Kristittyjen vapaaehtoinen lapsettomuus


#1

Vapaaehtoinen lapsettomuus tarkoittaa tietoista päätöstä jäädä lopullisesti lapsettomaksi. Suurin osa suomalaisista kristityistä kuuluu evankelis-luterilaiseen kansankirkkoon, jonka uskonopit eivät vastusta vapaaehtoisesta lapsettomuutta. Toki meidän täytyy muistaa, ettei kansankirkkomme ole täysin yhtenäinen kristittyjen yhteisö, vaan sen sisällä vaikuttaa eri herätysliikkeiden näkemyksiä vapaaehtoisesta lapsettomuudesta.

Onko mielestänne kristittyjen pakko tehdä lapsia, jos he eivät tahdo? Tähän ketjuun keskustelua kristittyjen vapaaehtoisesta lapsettomuudesta.


#2

Nyt on sellainen keskustelun avaus, että oletan jo lähtökohtaisesti, että jonkun kommentista pääsee vielä loukkaantumaan…

En ole ylläolevan määritelmän mukainen vapaaehtoisesti lapseton, mutta toistaiseksi omasta tahdostani lapseton kylläkin, enkä tiedä, haluanko koskaan lapsia. Täytän ensi vuonna 30, joten ymmärrän että kohta pitäisi ruveta tietämään… Olen törmännyt aika paljon sellaiseen ajatteluun uskovien keskuudessa, että ehkäisy on sinänsä hyväksyttävää, mutta lapsia pitää kuitenkin jossain vaiheessa yrittää hankkia. Eli että lasten hankkimista voi viivyttää, lasten ikäeroja pidentää, tai päättää että perhekoko on täynnä, mutta kokonaan ei saisi jättää lapsia tekemättä tahallaan. Henkilökohtaisesti en kuitenkaan löydä Raamatusta mitään perustelua tällaiselle ajatukselle.

Ehkäisy on enemmän modernin maailman ilmiö, johon Raamattu ei ota suoraan kantaa eikä vapaaehtoinen lapsettomuus olisi silloin ollut edes mahdollista, joten pitää katsoa eri kohtien kontekstia tarkemmin. Pidättyvyys avioliitossa olisi toki ollut silloinkin mahdollista, mutta sitä ei suositella ihan muiden syiden perusteella, lasten hankkimisen pakollisuutta ei tässä yhteydessä mainita. Lisääntymiskäsky taas on annettu kollektiivisesti koko ihmiskunnalle, ja maan voisi sanoa olevan jo aika perusteellisesti täytetty ilman jokaisen kynnelle kykenevän panostakin. Nuorille leskille annettu ohje mennä naimisiin ja synnyttää lapsia puolestaan liittyy siihen, että ei tulisi jättäytyä seurakunnan elätettäväksi jos on mahdollista hoitaa asia muulla tavalla, ja uusi perhe oli siihen aikaan se tapa, jolla nuori leski pystyi hankkimaan elannon itselleen. Nykyään on muitakin tapoja. Eli Raamatusta ei löydy käskyä, että kaikkien avioparien tulisi pyrkiä lasten hankkimiseen.

Hankalahan tämä kysymys kuitenkin on, koska ei ole ihan helppoa asettua eri kannalle kuin niin monet luotettavina pitämänsä raamatunopettajat. Ja lasten hankkiminen on sen verran iso asia elämässä, että siihen ei pidä pelkästään ulkoisen paineen takia ryhtyä.


#3

Tuo on aivan totta, miten jo lähtökohtaisesti monet ehkä loukkaantuvat, mutta keskustellaan ketjun teemasta yleisellä tasolla menemättä henkilökohtaisuuksiin. Mutta miksi vapaaehtoinen lapsettomuus loukkaa monia kristittyjä, ja monet kristityt paheksuvatkin sitä, etteivät kaikki kristityt avioparit halua tehdä lapsia?


#4

Aikanaan vapaaehtoinen lapsettomuus on käytännössä ollut naimattomuutta. Voidakseen elää turvassa naimattomana varsinkin naisten on ollut syytä liittyä luostariin tai sääntökuntalaiset.


#5

Vierastan sanontaa, että lapsia tehdään. Minusta heitä saadaan eikä tehdä. Emmehän me tiedä edes, onko tulossa tyttö vai poika. Mielelläni en ota kantaa avioparien lapsettomuuteen, koska useinmiten veikkaan sen olevan tahatonta enkä halua loukata ketään tahdittomilla kommenteilla. Suuresti ihmettelen, jos joku on ihan vapaaehtoisesti lapseton, mutta tajuan, että eihän se asia minulle kuulu.


#6

Tämä on viisauttaaaa…

En ymmärrä niitä pölkkypäitä, jotka heittävät typeriä “eikös niitä lapsia jo pitäisi alkaa tekemään” -kommentteja nuorille pareille. Vähän pitäisi raksuttaa korvien välissä ennen kuin laukoo tuollaisia ihmisille päin näköä.


#7

:-1::-1::-1::disappointed_relieved: ?


#8

Minullakin särähtää korvaan lasten tekeminen mutta siitä huolimatta - kuten Anskutin, minäkään en pysty näkemään mitään velvollisuutta siihen, että jokaisella pariskunnalla olisi lapsia. Jos joku nimenomaan ei tahdo lapsia, niin parempi olla lapseton.

Minä en oikeastaan edes ihmettele. Kaikki eivät halua lapsia, enkä ehkä ihan ymmärrä, miksi juuri kristittyjen sitten pitäisi haluta. Enpä kyllä ole keneltäkään kysellyt, ovatko lapsettomia vapaaehtoisesti vai tahattomasti, mutta tunnen joitakin ihmisiä, jotka ovat itse sanoneet, että ovat päättäneet pysyä lapsettomina.

Minä en osaa ajatella, että päätös lapsettomuudesta kuuluisi kellekään muulle kuin sille parille, joka sen päätöksen tekee. Toisaalta - mutta tämä onkin sitten jo oikeastaan aivan toinen kysymys - ajattelen, että jos lapsi on kuitenkin ehkäisystä huolimatta tulossa, niin siinä vaiheessa lapsi on otettava vastaan, vaikka pari olisikin alunperin halunnut pysyä lapsettomana.


#9

Ajattelen samalla lailla…Päätös on nimenomaan pariskunnan oma asia - johon muilla ei pitäisi olla osaa eikä arpaa…


#10

Samaa mieltä, paitsi jos lapsettomuuspäätöksen perusteella on todella vakavia terveydellisiä syitä. Olen samaa mieltä myös siitä, että abortti on kokonaan toinen kysymys kuin vapaaehtoinen lapsettomuus.


#11

Olin vähällä lisätä itsekin tuon. Mutta joo, tämän ketjun aihe ei ole abortti, vaan vapaaehtoinen lapsettomuus, joten ei jatketa abortista tässä, vaikka sen nostinkin sivuhuomautuksena esiin - sille on varmaan jossain oma ketjunsa.


#12

Itse pidän halua lasten saantiin luonnollisena, en niinkään hengellisenä tarpeena. Jos jollakin ei tätä tarvetta ole, on minusta viisasta olla tekemättä lasta. Ei ole lapsen kannalta hieno ajatus, että vanhempi ’tekee’ lapsen kun on ’pakko’.

Toisaalta tähän vapauteen liittyy vastuu, joka minusta painaa juuri meitä, jotka lapsia olemme toivoneet. Olen joskus ajatellut, että vanhemmuus olisi kevyempää, jos uskoisin, että lapsilukuni olisi yksin Jumalan määräämä, eikä minun tekemisilläni olisi ollut siihen vaikutusta. Ehkä syyllisyys omista elämän valinnoista, kyvyttömyydestä osoittaa sellaista rakkautta, mitä pieni ihminen eniten tarvitsisi jne, olisi pienempi kantaa.


#13

Tunnustuskirjojen mukaan reformaation ja sitä myöten pappien avioliiton vastustajat käyttivät tätä argumenttia jo 1530-luvulla.

Tuli vaan mieleen. Maailma on ilmeisesti aina ollut aika täysi.

D


#14

Kyllä jo keskiajalla, varmaan aiemminkin, ymmärrettiin, että lisääntymiskäsky kuului vanhaan liittoon. Uuden liiton aikana ei ole käsky lisääntyä, vaan naimattomuus asetetaan ensisijalle.

Naimattomuus tarkoittaa vapaaehtoista lapsettomuutta. Avioliiton tarkoitus sen sijaan on osallistua Jumalan luomistyöhön. Koska avioliitto on kristillinen sääty, ei sen sisällä ole lasten hankkiminen mitenkään pariskunnan oma asia. Avioliitossa pitää olla avoin toteuttamaan sitä korkeaa tehtävää, joka sille on ominainen. Lapsista kieltäytyvälle siis on olemassa vaihtoehto, naimattomuus.


#15

Nämä ovat kyllä asioita, joihin on ulkopuolelta helppo sanella ohjeita, jos asia ei suoraan itseä kosketa. Jos nyt mietitään esim ehkäisyvälineiden käytön kieltoa kuten katolisessa kirkossa. Ilmeisesti luonnonmukainen ehkäisy/syntyvyyden säätely(en muista varsinaista nimitystä) voi olla hyvinkin toimiva. Mutta toisaalta raskauden mahdollisuus on olemassa. Koen itse, että lapsia todellakin saadaan ja he ovat suuri siunaus. Mutta onko kristityn suotavaa rajata lasten lukumäärää(ehkäisyvälineillä), jos elämän tilanne on syystä tai toisesta perheessä haastava? (En puhu nyt pelkästään katolilaisuudesta) Esimerkiksi puolison vakava sairaus, toisen uupuminen, tukiverkoston puute, taloudelliset haasteet, äidin teratogeeninen lääkitys tms jne. Onko perheen ja olemassa olevien lasten etu, että vanhemmat kuormittuvat entisestään? Tähän voi varsin helposti ulkopuolelta suhtautua niin, että lapsia tulee jos on tarkoitettu. Mutta yksittäisen perheen kohdalla voi tilanne olla hyvinkin vaikea ja painostava.


#16

Itse olen sitä mieltä että kristitty voi haluta elää avioliitossa ainostaan elämänkumppanuuden ja uskonkumppanuuden vuoksi, ilman tarkoitusta perustaa lapsiperhettä. Kullakin lapsettomaksi jäävällä parilla on omat syynsä päätökseen. Olen @ooperi n kanssa samaa mieltä, päätös olla avoin lasten saannille on luonnollinen eikä hengellinen päätös
Aviopari saa rukouselämässään monia hengellisiä lapsia; hyveitä, rukousvastauksia toisten hyväksi, rukouksen antamaa suojaa elämän haasteissa ja vaikeuksissa, vaikka ei biologisia lapsia saisikaan.

Tässä minun mallissani suureksi kysymykseksi muodostuu lapsettoman parin seksuaalinen yhteiselämä. Saako sitä olla vai ei…se on minusta jokaisen parin yksityinen asia, ehkäisyn kanssa tai ilman. Tämä siis tietoinen oma mielipiteeni jonka pidän ymmärtäen että oma kirkkoni opettaa tällä hetkellä toisin. Pidän avoimena sen mahdollisuuden että olen omaa mieltäni vastoin parempaa ymmärrystä.


#17

Pakkoko se on aina sisään laskea. Tästä puhutaan niin kuin aviossa elävät olisivat niin eläimellisen himokkaita etteivät kykenisi mihinkään järjelliseen perhesuunnitteluun tai itsehillintään. Vaikka tottahan se on, että aviossa ovat juuri ne himokkaimmat ihmiset joiden on ollut pakko päästä sekstailemaan kun eivät ole kyenneet olemaan ilman.


#18

Vaikka ei ”sisään laskisi” (jokseenkin brutaali ilmaisu), niin mahdollisuus raskauteen on tuossa tapahtumassa olemassa. Sitten taas jos tuo keskeytetty-yhdyntä katsotaan olevan ok, niin miksi kondomi ei olisi ok? Ehkäisyväline siinä on toki mukana mutta periaate vähän sama kuitenkin… Onko järjellinen perhesuunnittelu ilman ehkäisyvälineitä tapahtuvaa vai onko ehkäisy kuitenkin vastoin kristillistä ajattelua (jos nyt puhutaan esim kondomista).


#19

Rooma ei katso keskeytettyä yhdyntää siveelliseksi, sillä siinä ei toteudu yhdynnän luonnollinen intentio.


#20

[quote=“timo_k, post:6, topic:3183, full:true”]
En ymmärrä niitä pölkkypäitä, jotka heittävät typeriä “eikös niitä lapsia jo pitäisi alkaa tekemään” -kommentteja nuorille pareille. Vähän pitäisi raksuttaa korvien välissä ennen kuin laukoo tuollaisia ihmisille päin näköä.[/quote]

Kaikille lapsi-intoilijoille olen ruukannut vastata, että en todellakaan näe asiaa ajankohtaiseksi enkä edes tarpeelliseksi, sillä ainoa kiinnostava asia lapsissa on tekotapa… Eräskin pohjalaanen, ehkä lestadiolaishenkinen, tuleva perheenisä meinasi taannoin tukehtua iltateehensä tuon kuultuaan ja juuri päästyään hehkuttamasta tulevaa isyyttään… :smiley:

Jo yksin ekologiset syyt puoltavat lapsettomuutta ja toisaalta kun katsoo kuinka ahkerasti yhteiskuntaamme solutetaan tänne kuulumatonta ainesta, niin sekään ei kyllä puolla lasten hankkimista. Suomalainen yhteiskunta alkaa vähitellen olemaan muisto vain.