Toki noin, mutta pointtini oli vain tuo vuosikausiksi korkeakorkoisen velan kahleisiin joutuminen. Suuri osa pikavipeistä, kulutusluotoista ja osamaksukaupoista on sellaisia, että velan määrä kasvaa vinhaa vauhtia. Koron lisäksi on jos jonkinlaista käsittelykulua, laskutuslisää, tilinhoitomaksua ym. Tavanomaisissa Visa-kortin laskuissakin velka lyhenee hyyyvin hitaasti, jos sitä lyhentää aina pelkästään vain sen minimimäärän. Pikavippiä en ole ikinä joutunut ottamaan ja Herra varjelkoon minua sellaisilta jatkossakin.
Menee vähän otsikon ohi, mutta pistän tähän vähän yhteenvetoa Lutherin ajattelusta Tanskasen kirjan mukaan (s. 217-218):
Kapitalistisen markkinatalouden kehittymisen kannalta myönteisiä Lutherin ajatuksia olivat (1) regimenttioppi, joka antoi tietyn vapauden talouselämälle, (2) yksityisomaisuuden puolustaminen ja yhteisomistusjärjestelyjen torjuminen sekä (3) työn tekemisen yleinen velvollisuus ja työn uskonnollisen arvon korostaminen. Tanskanen toteaa, että näissä kysymyksissä aikaisemmat traditiot olivat vaikuttaneet kielteisemmin.
Kapitalistisen markkinatalouden kannalta kielteisiä Lutherin ajatuksia olivat (1) voiton maksimoinnin periaatteen jyrkkä vastustaminen ja pitäminen kiinni “oikeudenmukaisen” hinnan ei-markkinaehtoisista kriteereistä, (2) Tuomasta ja monia muita teologeja tiukemmat rajoitukset koron ottamiselle liike-elämän piirissä ja (3) omaisuuden näkeminen tehtävänä ja kutsumuksena eikä yksilön vapauden kysymyksenä.
Vaikka Lutherin talouskäsityksissä epäilemättä on varhaiskapitalistisen kehityksen kannalta myönteisiä piirteitä, hänen eettinen ideaalinsa on olennaisissa kohdissa vastakkainen. Kattavuutensa takia Lutherin talousetiikka … näyttää negatiivisemmalta varhaiskapitalismin kannalta kuin esimerkiksi Tuomaan tai Bernardinuksen ideat.
1 tykkäys
Jatkan vielä offtopikkia, kun en voi olla ylistämättä Lutherin perivihollisena tunnetun kardinaali Cajetanuksen eli Tomaso de Vion (1469-1534) taloustieteellistä ymmärrystä. Seuraavassa hyvin vapaata referaattia Tanskasen kirjasta “Luther ja keskiajan talousetiikka” vuodelta 1990.
Cajetanus näkee, että tavaran hintaan vaikuttaa potentiaalisten ostajien määrä. Jos jossakin paikassa johonkin aikaan jotain tavaraa ei tarvita tai potentiaalisilla ostajilla ei ole rahaa, niin tavaran hinta halpenee huomattavasti. Cajetanus käyttää skolastikkojen oikeudenmukaisen hinnan käsitettä, mutta hyvin modernin oloisesti pitää sellaisena markkinaehtoisesti määräytyvää hintaa edellyttäen, että kysyntä ja tarjonta ja kaupankäynti on julkista ja vapaata ja ettei kyseessä ole monopoli, kolluusio, petos tai pakko. Hyvin nykyaikaisesti Cajetanus kuvaa markkinoita siten, että hintoihin vaikuttavat kysyntä ja tarjonta. Jos kilpailu on täydellistä, tuloksena on oikeudenmukainen hinta. Monopolit ovat erittäin epäoikeudenmukaisia. Käytännössä kilpailu ei koskaan ole täydellistä, ja markkinoita rajoittavia tekijöitä täytyy pyrkiä torjumaan. Tämä on täysin linjassa nykyaikaisen kilpailuoikeuden ajatusten kanssa. Cajetanus myös selvästi hyväksyy voitontavoittelun motiivina liiketoimissa.
2 tykkäystä