikojen terhometsään päästämisestä on periaatteessa edelleen voimassaolevaa lainsäädäntöä (löytyy ainakin Finlexistä).

12 luku

Miten sikoja saa terhometsään laskea

1 §

Jos useammilla on yhteinen terhometsä, niin sopikoot keskenänsä oikealla ajalla, kuinka monta sikaa siinä voipi elättää, ja laskekoon sitten kunkin sinne sikoja metsäosansa mukaan. Jos joku heistä laskee sinne useampia, olkoon toisilla valta ottaa ne kiinni, ja hän vetäköön sakkoa markan joka sialta ja korvatkoon vahingon. Jos hänellä itsellänsä ei ole niin monta sikaa, kuin hän osallensa saisi elättää, olkoon hänellä valta vuokrasta laskea sinne muiden sikoja. Jos hän ei sitä tee, käyttäkööt toiset vapaasti hänen osansa.

2 §

Joka ottaa maksusta toisen sikoja elätettäväkseen, toimittakoon ne takaisin taikka korvatkoon sen arvon, mikä niillä ottaessa oli. Jos hän voipi näyttää, että ne ovat tautiin kuolleet tahi muusta sattumuksesta hukkaan joutuneet, ja havaitaan, ettei hän ole ollut siihen syypää, niin olkoon vastuusta vapaa. Sama olkoon laki, jos karjaa otetaan maksusta laitumelle tahi ruokolle.

3 §

Jos siat juoksevat yhdestä metsästä toiseen, joka ei ole sen yhteydessä, niin käskeköön metsän omistaja ensimmäisellä ja toisella kertaa sikain omistajaa ottamaan ne pois ja pidättämään ne sieltä. Jos ne sitten siellä tavataan, saakoon metsän omistaja ottaa ne kiinni ja arvauttakoon uskottavilla miehillä, mitä niistä on maksettava, jolleivät omistajat keskenänsä siitä sovi.

4 §

Joka tahallansa laskee sikoja toisen aidattuun terhometsään, menettäköön ne metsän omistajalle. Jos sikoja taikka muita terhonsyöviä eläimiä muutoin sinne tulee, käyköön niinkuin 9 Luvussa on säädetty. Jos surmataan tahi lyödään sikoja, olkoon sakko ja korvaus niinkuin muista eläimistä 22 Luvussa säädetään.

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1734/17340002000

5 tykkäystä

Tärkeää on muistaa myös talonpoikien humalasalkojen pitoa koskeva laki, joka edelleen on voimassa vuoden 1734 ajoilta. Itselläni on jäänyt vähän vajaaksi, sillä humalantaimia ei taida olla kuin 20 kappaletta. No ehkä minua ei lasketa talonpojaksi.

4 tykkäystä

Miten tämä liittyy uskontoon?

Siinä on sana “henki”. Uskonnollista kuvastoa hyvin vahvasti.

3 tykkäystä

Yhteiskuntamme rakentuivat vakaa kristilliselle pohjalle. On jännittävää ajatella että vielä vähän yli satavuotta sitten kirkosta puuttuminem oli sakoilla rankaistavaa, Jo kauan sitten sekulaari-arvot nousivat pintaan. Se on ikävä [, koska pohjoimaat rakentuvat tietyt arvoille jotka avaavat miksi asiat ovat täällä niinkuin ovat. Sama toki joka maassa ja kulttuuri. Ymmärrämme paremmin asiat kun olemme kanssatietoinen pohjasta jolle on rakennettu.].

[till. sulkeissa]

Ehkä kuitenkin ihan hyvä ettei noin enää ole…

3 tykkäystä

Minusta on hyvä, että enää ei toimita kirkon ehtojen mukaan. Että on uskonnonvapaus, eikä ateisteja homoseksuaaleja enää rankaista, kuten kirkko halusi tuolloin tehtävän. En kaipaa sellaista kirkkoa ja kirkollista valtaa Suomeen. Haluaisitko Sinä ?

Mitä ovat nuo mielestäsi ikävät “sekulaarit arvot” ? Voisitko kertoa tarkemmin?

1 tykkäys

Liekö ollut kruunu asian takana, ei paljon se kirkko. Minäkin haluan rauhaa maan päälle ja ihmiselle hyvä tahto.

1 tykkäys

Mitä sitten ovat nuo mielestäsi ikävät “sekulaarit arvot” ? Voisitko kertoa tarkemmin? Minusta asiat ovat paremmin nykyään, kuin silloin kuin ateisteja tuomittiin…

Vastaan valistus ja lieveilmiöt

1 tykkäys

tästä sama mieli kanssasi.

Mitkä lieveilmiöt? Tuollainen yleinen kauhistelu on ikävää, kun ei oikeasti kerrota, mitä se ikävä asia on ja mitä tuolta vanhalta “hyvältä” ajalta, jolloin ateisteja rankaistiin, halutaan takaisin…

Joo, ei kirkko ole ikinä tehnyt mitään muuta kuin ateisteja rankonut. Onneksi asiat ovat nyt toisin. Olisi ikävää vain tyytyä yleisesti kauhistelemaan kirkon toimia.

1 tykkäys

En yleisesti kauhistellut kirkon toimia. Halusin vaan tietää, millä tavalla tämä sekulaari yhteiskunta on nyt huonompi, kuin entinen aika, jolloin kirkolla oli enemmän valtaa. Älä nyt yritäkään ohittaa kysymystä vain yleisenä kirkon mollamisena.

Kerro mitkä asiat oli tuolla ajalla parmmin kuin nyt ? Mitä kaipaat tuolta ajalta.
Minä en kaipaa mitään. Vaikuttaa jotenkin ihmeelliseltä tuollainen haikailu ilman mitään konkretiaa.
Silloin joutuu vain arvailemaan mitä ne asiat ovat. Isoimpina tulee mileen ateistien ja homoseksuaalien kohtelu…

Näin voi olla tai olla olematta, mutta talonpoikaisuuteen tämä ei liity. Minua ei kiehdo maaseutu tai luterilaisuus, ei Keskustapuolue saati maatalous.

Aaa se talonpoikainen! Itselle uskonnollisesti jännittävä on se arvopohja, jolle yhteiskunta [mikä vain] rakentuu. Ei maaseutu tai keskusta. Kristinusko oli alkuksi urban? Suomessa ortodoksia avain autonimian aikana. Nyky-Ruotsi alueella meillä vain luterilaisuus. Suomessa siis myös ortodoksia on jännittävä yhteiskunnallinen perintö ja ortodoksisen Venäjän vaikutus.

1 tykkäys