Toisessa ketjussa @Silvanus esitti, että Raamattu kieltää velan ottamisen. Tämä oli mulle uusi tieto, en ole aiemmin tähän törmännyt. Olen kyllä netissä nähnyt joskus toisen käden väitteitä, että Amerikassa jotkut fundamentalistit pitäisivät asuntolainan ottamista syntinä, mutta Amerikassa nyt tapahtuu kaikenlaista muutakin kummallista… Kuten @cymbus samaisessa ketjussa totesi, aika moni asia nykymaailmassa kuitenkin pyörii velan ottamisen ympärillä. Minimissään se asunnon osto. Mitä tästä aiheesta siis oikein pitäisi ajatella? Raamattuperusteluja kuulisin ainakin mielelläni lisää.
VT:n puolella on koronottamista koskevia kielteisiä lausumia ja keskiajalla kirkko kävi tässä asiassa kovaa taistelua syntyvän pankkijärjestelmän kanssa. Yksi syy siihen, että juutalaiset saivat koronkiskurin maineen, oli se, että rahanlainaaminen oli kristityiltä kielletty ja juutalaiset sallivat sen ei-juutalaisia kohtaan.
Jossain vaiheessa rahan lainaaminen korkoa vastaan alkoi olla sitten sallittu juttu. Jos en väärin muista, niiin Luther sitä vielä vastusti linjassa vanahan kristikunnan kanssa.
Mutta mitenkäs nyt? Koko talous pyörii velan ottamisen ja antamisen ympärillä. Ilman velkaa en pystyisi asumaan nykyisessä kodissani saati suunnittelemaan parempaa. Ja mikä olisi se vaihtoehto? Säästää rahaa 70-vuotiaaksi, jotta voisi muuttaa pois yksiöstä?
1 tykkäys
Mielestäni on aina ollut ihmeellinen ajatuskeikaus, että vaikka nimenomaan Mooseksen laki on ollut kielteinen koron perimiselle, tuli pankkitoiminnasta keskiajalla kristityiltä kielletty, mutta yksi juutalaisille sallituista elinkeinoista. Asian pitäisi olla juuri päinvastoin. Ilmeisesti koron periminen vääräuskoisilta / lain ulkopuolisilta on sitten selitetty jotenkin synnittömämmäksi toiminnaksi. Toisaalta koron perimisen kieltävä sääntö on edelleen voimassa islamissa, mihin sitten perustuneekaan, ja tämän kiertämiseksi on muslimimaissa kehitetty mutkikkaita rahoitusinstrumentteja finanssitoiminnan mahdollistamiseksi ylipäätään.
1 tykkäys
Minulla ei ole yhtään velkaa. Aikoinaan oli opintovelat, mutta ne sain maksettua pois 40-vuotispäivääni mennessä. Asumme vuokra-asunossa. En omista muuta kuin vähän kirjoja ja vaatteita sekä tämän tietokoneen, jolla kirjoitan. Säästöjä minulla on pankissa hiukan, mutta ei niillä mitään asuntoa voi ostaa. Säästän hautaustani varten, että omaiseni voivat kustantaa säästöilläni minulle vaatimattomat hautajaiset. Kyllä kristitty saa pankkilainaa ottaa. Koron ottaminen on VT:ssä kiellettyä, mutta ei sen maksaminen toiselle.
@ Hesekiel Juutalaisille oli sallittua ottaa korkoa toisuskoisilta, koska juutalaisten lähimmäisiä olivat vain toiset juutalaiset, eivät kristityt tai muut pakanat. Kristityt taas pitivät koron ottoa itselleen kiellettynä, koska kaikki ihmiset, myös juutalaiset ja pakanat olivat heidän lähimmäisiään. Koronottokielto lienee VT:n lisäksi kanoneissa. Kun keskiajan jälkeen ensiksi lännen kirkoissa ja sittemmin myös idässä ei kaikkia kanoneja enää sovelttu käytäntöön, pankkitoiminta alkoi myös kristittyjen keskuudessa. Temppeliherrojen ritarikunnan jäsenet olivat ensimmäiisä kristillisä pankkiireja. En tiedä ottivatko he korkoja, mutta ainakin vaihtoivat rahaa.
1 tykkäys
Jos on inflaatiota, niin lienee ok pyytää korkoa sen verran, että saa oikeasti takaisin saman verran kuin mitä on kaverille lainannut.
Niin, en haluaisi elää vuokralla, kun siinä rahaa menee koko ajan, samaa, mitä voisi käyttää lyhennyksiin. Toki nyt olen alkanut ymmärtää, että kun ei ole lapsia, niin mihin se raha sitten menee.Pankkitilille rahan paneminen on muuten rahan panemista korkoa vastaan lainaamineen. Kuviohan menee niin, että me annamme rahaa pankkiin - siis pidämme rahaa siellä tilillä - ja pankki lainaa niitä eteenpäin.
Tällä hetkellähän esim 6 kk Euribor on miinusmerkkinen, joten ei pankkia ainakaan koronkiskonnasta voi syyttää…
1 tykkäys
Ostaa tontti ja puut. Kaataa puut, veistää ne hirsiksi ja tehdä niistä talo? Joku voisi puut lahjoittaakin, ehkä tontinkin. Perustukset kivestä. Sähkö jollain paneeleilla ja tuulivoimalla. Aggregaatti varalle.
2 tykkäystä
Kyllähän metsään kannattaa aina sijoittaa. Siitä voi sitten myöhemmin myydä puita, kun on rahan tarpeessa.
Pankkitoiminta tosiaan perustuu koron maksamiseen ja ottamiseen. Siltä ei voi välttyä, on sitten lainaaja tai tallettaja. Mitenkähän keskiajan ihmiset pärjäsivät ilman pankkeja ja nykyaikaista rahataloutta? Vaikea kuvitella sellaista taloutta.
Tontti olisi, mutta ei puita siellä. Talo olisi, mutta miten eläisi siellä. Olen kyllä ajatellu: jos kasvattaisi lampaita, mehiläisiä, jotain. Sähkö on turhake. Mutta kaikkeen tarvitaan rahaa.
Vai voisiko kuitenkin, pärjäisikö sittenkin… Minulla ei ole akkaa ja lapsia huolehdittavana.
1 tykkäys
Lampaankasvastus ja muukin eläinten pito on ilmeisesti tehty sellaiseksi, että siitä joutuu itse maksamaan ellei harrasta jotain suurimittaista lihan tehotuotantoa. Mehiläisten kasvatus saattaisi olla vapaata, samoin kanojen pito. Myös fasaaneja voisi kasvattaa. En tiedä maksetaanko siitä mitään. Viiriäisenmunat saattaisivat mennä kaupaksi. Jos on rantaa niin kalastus tietysti sitten.
Niin todellakin, jokainen pankkitalletuksen tekijä on osallinen koron perimiseen (vaikkakin juuri tällä hetkellä korot ovat historiallisen matalat, paikoin jopa negatiiviset, siis velkoja maksaa velalliselle siitä hyvästä, että hän suostuu ottamaan rahat vastaan, mikä tietysti kuulostaa reaalimaailmassa järjettömältä). Kukaan ei siis voi pestä käsiään. Toisaalta pankkien lainapaperit ovat instrumentteja, joilla luodaan rahaa tyhjästä, ja tähän luomisen ihmeeseen perustuu koko pankkisysteemimme. Toisin sanoen: kaikki raha on velkaa. Ainakin nykyään. (Tämän asian suhteen lienee kylläkin olemassa erilaisia koulukuntia, ja jotkut kiistävät tämän jyrkästi. Ehkä he pelkäävät, että asian paljastuminen suistaisi maailman kaaokseen.)
Markkinatalous ei pyöri ilman velkaa. Rikkaimmatkin valtiot ovat velkaa toisille maille, valtiot kansalaisilleen ja toisin päin, yritykset ja ihmiset toisilleen jne. Lainaamista ja velkaa on ollut olemassa niin kauan kuin on ollut jonkinlaista kauppaa, jo ennen rahan keksimistä. Ehkäpä paratiisi oli velasta vapaa, langennut maailmamme ei kuitenkaan voi olla ilman sitä. Koron kiskominen ja köyhien riistäminen on kuitenkin syntiä, ja uskon, että tämän ilmaiseminen on ollut myös juutalaisen lain oikea tarkoitus.
Niinpä niin, mutta ei kanoneja muutenkaan noudateta kovinkaan tarkasti. Vanhan testamentin laithan eivät ole kristityillä voimassa, muuten kuin siltä osin kuin niitä on otettu kanoneihin. Katolisessa kirkossa kanoneja on uudistettu, mutta ortodokseilla kanonit pysyvät voimassa, niitä ei vain sovelleta käytäntöön, jos ne eivät sovi nyky-yhteiskuntaan. Protestanttinen fundamentalismi ei tee eroa UT:n ja VT:n välille, jos Raamatussa sanotaan jotain, niin sitä pitää noudattaa. Onneksi raamattufundamentalismi ei nykyään ole missään valtiollinen ideologia. Jos se jossain olisi, niin siinä yhteikunnassa ihmishenki olisi halpa.
VT:n ajan yhteiskunnassa köyhä velallinen saattoi myydä itsensä velkojalleen velkaorjaksi, ja sillä tavoin maksaa velkansa. Kun velka oli isännälle maksettu, palvelussuhde päättyi. Nykyiset velalliset ovat huonommassa asemassa. Kaiken muun voi saada tässä yhteiskunnassa anteeeksi, mutta rahallista velkaa ei. Pahinta on, jos menettää luottotietonsa. Luottotietonsa menettänyt on yhteiskunnassamme paarian asemassa ja velka kasvaa koko ajan. .
Kanoneissa on kielletty kleerukselta koronkiskonta, mutta ei lainaamista.
Pyhien apostolien sääntö 44:
Piispa, presbyteri tai diakoni, joka vaatii korkoja velallisiltaan, joko lakatkoon (sitä tekemästä) tai erotettakoon virastaan.
Ensimmäisen ekumeenisen kirkolliskokouksen (Nikea 325) sääntö 17:
Koska useat kleerukseen kuuluvista tyydyttääkseen ahneuttaan ja häpeällistä voitonhimoaan ovat unohtaneet Jumalan sanan ”joka ei anna rahaansa korolle” (Ps. 15:5) ja antavat rahojaan lainaksi vaatien niistä sadanneksen korkona kuukaudelta, niin pyhä suuri kokous päätti, että jos joku tämän säädöksen jälkeen tavataan ottamasta korkoa antamastaan lainasta tai muutoin keinottelemasta tai vaatimasta koroksi puolet lainatusta rahamäärästä tai jos yleensä keksii jotakin muuta keinoa häpeälliseksi voitokseen, erotettakoon sellainen kleeruksesta ja poistettakoon kleerikkojen luettelosta.
Kyllä meillä on velkajärjestely olemassa ja käytössä. Toimii siis niin, että velkaantunut maksaa jonkin tietyn ajan suunnitelman mukaista, maksukyvystä riippuvaa summaa, ja loppuvelka annetaan sitten anteeksi.
1 tykkäys
Velkajärjestelyyn pääsee, jos on vakituisessa työssä. Monet jäävät sen ulkopuolelle.
Elikkä onko tässä nyt kukaan onnistunut esittämään mitään raamattuperustelua, miksi ei saisi lainata rahaa? Koron ottaminen on eri asia.
Ei sellaisia perusteita ole. Päin vastoin. Jeesus kehottaa antamaan lainaksi siitä huolimatta, että lainan saaja ei koskaan pystyisi maksamaan lainaa takaisin. Tästä voidaan johtaa se periaate, että myös rahan lainaaminen on oikein, jos ei muuten selviä. Tietysti kristitty yrittää aina maksaa velkansa takaisin.
2 tykkäystä
Jos ottaa lainaa korkoa vastaan niin tietysti osallistuu koronottoon. Jos koronotto on väärin, silloin koron maksaminen on ns. vierasta syntiä.
Tarkoitanet, että silloin saattaa lähimmäisensä tekemään syntiä? Syntiä tekee se, joka ottaa korkoa, ei se, joka sitä joutuu maksamaan. Yleensähän vain pankkilainoissa on korko. Jos lainaa ystäviltä tai sukulaisilta, lainat ovat korottomia. Lainaan itse jatkuvasti pieniä summia rahaa muille ihmisille, eniten omille aikusille lapsilleni ja sukulaisilleni. En ole koskaan ottanut keneltäkään korkoa. Jos joku ei ole voinut maksaa takaisin, olen antanut velan anteeksi.