Melko hyvä kirjoitus Yle-uutisissa, jossa kuvataan kuuden päivän sodan vaiheita. Ja olihan tuo ihmekin, tosin oveluutta, teknistä taituruutta ja pienen maan puolustustahtoakin tarvittiin. Jumalan teko kuitenkin, sillä Hän pitää sen minkä on luvannut.
Kuuden päivän sota ei ollut ihme – miten Israel onnistui lyömään sitä vahvemmat arabimaat?
#uutisvahti
Taisi Jumalan lisäksi voiton taustalla olla myös Yhdysvaltojen merkittävä tuki Israelille ja muistaa tulee tämäkin:
Itse hieman vierastan tätä Israelin jumalointia. Sodassa tehdään mitä pittää ja Israel toimi kuten pitikin. Joidenkin hardcore-sioninistikristittyjen Israel-fanituksessa ei kuitenkaan ole enää kyse normaalista Israelin armeijan tai israelilaisten isänmaallisuuden arvostamisesta, vaan heidän ihannointinsa on juurtunut teologiaan, jossa Kirkon paikan on lunastanut poliittinen entiteetti, valtio nimeltä Israel. Valtio, jolla taasen suoranainen velvollisuus laajentaa siirtokuntiaan ja olla liittämässä osia Syyriasta itseensä, uuteen Suur-Israeliin.
Nämä kivenkovat, mutta ilmeisen naivit Suur-Israel -ystävät unohtavat sellaiset tosi-asiat kuin että myös Israel tai Mossad on käyttänyt ja yhä käyttää terroristejakin intressiensä ajamiseen (mm. Hamas, MEK ja kurdi-separatisteja), tarjoaa sairaalapalveluita haavoittuneille terroristeille (Syyrian oppositioon kuuluville alqaidalaisille), lämmittelee suhteita ja yhteistyötä “maltillisesta sunnilaisuudestaan” tunnetun Saudi-Arabian kanssa, antaa ISIS:ksen olla suht rauhassa rajojensa lähellä (1), myy aseita diktaattoreille (mm. Azerbaidzanin yksivaltiaalle Hayder Alieville, joka käyttää niitä lähinnä armenialaisia vastaan), kieltäytyy tunnustamasta armenialaiasten kansanmurhaa.
Toki, monet mainitunkaltaisista Suur-Israelin -ystävistä näkee mainitsemissanikin asioissa merkkejä Korkeimman käden toiminnasta, mutta minä en.
(1) http://www.jpost.com/Middle-East/ISIS-Threat/ISIS-kilometers-away-from-Israels-norther-border-466906
Muistetaan pitää keskustelussa joku uskonnollinen vire koko ajan.
Se oli tarkoituskin, sillä siitä ei pääse mihinkään, että Israel näyttelee väistämättä aina suurta roolia Jumalan suunnitelmissa. Kaikki mitä siellä tapahtuu tai on tapahtunut, on jo ennalta kirjoitettu. Tämäkin kuuden päivän sota tasan 50 vuoden takaa tuo mieleen monet Vanhan testamentin sodat, joissa Jumala soti kansansa puolesta.
Pelkkä Israelin mainitseminen ei riitä uskonnollisuuteen.
Mikäli Israelin -varsinkin Bibin kaltaisten- kovanlinjan oikeistolaisten ulkopolitiikalla on/olisi kielteisiä seurauksia lähialueiden kristittyjen kannalta, onko tämäkin sinusta osa Jumalan suunnitelmaa ja siunaamisen arvoista?
Pitäisin kristillisempänä tarkastella Vanhan Testamentin tapahtumia Uuden kautta.
Raamatun mukaan Israelilla on aina ollut merkitystä, myös näin lopunaikoina. Siitä ei pääse mihinkään, että kaikki mitä siellä tapahtuu, on merkittävää ja seurattavaa aikojen merkkeinä.
Olen kyllä täysin eri mieltä. Satuin itse katsomaan Jerusalem Dateline ohjelmaa, jossa hyvin fanaattisesti puhuttiin juutalaisuudesta, Israelista, temppelin uudelleen rakentamisesta ja muusta. Minusta tuntui hyvin oudolta tuollainen fanitus. Hurmahenkistä, jossa unohdetaan Jumalan sana ja Herran opetus kirkosta. Minun nähdäkseni ennalta kirjoitettiin Herran inkarnaatio ja ristin kuolema, ei Israelin valtion voittoa.
Tämä ei minusta pidä paikkaansa. Perustele kirjoituksilla ja osoita että tulkintasi on kirkon historiassa jatkunut.
Ei tarvitse fanittaa, en itsekään fanita temppelin rakentamista. Se on kuitenkin selvää että sekin on ennustettu Vt;ssa, siis kolmas temppeli. Kristittyjen ei tietenkään pidä sellaista tukea, koska Jeesus oli lopullinen uhri. Juutalaiset kuitenkin jo suunnittelevat temppeliä ja uhrialttarin pystytystä, valitettavasti.
Missä lähteet? Raamatun kohtia ja isien tulkinnat kehiin.
Liian monilla sionistikristityillä ei taida olla mitään käsitystä kuinka kielteisiä vaikutuksia Israelin ulkopolitiikalla on toisinaan kristittyjen elämään ja hyvinvointiin. Kaikkein huvittavinta tai traagikoomisinta on kuitenkin se, kuinka he esittelevät Israelia sorretujen ja vainottujen Lähi-Idän ja Orientin kristityjen puolustajana (sunni)islamilaista radikalismia vastaan jne.
Höpönlöpöt. Israel on toiminut ja toimii tarvittaessa yhta raadollisesti ja laskelmoidusti kuin mikä tahansa muu valtio ja tässä ei ole mitään siunaamisen tai ylistämisen arvoista. Päinvastoin.
Datelinenkin toimitus, sen sijaan että pitää esille lähinnä amerikkalaisia hardcore-sionistikristittyjä ja Israelin ääriuskonnollis/oikeistolaisia israelilaisia voisi joskus käydä tutustumassa Syyrian, Egyptin tai vaikkapa Irakin kristittyjen (erit. katolisten, ortodoksisen ja orientaalien) ja elämään ja ajatuksiin tässä suhteessa.
Raamatun tutkija ja Israel-asiantuntija Pekka Sartola on kirjoittanut useita Israelin merkitystä käsitteleviä kirjoja ja myös luennoinut paljon aiheesta. Isistä en tiedä, ehkä sinun teologina tulisi tietää, samoin kuin Israelin roolista Raamatussa ja lopun aikoina. Tämä ei siis tarkoita mitään fanitusta tai sitä, että pitäisi olla Israelin kanssa samaa mieltä, kuten tunnut käsittävän, vaan yksinkertaisesti sitä, mitä Raamattu opettaa asiasta.
Mimun pointtini nimenomaan on että Raamattu ei - siten kuin se on kirkossa historiallisesti ymmärretty - opeta näin kuin olet sanonut. Opintojen aikana ei ole ainakaan näin minulle opetettu, tosin myönnettäköön että eskatologia ja eksegeetiikka eivät olleet ensisijaisia oppiaineitani.
Itse ymmärrän, että isien tähden lihassa valittu kansa hylkäsi Jeesuksen ja että sen vuoksi kutsu laajeni kattamaan kaikki kansat, eikä tässä laajentuneessa armossa ole enää tilaa juutalaisten erityiselle asemalle, ja vielä vähemmän Israelin valtion erityiselle asemalle.
Lopun aikoina, joita olemme siis eläneet Kristuksen kuolemasta asti, on juutalaisten kääntymättömyys enintään merkkinä siitä, että loppu ei ole tullut - tämä tosin vain, mikäli Paavalia luetaan tietyllä tavalla, joka ei ole välttämätön. Mistään erityisestä lopun lopusta Israelin valtio ei merkkinä. Lopun aikojen lopun merkki on pasuuna ja Herran tuleminen. Kaikkia muita merkkejä, joita hän luetteli, olemme kokeneet aika, ja viesti on ollut tuhansia vuosia sama: kääntykää, sillä loppu on tulossa.
Ei ollut mikään ihme. Muslimimaat eivät ole voittaneet yhtään sotaa ei-muslimimaata vastaan ainakaan 200 vuoteen. Ne ovat teknisesti ja muutenkin takapajuisempia - etenkin, jos verrataan kristittyihin maihin.
Olen tästä muuten samaa mieltä, mutta monet Raamatun lopunaikojen profetiat ovat vielä täyttymättä ja Israelin, niin kansan kuin valtionkin rooli on niissä tärkeä. Pitää vain seurata ajan merkkejä. Jo pelkästään valtion syntyminen ja kielen uudestaan herääminen ovat ihmeitä, jotka on profetoitu.
Mikäli Israelin -varsinkin Bibin kaltaisten- kovanlinjan oikeistolaisten ulkopolitiikalla on/olisi kielteisiä seurauksia lähialueiden kristittyjen kannalta, onko tämäkin sinusta osa Jumalan suunnitelmaa ja siunaamisen arvoista?
Ei politiikkaa tänne. En tiedä, mitkä ovat Jumalan suunnitelmat, puhun Israelin roolista kyllä niissä. Profetiat ovat monitulkintaisia, siitä olen kuitenkin varma, että Israelilla ja juutalaisilla on syvä erityisasema Raamatun profetioissa. Siksi pitää seurata mitä siellä tapahtuu. Eihän kaikki mene tietenkään oikein, mutta varmasti kuitenkin ennustetusti.
Sanon vielä kolmannesta temppelistä sen, että monet pitävät sitä Antikristuksen paikkana, ja se saattaa olla niinkin. Uusien eläinuhrien aloittaminen ei tietenkään ole Jumalan tahto, koska Kristus oli kertakaikkinen uhri ja myös temppeli.
OK. Tai kyllähän minä tiedän miksi et tohdi vastata. Muotoilen kysymykseni uudestaan -vaikka itse puhutkin “poliittisesti”; profetioiden toteutumisesta maallisen valtion kautta.
Jos siis vaalitaan sellaista “kirjoituksellista” näkemystä, että Jumalan suunnitelmat toteutuvat jonkun valtion -siis ei Kristuksen Ruumiin eli Hänen Kirkonsa- kautta ja näemme sen olevan kohtalokasta kristityille, onko tuo suunnitelma jumalallinen ja siunattava projekti, jota tulisi jopa edistää?
Mikä suunnitelma, Israelin valtioko ja sen oikeus alueisiin? Jumala lupasi alueet aikoinaan juutalaisille, eikä Hän ole perunut lupaustaan. Siksi Hän pitää sen ja vie sen myös loppuun asti. Siksi otsikon kuuden päivän sotakin oli ihme, jota sopii miettiä.
Vaikka tämän suunnitelman toteutuminen (erit. hardcore-sionistikristittyjen ja bibiläisten skenaariossa) tarkoittaisi -Lähi-Idän tilannetta laajasti ajatellen- sitä, että Hänen Kirkkonsa jäsenet, kristityt, menehtyisivät, joutuisivat jättämään maat ja mantunsa, luostarinsa, kirkkonsa jne.?