Aikomukseni on tehdä niin. Huomenna soittavat pankista ja keskustelemme aiheesta. Konttoreissahan ei nykyään paljon asioida. Björn Wahlroosin kuolemattomien sanojen mukaan “asiakkaat tuovat vain hiekkaa konttoreiden lattioille,”
Osa rahoista on nyt säästötilillä. Lisäksi olen katkolla. Ei siitä mihinkään pääse: olen alkoholisti.
Onkohan sellaista hengellistä kirjallisuutta, jossa käsiteltäisiin alkoholismia tai muita riippuvuuksia?
Teologista kirjallisuutta alkoholismista ja riippuvuuksista on suht vähän. Hengellistä erittäin runsaasti.
D
Mitä tarkoitat erotuksella teologisesta ja hengellisestä?
Teologisella tarkoitan ammattikirjallisuutta. Hengellisellä vapaampaa, esim. omaelämänkerrallista tekstiä.
D
Miksi en juo alkoholia
Tämä ei ole tarkoitettu raittiussaarnaksi vaan tsempiksi nenänvalkaisijoille. Alkoholin haittoja:
- Se heikentää henkistä kapasiteettia
- Se häiritsee keskittymistä
- Se heikentää itsekuria
- Se heikentää harkintakykyä ja saa aikaan hölmöjä tekoja
- Se aiheuttaa alakuloa ja masennusta
- Se aiheuttaa sekavuutta ja voi johtaa psykoosiin
- Se lihottaa ja heikentää syömiskontrollia
- Se aiheuttaa koordinaatiohäiriöitä ja heikentää tasapainoa
- Se aiheuttaa riippuvuutta
- Se on kallista
- Se rajoittaa ajamista ja vaarantaa liikennettä
- Se tuhoaa henkisen herkkyyden
- Se vaurioittaa sosiaalisia suhteita
- Se tekee ihmisen tyhmäksi ja vastenmieliseksi
- Se tekee kelvottomaksi vanhemmaksi
- Se passivoi ja saa aikaan eristäytymistä
- Se rajoittaa liikunta- ym harrastuksia
- Se muuttaa käytöstä ja vääristää persoonallisuutta
- Se madaltaa kynnystä uskottomuuteen ja aggressioihin
- Siitä tulee krapula, joka voi kestää lopun elämää
- Siitä tulee morkkis, joka voi kestää lopun elämää
- UT kehottaa lempeästi välttämään juopumista
- Juopuneena syntyy hyviltä tuntuvia typeriä ideoita
- Se aiheuttaa vapinaa ja hidastaa reaktiokykyä
- Se on myrkyllistä ja aiheuttaa sairauksia
- Se tuhoaa aivosoluja ja heikentää muistia
- Se madaltaa älykkyyttä
- Se heikentää yöunta
- Se on pahaa
- Parempi olo ilman
- Juopuminen on saatanasta
- Humala ei ole aitoa iloa vaan harhaa, aivokemian stimulaatiota
- Se heikentää erektiota
- Kännissä olet ääliö
- Se pilaa elämäsi
- Ei ole ongelmaa, jota alkoholi ei pahentaisi
- Ei niin hauskaa kännissä, ettei selvin päin olisi hauskempaa
- Alkoholi on hermomyrkky ja sisäelimiä vahingoittava liuotinaine
- Se saa aikaan siveettömyyttä, riettautta ja irstautta
- Se tappaa
Raamattuhan ei kiellä viininjuontia vaan kehottaa siitä hyvillä mielin nauttimaan, mutta samalla varoittaa sen vaaroista.
Alkoholiin on parasta suhtautua kuin viholliseen, joka yrittää tuhota sinut.
Yllä on 40 perustetta on olla juomatta, mutta silti yksi ainoa juomisen peruste ne kaikki aina voittaa: nousuhumalan ekstaasinen hyväolo ja unohdus.
(Ehkä että tämä sopisi paremmin vanhaan ketjuun “Kristitty ja alkoholi”…)
Minulla ei ole mitään vastaväitteitä luetteloosi. Noinhan se on. Olen ollut tekemisissäpäihdetyön tekijöiden kanssa, joiden mielestä ainoa keino on skarpata ja ottaa itseään niskasta kiinni. Sitten on niitä hoitajia, joiden mielestä kyse on sairaudesta, johon ei voi itse vaikuttaa. Tavallaan kannatan molempia näkökulmia.
Kyllä alkoholismia voidaan aika usein menestyksellisesti hoitaa, jos ei saa kuria itselleen. Oma rukous näissä tapauksissa auttaa enemmän kuin esirukous, koska…
Sen voin vielä sanoa, että joka päivä rukoilen, että voisin kaupassa käydessäni kulkea kaljahyllyjen ohi. Mutta aina se ei onnistu. Houkutus on liian suuri.
Auttaako sinua ymmärtäminen, vai kovuus?
Serkkuni parani ehdottomalla ei -sanalla, johon oli koko suku valjastettu kätkemään alkoholi. Nyt kärsimme pakko jääteen saamisen takia. (Amerikkalainen serkku, nyt jo 85.)
Rahansa voi kuluttaa myös terapiaan!
Kyse ei ole kovuudesta vaan todellisuuden paosta johonkin huurteiseen epätodellisuuteen. Kun ei kestä tätä todellisuutta. Minulla on kyllä sekä maallisia että hengellisiä tukiverkostoja, mutta jostain syystä ne eivät pelitä. Myöskään rukous ei tunnu auttavan tai jos auttaa, niin jollain läpinäkymättömällä tavalla.
Ymmärrän siis ja se on usein se syy. Minua juominen ei kuitenkaan auttaisi, päinvastoin. Siis rukous ja terapia on sinun ainoa toivosi päästä irti. Armo riittää, vaikka et pääsisikään irti. Jeesus on kuollut myös alkoholismin synnin takia ja täydellisellä sovituksellaan tarjoaa sinulle pelastuksen silti.
Myös oikea synnintunto Jumalan edessä auttaa ettei ihan niin helpolla lankea. Usko ja terapia auttavat kestämään todellisuutta paremmin, aina ei tässä maailmassa sekään kuitenkaan riitä, mutta anteeksianto ja armo Kristuksessa riittävät 70 x 7.
Esirukoilen!
Ihmisellä on lupa olla juomatta.
Minulla on semmoinen kuva että päihteillä paetaan siihen todellisuuteen joka on ihmiselle totta tiedostamatta. Päihtyminen on keino sietää itseään sellaisena kuin on, niiden tunteiden kanssa joita on muuten hankala sietää tai jotka on defenssien toimesta painettu selvinpäin piiloon. Aggressiota sisällään kantava ihminen saa päihtyneenä luvan olla aggressiivinen. Siinä ei olisi muuten mitään pahaa, mutta päihtyneenä ei juuri pysty hillitsemään tunteisiin liittämiään reaktioita.
Ulkoapäin annetut neuvot ovat hankalia ellei niitä myöhemmin ikään kuin löydä itsestään, omana havaintonaan. Muutos pitää löytää itsestään ja itsensä, ei kenenkään toisen tai minkään toisen vuoksi. Jaksamista. Ei juominen tee kenestäkään Jumalalle vähemmän tärkeää.
D
Joskus minusta kyllä tuntuu, että Jumala on hylännyt minut alkoholismiin, kun ei mikään tunnu auttavan. Olisiko se sittenkin paras ratkaisu, että ottaa itseään niskasta kiinni ja vain ryhdistäytyy? Mutta se on todella vaikeaa.
Tuo myöntäminen on ymmärtääkseni se ratkaiseva asia mikä voi auttaa pääsemään eteenpäin. Moni ei taida astua sen kynnyksen yli ollenkaan vaan hakee selityksiä, ja kieltää totuuden. Onnittelen siis.
Hyvä että olet tässäkin porukassa täällä. Tärkeintä nyt varmaan on silti saada livenä ammattiapua.
Elokuussa on seuraava päihdehoitajan tapaaminen. Tietysti, jos tulee joku haimatulehduksen tapainen oire (ollut kahdesti), niin silloin on kiire päivystykseen.
Sinänsä nyt on ihan ok olo, juominen on lähinnä tissuttelua.
Kirjoittelen näin avoimesti näistä asioista siksi, että jos lukijoiden joukossa on alkoholismia tai muita huumeita, niin minua voi pitää varoittavana esimerkkinä siitä, mihin tämmöinen kalsarikännäily voi johtaa. Joten pysykää raittiina. Olin eilispäivästä lukien kuusi päivää katkolla ja se ei todellakaan ole mikään huviretki.
Mutta eiköhän tästä ole tullut sanottavaksi se, mitä mulla on sanottavaa.
Niinpä. Mullakin voisi olla taipumusta ellei olisi monia pidäkkeitä jotka suojaavat.
Pidän kyllä mahdollisena että se on sairaus, jota tulee hoitaa. Siis alttius jäädä koukkuun on psykofyysinen sairaus. Moni voi käyttää kohtuullisesti alkoholia mutta pystyä lopettamaan aina tarvittaessa. Silloin kyseessä ei olisi sairauden tapainen addiktio.
Varsin moni taitaa väittää että homma on hallussa mutta ei oikeasti voi olla juomatta. Siksi onnittelin, jos myönnät alkoholismin.
On selkeästi kaksi koulukuntaa: ne jotka juovat vain juomisen ilosta ja ne jotka eivät juomiselleen mitään voi. Pääsääntöisesti olen ollut tekemisissä sellaisten työntekijöiden kanssa, jotka edustavat jälkimmäistä näkökulmaa.
Omalta kohdaltani en osaa sanoa kumpaan ryhmään kuulun.