Fides charitate formata?
Otollisemmaksi se tekee kuin joidenkin Lutherin omien teoretisointien lueskelu. Jumala haluaa armahtavaisuutta, oikeudenmukaisuutta ja lähimmäisenrakkautta yhteiskunnassa.
1 tykkäys
Minä näen asian eri tavalla. Meillä on ortodoksinen oppi ja kirkko. Kysymys on siis sama kuin VT:n aikaan: joko ihminen on erossa / luopuu siitä, tai sitten hän pysyy/ “palaa” siihen.
VT:n aikaan Jumalan valittu kansa oli juutalaiset ja on edelleen. Heidät valittiin maailman tähden. Jos haluaa mennä takapakkia, niin on loogista mennä juutalaisuuteen, eikä pysähtyä ortodoksisuuteen.
Itse ajattelen logiikasta hieman toisin. Jeesus ravisteli perinnäissäntöjä. Ne kun helposti muuttivat itsetarkoituksiksi. Niin käy joskus traditiollekin.
D
2 tykkäystä
Sinä se jaksat haastaa riitaa. Mutta haastaisit vähän täsmällisemmin: mitä tarkoitat “Lutherin omilla teoretisoinneilla”?
Tässä ei ole mielestäni syytä aloittaa vääntöä rasismiin littymättömistä aiheista. 9x:n kommentti oli sellainen, että ei ihme, vaikka esittääkin jonkin kuittauksen. Ja koska se joku oli nyt timokoo, niin kuittauksen piikkiosa tietenkin koski luterilaisuutta. Mutta ei se ollut sellainen piikki, joka oikeasti sattuisi tai olisi vaaraksi kenellekään tai millekään.
1 tykkäys
Juutalaiset olisivat Jumalan valittu kansa, mutta he eivät ottaneet häntä vastaan. Ei ole eroa juutalaisten ja kreikkalaisten välillä. Turhaan juutalaiset vetoavat sukuperäänsä: siitä ei ole heille mitään hyötyä - niin kuin ei ole VT:n lakien noudattamisestakaan - jos he eivät ota Kristusta vastaan Messiaanaan ja luvattuna perillisenä. Ei ole mitään toista tietä Kristuksen rinnalla Isän luo.
1 tykkäys
Olen eri mieltä. Juutalaisten kautta tulee siunaus koko maailmalle. Juutalaiset ovat valittu kansa edelleen. Ei kristinusko korvaa juutalaisuutta. Me emme proselytisoi. Ja samalla juutalaisuus ei velvoita kristittyjä mihinkään.
Muoks"
Eivät he vetoakaan. Jumala muistaa lupauksensa heille ja on heille armollinen. Koko juutalaisten historia toistaa tätä: kuuliaisuus, luopumus, armo, kuuliaisuus, luopumus, armo… Tässä on jotain kovin tuttua.
D
2 tykkäystä
En usko että kysymys on aivan sama. Israel oli kansana, ei kirkkona, Jumalan puhuttelussa.
Nyt kysytään mitä on oikein kansana ja yhteiskuntana tehdä. Silloin pitää huomata että me olemme yhteiskunta jonka sisällä on valikoima monenlaista uskoa ja taustaa.
Mitä otamme siis opiksi VT:sta? Minusta yleisemmän totuuden: Se joka kääntyy elävän Jumalan puoleen, toimii niin että rauha ja oikeus toteutuu. Myös niin!
On otettava esim huomioon että Jumala kehotti myös Israelia aikanaan myös huolehtimaan omista muukalaisistaan. Kaiken sotaisuuden rinnalla VT sisältää tuon armahtavaisuuden ja kohtuuden opetuksen.
Jeesus ja apostolit laajensivat kuvaa. Vihollistakin on rakastettava. Pakanoillekin kuuluu sama perillisen oikeus kuin omalle kansalle. Evankeliumi tarkoittaakin koskea maailman kaikkia kansoja!
Tästä muodostui jotain uutta, vanhan varassa kuitenkin.
Monessa suhteessa elämme nyt lähetystyön aikaa. Myös Euroopassa olemme kohta vähän kuin Paavali Ateenassa aikanaan.
1 tykkäys
Timo Anttila artikuloi hyvin sen, että Lähi-Idässä pitäisi katsoa ensin kristittyjen perään. Eihän minulla ole mitään sitä vastaan. En vain usko että se olisi Luterilaisissa piireissä mahdollista. Minulla on jotenkin sellainen muistikuva että esim Päivi Räsänen lähestulkoon nyljettiin elävältä julkisesti kun hän ehdotteli moisia.
Liberaaleissa luterilaisissa piireissä tulee aina uudestaan esiin sellainen kummallinen ”pro islam”-ajattelu. Mutta olen sen aiemminkin sanonut että tämä on umpikuja.
EDIT: tuo juttu, mitä minä kutsun ”pro Islam”-hengeksi, on oikeastaan aika helppo selittää. Sehän riittää, että ajatellaan että muslimeilla on sama Jumala kuin kristityillä. Tämä ajatus on tullut esiin aika ajoin myös entisten lähetystyöntekijöiden piirissä.
3 tykkäystä
Siis eikö Kristuksen kaste- ja lähetyskäsky tarkoitakaan juutalaisten kastamista ja evankelioimista?
MInä olen sitä mieltä, että juutalaiset ovat Jumalan valittu kansa. He pelastuvat heille annetun lupauksen tähden: Valittuna oleminen ei tässä tarkoita paremmuutta, vaan nimenomaan sitä, että juutalaiset on valittu koko maailman tähden. Erityisesti yksi juutalainen.
Tavalla tai toisella juutalaisetkin pelastuvat Kristuksen tähden ja kautta. Niin kuin nekin jotka eivät ole Kristuksesta koskaan kuulleet.
D
1 tykkäys
Sinusta ei kuitenkaan tule pyhä, vaikka kuinka osoittaisit armahtavaisuutta, oikeudenmukaisuutta ja lähimmäisenrakkautta yhteiskunnassa! Nämä asiat ovat vakavia ja niiden oikeasta käsittämisestä riippuu, ei enempää, ei vähempää kuin taivaspaikka. Joko laitat turvasi itseesi, toisin sanoen omaan pyhyyyteesi tai uskon kautta Kristuksen pyhyyteen. Tässä sinulle vähän tuota moitiskelemaasi Lutheria:
Hän itse on vanhurskas ja vanhurskauttaa sen, jolla on usko Jeesukseen. Room. 3: 26.
Tavanomainen puhe omasta tai muiden ihmisten vanhurskaudesta ja pyhyydestä on yhtä keksittyä ja turhaa kuin puhe Jumalan syntiinlankeemuksesta, mikä on mahdotonta eikä voi tapahtua milloinkaan. Hylätkäämme siis tuo vanha eksytys sanoa Paavalia ja Pietaria pyhiksi luulotellussa synnittömyyden merkityksessä. Meitä ja kaikkia uskovia sen sijaan sanotaan pyhiksi sen tähden, että Kristus on ollut meidän sijastamme pyhä ja lahjoittanut meille pyhyytensä.
Meidän ihmisten kesken ei ole erotusta. Me kaikki olemme syntisiä ja tulemme pyhiksi Kristuksen kautta. Katuva ryöväri on yhtä pyhä Kristuksessa kuin sinä ja minä, Pietari ja Paavali. Asiaan ei vaikuta mitään se, että nämä ovat tehneet suurempia tekoja kuin ryöväri tai sinä ja minä. Kaikki me olemme luonnostamme syntisiä ja Jumalan armon tarpeessa. Vaikka muutamat pyhät ovat tehneet vähemmän ulkonaisia, törkeitä syntejä, apostolit ovat silti tunteneet sydämessään ylpeyttä, epätoivoa, Jumalan kieltämistä ja muita sellaisia inhimillisiä heikkouksia. Kaikkien muiden ihmisten tavoin hekin ovat olleet syntisiä. Jumala yksin on pyhä, niin kuin seurakunta veisaa: Pyhä on Herra, Jumala Sebaot!
Martti Luther, Mannaa Jumalan lapsille, s. 172.
Jos siis haluat olla varma pelastuksestasi niin usko Kristukseen antaa tällaisen varmuuuden. Se ei ole mikään hyllyvällä silmäkkeitä täynnä olevalla suolla lepattava houkutteleva valo, vaan varma turva.
Sentähden se on uskosta, että se olisi armosta; että lupaus pysyisi lujana kaikelle siemenelle. Room. 4: 16.
Uskon kautta Kristuksen ansion tähden omaksuttu lupaus on varma perusta, joka ei järky, koska se perustuu armoon, ei siihen mihin sinä kykenet tai mitä sinä olet!
1 tykkäys
Tietysti ihmisestä tulee pyhä, jos hän toimii noin. Siitähän ihmiset tunnistetaan Jeesuksen seuraajiksi, että he rakastavat toinen toisiaan. Rakkautemme mukaan meidät tuomitaan.
Oletko siis synnitön?
Mitä Israelin valtio sinulle merkitsee; onko se sama kuin juutalaiset? Millaisia ajatuksia sionistikristittyjen ekklesiologia sinussa herättää?
Ja sitten tämä"Niikuin nekin, jotka eivät ole Kristuksesta koskaan kuulleet"? Kaikki juutalaiset pelastuvat tavalla tai tosella vai kaikki ihmiset pelastuvat tavalla tai toisella?
Sinällään kristillinen filosemitismi tai sionistikristillisyys ei häiritsisi minua ellei sillä olisi niin suurta roolia Yhdysvaltojen Lähi-Idän -politiikan taustalla. Tunnetusti siinä määrin, että siitä on usein enemmän haittaa kuin hyötyä alueen kristityille. Tässä mielessä, sionistikristillisyyden ääri-ilmentymiä voidaan pitää lähes uskonnollisesti rasistisina tai antikristillisinä ainakin klassisen kristillisyyden perspektiivistä.
Israel ei herätä minussa oikeastaan mitään. Israel ei ole sama kuin juutalaiset. Sionistikristittyjen ekklesiologia ei herätä minussa mitään. Pysyn siitä kaukana. En koske pitkällä tikullakaan. En käy Israelissa toivioretkillä, enkä millään muullakaan retkillä. Pysyn kaukana itse asiassa kaikesta mikä liittyy Israeliin tai juutalaisiin. Tunnustan juutalaisen kansan valittuna olemisen ja rakastan juutalaisia siinä missä kaikkia muitakin: eli lähinnä kyräilen ja jupisen jos joku tarvitsee apua ja autan kyselemättä. Siinä kaikki. Jumalalla on oma suunnitelmansa juutalaisille ja ei ole asiani puuttua siihen.
Kaikki, kuka hyvänsä joka taivaassa lopulta sijaitsee, pelastuu Kristuksen kautta. Juutalaisetkin.
En ole universalisti, en usko kaikkien pelastumiseen. Kristus on niidenkin pelastus jotka pelastuvat ja eivät koskaan kuulleet hänestä, tai eivät koskaan tule kuulemaan hänestä.
Erityisesti ensisijaisesti en usko itseni pelastumiseen. Se ei ahdista minua. Se vapauttaa tekemään hyvää ilman sen pohtimista miksi teen hyvää.
Kaikessa kristillisyydessä on ääriaineksia. Ne kertovat enemmän kyseisistä kristityistä ja siitä, miten he ovat tulleet siksi mitä ovat, kuin kristinuskosta itsestään.
D
2 tykkäystä
Pelastuvatko nekin juutalaiset, jotka aktiivisesti ja tieten tahtoen torjuvat Kristuksen? Tämä on kai nykymallisen juutalaisuuden peruspalikoita, jos asiaa lähtee opilliselta tasolta tarkastelemaan. Toki tosielämässä lienee, että juutalaisia ei kauheasti vain kiinnosta mikään kristinuskoon liittyvä.
Hieman vielä; mikä spesifi merkitys kristillisillä sakramenteilla, Kristuksen ja Hänen kirkkonsa opetuksella on tässä juutalaisten ja ei-kristittyjen pelastumisessa?
Esityksesi oli tavallaan validi, mutta hieman liian yleisluontoinen.
Pyhän apostolin sanoin: “Ei niin, että olisin jo sen saavuttanut mutta minä riennän sitä kohti.”
Ei aiemmin sanomani totuusarvo riipu siitä, olenko itse armahtavainen tai harjoitanko lähimmäisenrakkautta. Yleensä en varmaankaan ole näiltä osin kovin hyveellinen. Mutta en minä ole itseäni pyhäksi väittänytkään.