Palaan tähän vanhaan dilemmaan.
On kyllä mielenkiintoista miten tuo Matteus 19:11-13 on alettu lukea niin että avioliittoa ei saa solmia tietyissä tilanteissa.
Siinähän puhutaan juutalaisesta avioerosta ja varmaan vähän roomalaisestakin. Oletan että avioeroja toteutettiin esim. lapsettomuuden takia paljonkin.
Eunukit tässä näkisin ihmisinä jotka eivät avioidu tai oikeammin eivät vietä yhdyselämää/eivät saa lapsia, olivat he sitten oikeita eunukkeja tai eivät. Yhdet eivät vietä yhdyselämää koska ovat syntyneet sellaisiksi että eivät sitä halua. Toiset ovat jonkin tapahtuman vuoksi päättäneet jäädä yksineläjiksi. Ja kolmannet haluavat elää yksin Jumalan valtakunnan vuoksi.
Ne taas, jotka menevät naimisiin eivät ala enää uudestaan eunukeiksi muuten kuin aviorikoksen vuoksi.
Avioliittoahan tässä ei suoraan kielletä keneltäkään. Se on tradition tuoma lisä tämän kohdan tulkintaan. Voisi myös ajatella että jos sattuu menemään naimisiin ilman että on huomattu että toinen osapuoli on jonkin tason eunukki, avioliittoon on jäätävä koska ainoastaan aviorikos on hyväksyttävä syy eroon.
Todella kiinnostavaa se, milloin ja miksi tähän on alettu lukemaan kieltoja avioliiton solmimisesta, kun selkeästi puhutaan milloin erota ja milloin ei.
Ainakin roomalaisessa laissa taisi ylimystöä koskea lisäämtymisvelvollisuus. Olisi siinä kulttuurissa kova pala jos lapsettomuuden vuoksi ei saisi erota. Juutalaisetkin pitivät lapsettomia Jumalan hylkääminä ja yhteisön vähäarvoisina. Syyn tästä kantoi usein nainen, jonka sai hylätä lapsettomuuden tähden.
Se mikä teko solmii avioliiton on sitten yksi kysymys lisää. Aika vanha ilmiö taitaa olla se että kun akti on suoritettu, avioliittoon on sitouduttu.
Toisaalta kai juutalaisuudessa ja roomalaisilla avioliitto vaati sukujen välisen lupauksen todistajineen. Sitä ei Jeesuksen sanojen mukaan saisi purkaa vaikka toinen osoittautuisi eunukeiksi.
Omasta mielestä tämä on yksinkertaisen suoraviivainen tapa tulkita tuo kohta. En lähtisi etsimään tästä rajoituksia avioliiton solmimiselle. Jos puolisot itse hyväksyvät liiton, eikä kukaan muukaan vastusta se on siinä. Puolisot ovat somineet liiton, suvut ovat todistaneet sen syntyneen. Liiton solmimisen jälkeen he ovat yksi liha joka huolehtii itsestään. Jos ei ole varaa lapseen he pidättäytyvät, kun siis on kyse sijasta jolloin ei ollut luotettavaa ehkäisyä. Mutta ei avioliitto siitä mitätöidy että lapsia ei hankita. Avioliitto mitätöityy vain aviorikoksen tapahtuessa.
Kun Jeesus puhuu siitä että hyväksyköön tämän opetuksen se joka voi, olen ajatellut että uskaltautukoon tämän hyväksymään kohdalleen se joka voi, eli mennä avioliittoon tietäen että ainoastaan aviorikos on mahdollisena syynä avioeroon. Eli on otettava riski että lapsia ei tule, toinen ei pysty seksiin tai että toinen on aviosuhteisiin kykenemätön ainakin jonkin aikaa, Valtakunnan tähden. Tuo viimeisin on ainakin koskenut lähetysmatkoilla kulkevien apostolien puolisoita. Kukaan ei voi tietää tuleeko avioliiton kestäessä toiselle kutsu lähetystyöhön. Jos tulee, se tekee toisesta hetkellisesti eunukin, kun pariskunta on pitkiä aikoja erillään. Eroa se ei oikeuta
Paavalin kirjoitukset eivät millään muotoa ole eri mieltä tästä. Hän ohjeistaa tiettyyn tilanteeseen.
Nykyinen kirkkojen pilkunviilaaminen lapsista, kyvystä saada lapsia ja ehkäisystä tuntuu sekavalta. Miksi näitä pitäisi vatvoa.
Nykyajassa on toisaalta varmaan mukavakin ehkäisyä vatvoa sillä eron syitä ei varmaan kukaan halua tarkempaan syyniin, vaikka siitä kysymyksestähän tämä Raamatun kohta alkaa.
Eron syyksihän ei Jeesuksen mukaan riitä se että sängyssä ei mene kivasti. Eikä edes se että puoliso lähtee lähetysmatkalle. Ehkä fariseuksen kysymys jopa oli piikiksi Pietarille ja hänen oletetulle vaimolleen. Naureskelua Pietarille miksei hän eroa vaimostaan kun hän ei enää ole pahemmin kotonakaan.
Jeesuksen maininta eunukeista ja että edes heidän tilanteensa ei oikeuta avioeroa, on tässä yhteydessä saattanut olla se opetuksen kovin ja vaikeimmim uppoava kärki. Siihen aikaan taatusti oli paineita saada lapsia.
Jeesushan suorastaan tässä antaa luvan mennä eunukkina naimisiin kun muuten siihen aikaan ei eunukille juurikaan tainnut löytyä mahdollisuuksia avioliiton solmimiseen. Mooseksen lain mukaan sukuelimettömät eunukit eivät saaneet edes mennä sisälle synägogaan tai Temppeliin. Ainoa mikä mitätöi avioliiton olemassaolon mahdollisuuden on kuitenkin Jeesuksen mukaan aviorikos.
En löydä Raamatusta mitään perustelua sille miksi aviopari ei saisi olla lapseton mutta löydän sieltä useita vakuutuksia että vaikka maailma väheksyy lapsettomia, Jumala ei väheksy.
Ongelman ilmeisesti nykyajassa aiheuttavat ehkäisyvälineet. Pidättäytymällä sai olla lapseton, mutta ehkäisemällä ei. Miksi ei? Koska sitten himot pääsevät valloilleen kun seksiä harrastetaan yltiöpäisesti. Eiko olekaan mahdollista harrastaa hyvää, synnitöntä avioseksiä vaikka lapsia ei putkahdakaan ulos joka toinen vuosi? Miksi se ei olisi mahdollista. En löydä Raamatusta mitään perustelua sille miksei ihminen voisi pitää Jumalan armosta himonsa tasapainossa ja nauttia avioseksiä ehkäisten. Voihan eunukkikin olla ihan synnittömästi avioliitossa vaikkei saa lapsia.
Eevalle sanottiin että hänellä on halu mieheensä ja että hän synnyttää kivulla lapsensa. Niin, miten tästä saa johdettua sen että avioliitossa on pakko saada lapsia. Nykyajan miehellä ja naisella on edelleen halu puolisoonsa mutta avioliitossa se on ihan sallittua ja jos, jos lapsia tulee niiden synnyttäminen sattuu edelleenkin. Oikeutusta haluamiseen ei tarvitse ikäänkuin maksaa sillä synnyttämisen kivulla.
Mutta missään ei lue että avioliitossa tulee saada lapsia vaikka traditio niin opettaa ja käyttää Raamattua sen perusteluun niin kuin parhaaksi näkee. Kuitenkin Raamatun täysin selvän ohjeistuksen avioeroista on traditio sivuuttanut kylmästi hämärämpien tulkintojen tieltä.
Miksi Jumala viilaisi pilkkua lapsista, kun hän ei viilaa pilkkua lapsettomuudestakaan.
Nykyajan fariseukset ovat ottaneet kyllä lapsen saannin hampaisiinsa samoin kuin entisajan fariseukset lapsettomuuden.
Jumala tahtoo että elämme sydämen puhtaudessa, ei laskien lapsilukua ja niitä yhdyntäkertoja jotka lapsen saannilla on ansaittu.
Sitähän Jeesuksen vastaus alleviivaa. Avioeroa ei oikeuta lapsettomuus tai vähäinen yhdessä vietetty aika jos sille on hyvä syy, eikä avioeroa oikeuta huono keittotaito tai uusi ihastus. Aviorikoksen synti on ainoa mikä erottaa ne toisistaan minkä Jumala on yhdistänyt. Nykyajan fariseukset kaiketi haluavat meidän uskovan että aviopuolisoiden välinen normaali, rakastava seksuaalinen kanssakäyminen on syntiä. Syntiä josta pitää maksaa lapsien muodossa ja synnytyksen kivulla.
Ainoa millä syntiä voidaan maksaa on Kristuksen elämä ja veri, eikä tasapainoisessa lapsettomassa avioliitossa ole mitään sen kummempaa synnin vaaraa kuin muussakaan elämässä.
Seksuaalinen yhtymys ei ole se mikä tekee miehestä ja naisesta yhden lihan avioliitossa vaan se että Jumala on heidät siihen tarkoitukseen luonut ja yhdistää heidät. Pudotetaan tästäkin pois turha seksiin vatvominen. Sitä saa tehdä avioliitossa, mutta ei tarvitse eikä edes lapsia tarvitse tulla jotta Jumala hyväksyisi liiton, joka jo Aadamin ja Eevan välillä solmittiin ilman yhdyselämää ja ilman lapsia.