Jokunen vuosi takaperin vieraillessani Ukrainassa kiinnitin huomiota pienehköön työmaakoppiin, jossa oli kupoli ja risti. Selvittelin hieman asiaa ja annoin kertoa itselleni et kysr oli paikkakunnalla olevien georgialaisten pyhäköstä. Kyllä oma etninen ja kielellinen viiteryhmä on ortsujenkin keskuudessa perin tärkeä yhdistävä tekijä.
Jännää. Olin ajatellut, että se hetki oli ylösnousemus, joka oli osoitus kuoleman voittamisesta, ja sinetöi ristillä tapahtuneen sovituksen.
Kysyin tätä eräältä nenäkkäältä ateistilta, että tietääkö hän tällaista asiaa, kun esiintyy niin Raamatun ja kristinuskon tuntijana, ja kun oli puhe uuden ja vanhan liiton erosta ym…
Sitten ajattelin, että ehkä se ei olekaan niin selvä, ja kysyin mieheltäni. Hän tuumasi, että siinä kohtaa kun Jeesus sanoi: “se on täytetty”.
Ehkä on parempi olla tenttaamatta ateisteja jatkossa asiasta, jos en tiennytkään sitä niin varmasti. 
Ajattelin ennen vastaustasi kirjoittaa, että liitto vaihtui Jeesuksen ristinkuoleman kohdalla, jossa temppelin esirippu repesi ja poisti esteen kaikkein pyhimmästä, jota siihen asti ei saanut lähestyä kuin ylipappi kerran vuodessa. Nyt kaikkein pyhin on avoinna jokaiselle uskovalle.
Toki moni asia vanhassa liitossa on esikuvaa uudelle liitolle ja ennakoi Jeesuksen täydellistä uhrisovitusta, mutta se todellakin täyttyi vasta Jeesuksen heittäessä henkensä ja pian sen jälkeen ylösnousemuksessa, jonka jälkeen melko pian vuodatettiin seurakunnan ylle Pyhä Henki, jolloin uusi liitto sai sinettinsä. Itse kuitenkin näen, että juuri Jerusalemin temppelin esiripun halkeamisen yhtäaikaisesti Jeesuksen kuoleman kanssa ilmoittaneen, että vanha liitto on päättynyt, vaikka jo Jeesuksen toiminnan aikana merkit viittasivat siihen vahvasti.
3 tykkäystä
Käsitän ylösnousemuksen syntien sovituksen sinetiksi. Siinä sinetöitiin tämä jo tapahtunut.
Hebr. 10:5-10: “Sentähden hän maailmaan tullessaan sanoo: “Uhria ja antia sinä et tahtonut, mutta ruumiin sinä minulle valmistit; polttouhreihin ja syntiuhreihin sinä et mielistynyt. Silloin minä sanoin: ‘Katso, minä tulen — kirjakääröön on minusta kirjoitettu — tekemään sinun tahtosi, Jumala’.” Kun hän ensin sanoo: “Uhreja ja anteja ja polttouhreja ja syntiuhreja sinä et tahtonut etkä niihin mielistynyt”, vaikka niitä lain mukaan uhrataankin, sanoo hän sitten: “Katso, minä tulen tekemään sinun tahtosi”. Hän poistaa ensimmäisen, pystyttääkseen toisen. Ja tämän tahdon perusteella me olemme pyhitetyt Jeesuksen Kristuksen ruumiin uhrilla kerta kaikkiaan.”
Tässähän puhutaan ihan eksaktisti Vanhan liiton poistamisesta ja Uuden liiton pysyttämisestä kun Kristus tuli ja teki Jumalan tahdon.
Nämä liitot ovat kuitenkin aina olleet myös ja aina ovat rinnakkain, aina on ollut niiitä, ja aina on, jotka suorittavat palvelusta uhraamalla uhreja, toisin sanoen pitäytyvät sovituksekseen omiin tekoihinsa ja ratkaisuihinsa ja myös niitä, vaikka pienenä vähemmistönä, jotka uskovat Jumalan antamaan uhriin. (Ks. Aabel versus Kain).
1 tykkäys
Se on toki erittäin merkityksellinen asia. Paavalikin puhuu, että jos ei Kristus ole noussut, turha on meidän uskomme. Mutta silti: Jos Jeesus olisikin uhrattu ihan totaalisesti siten, että hän olisi oikeasti jäänyt kuolleeksi, eikö kallis uhri olisi kuitenkin annettu, testamentin tekijä kuollut, ja siis tehtävä suoritettu…
Itse miellän nimenomaan ristin ydinhetkeksi kristinuskon aikajanalla. Paavalikin halusi saarnata ristiinnaulittua Kristusta ja halusi kuvata Jeesuksen nimenomaan ristiinnaulittuna.
Ristillä on syntien anteeksiantamus mutta ylösnousemuksessa ikuinen elämä.
Juuri tämän tähden sanoin ylösnousemusta sinetiksi. Se oli sinetti sille, että maailma oli nyt sovitettu ristillä, koska siten Jumala osoitti hyväksyvänsä Poikansa teon ihmiskunnan sovituksena.
Näin on. Toki tämä menee välillä hieman överiksikin. Mutta onhan suomalaisillakin suomenkielisiä luterilaisia seurakuntia ja Merimieskirkkoja ympäri maailman.
Filaretin johtama Ukrainan ortodoksinen kirkko (ei Moskovan patriarkaatti) tuli 2018 ekumeenisen patriarkaatin piiriin ja silloin siihen tuli osaksi kai pari pienempää kirkkokuntaa, jotka olivat jotain 1920-luvun peruja. Sen jälkeen kun ekumeeninen patriarkaatti laajeni Ukrainaan - eli tunnusti Moskovan patriarkaatista eronneen Filaretin johtaman kirkkokunnan - niin piispa Filaret nopeasti näiden yhdistymistensä jälkeen perusti jälleen oman ryhmittymänsä, syynä oli kai joku mirhan valmistamiseen liittyvä asia. Ei näistä oikein saa selkoa, kun ei venäjää tai ukrainaa osaa.
Kyse on kuulemma ukrainalaisista, jotka haluavat perustaa ukrainalaisille omia seurakuntia Suomeen, sellaisia, joitten kieli, toimintakulttuuri jne. olisi mahdollisimman kotoinen. Tässä näkökulma lienee enemmän käytännönläheinen kuin patriarkaatteja miettivä.
Hah! Harvoinpa näkee ortodokseja syytettävän käytännönläheisyydestä. Luulen, että taustalla on jotain muuta. Vastahan Kiovan ja koko Ukrainan metropoliitta Epifani (Ukrainan ortodoksinen kirkko, ekum. patriarkaatti) kävi Suomessakin, joten olisi vähän kumma, jos hän nyt alkaisi tänne ukrainalaisille omaa kirkkokuntaa järjestämään.
Ei se ole vaihtunut. Molemmat ovat yhä voimassa. Juutalaiset, valittu kansa pelastuu yhä vanhan liiton kautta. Sopimusehtoja on laajennettu. Ylösnousemus on se ajankohta jossa uuden liiton pykälät ratifioidaan.
D
Eikös se ollutkaan niin, että
1 . Mutta pääkohta siinä, mistä me puhumme, on tämä: meillä on sellainen ylimmäinen pappi, joka istuu Majesteetin valtaistuimen oikealla puolella taivaissa,
2 . tehdäkseen pappispalvelusta kaikkeinpyhimmässä, siinä oikeassa majassa, jonka on rakentanut Herra eikä ihminen.
3 . Sillä jokainen ylimmäinen pappi asetetaan uhraamaan lahjoja ja uhreja, jonka tähden on välttämätöntä, että tälläkin on jotakin uhraamista.
4 . Jos hän siis olisi maan päällä, ei hän olisikaan pappi, koska jo ovat olemassa ne, jotka lain mukaan esiinkantavat lahjoja,
5 . ja jotka palvelevat siinä, mikä on taivaallisten kuva ja varjo, niinkuin ilmoitettiin Moosekselle, kun hänen oli valmistettava maja. Sillä hänelle sanottiin: “Katso, että teet kaikki sen kaavan mukaan, joka sinulle vuorella näytettiin”.
6 . Mutta tämä taas on saanut niin paljoa jalomman viran, kuin hän on myös paremman liiton välimies, liiton, joka on paremmille lupauksille perustettu.
7 . Sillä jos ensimmäinen liitto olisi ollut moitteeton, ei olisi etsitty sijaa toiselle.
8 . Sillä moittien heitä hän sanoo: “Katso, päivät tulevat, sanoo Herra, jolloin minä teen Israelin heimon ja Juudan heimon kanssa uuden liiton,
9 . en sellaista liittoa kuin se, jonka minä tein heidän isäinsä kanssa silloin, kun minä tartuin heidän käteensä ja vein heidät pois Egyptin maasta. Sillä he eivät pysyneet minun liitossani, ja niin en minäkään heistä huolinut, sanoo Herra.
10 . Sillä tämä on se liitto, jonka minä teen Israelin heimon kanssa näiden päivien jälkeen, sanoo Herra: Minä panen lakini heidän mieleensä, ja kirjoitan ne heidän sydämiinsä, ja niin minä olen heidän Jumalansa, ja he ovat minun kansani.
11 . Ja silloin ei enää kukaan opeta kansalaistaan eikä veli veljeään sanoen: ‘Tunne Herra’; sillä he kaikki, pienimmästä suurimpaan, tuntevat minut.
12 . Sillä minä annan anteeksi heidän vääryytensä enkä enää muista heidän syntejänsä.”
13 . Sanoessaan “uuden” hän on julistanut ensimmäisen liiton vanhentuneeksi; mutta se, mikä vanhenee ja käy iälliseksi, on lähellä häviämistään.
1 tykkäys
Tietolähteeni ei ollut ortodoksi, mutta tämä oli puhunut pastorin kanssa, jonka tarkoitus oli palvella tuossa yhteisössä. Tämä ei ainakaan maininnut muita syitä kuin sen, että kaivataan ukrainalaista seurakuntaelämää ukrainalaisille, mutta tämähän ei tarkoita, etteikö taustalla voisi olla muutakin.
Varmaan joo, mutta kukaan ei tietäisi siitä. Opetuslapset olisivat päätelleet, että ei tämä Jeesus sitten mikään Messias tainnut ollakaan, eikä mitään uskoa olisi päässyt kenessäkään syntymään.
Juutalainen ei voi pelastua, jos hän pitäytyy vanhaan liittoon ja hylkää uuden. Tämä on ilmeistä monenkin raamatunkohdan perusteella (Apt. 2:38-40, 3:22-23, 13:38-39, 13:45-46, 28:24-28, Room. 9:6-8, 9:31, 10:1-3).
2 tykkäystä
Jumala pitää liittonsa jonka hän on Abrahamin kanssa solminut. Se pn ilmeistä VT: n perusteella.
D
Eivätkö nuo viittaamani kahdeksan raamatunkohtaa siis olekaan paikkansapitäviä?
Ovat. Eivätkö VT:n kohdat joissa Jumala lupaa pitää liittonsa ole paikkansapitäviä?
D
Olisi helpompi vastata, kun kertoisit, mihin raamatunkohtiin viittaat. Abstraktisti ajatellen VT on paikkansapitävä.
Esityksesi on kovin kepeästi perusteltu. Jos Raamatusta näyttäisi löytyvän kohtia, jotka ovat ristiriidassa keskenään, et voi työntää ongelmaa sivuun ihan niin helposti, että julistat tosiksi ja ongelmattomiksi ne kohdat, jotka sinua miellyttävät (edes kertomatta mitä ne ovat), ja häpeämättömästi sivuutat ne, jotka eivät miellytä. Varsinkin koska olet ammattiteologi, sinun pitäisi pystyä esittämään jokin selkeä teologinen oppi, jossa otat huomioon Raamatun ilmoituksen kokonaisuudessaan.
Minähän myönsin sekä UT:n että VT:n todeksi. En minä ole kiistänyt Raamatun arvovaltaa missään kohden. Vai olenko?
Jumala teki Abrahamin kanssa ikuisen ehdottoman liiton (1 Moos 12: 1->) Jumala teki Israelin kanssa muitakin liittoja (2 Moos. 29: 1->) Israel ei aina pitänyt niitä, mutta koskaan Israelille ei sanottu että “Tässä se nyt oli”. Ja kyllä, Jeremiaan kirjassa (Jer 31:31->) Jumala lupaa uuden liiton, mutta se ei mitätöi edellisiä.
Raamatun liitto-oppi näyttäisi tarjoavan useita erilaisia liittoja ja Jumalan lupauksia. Eikä Jumalan lupauksia voi kiistää tänäkään päivänä.
Ei Kristus ollut kaukana kun Jumala antoi lupauksensa Abrahamille: “Jo ennen kuin Abraham oli, minä olen”.
Jumalan lupaukset eivät tyhjene. Jumala on luvannut siunauksensa Abrahamin ja hänen jälkeläistensä kautta koko maailmalle. Ja se pitää. Kun Abrahamin jälkeläisiä ei enää ole, niin ei ole kristittyjäkään. Ja se ei implikoi juutalaisille erityisasemaa uskonnollisesti. Ja se ei tee heidän uskonnonharjoittamistaan tyhjäksi. Samoin ei tyhjene Mooseksenkaan kanssa tehty liitto.
Perinteisestä dispensationalismista tällaisen ajattelun erottaa se, että kyse ei ole erillisistä ajanjaksoista, vaan päällekkäisistä tapahtumista (Ennen kuin Abraham oli , minä olen" …taas).
D
1 tykkäys
Oletan, että vaihdos oli pikemminkin prosessi kuin yksittäinen tapahtuma, katkaisijan naksautus. Eihän ylösnousemusta ole ilman kuolemaa eikä kuolemaa ilman syntymää. Sovitus taas vaati Jumalan mielen mukaista elämää, lain täyttämistä. Ja niin edelleen. Mutta on ihan mielekästä (ja opettavaista) bongailla erilaisia avainhetkiä. Ylösnousemus aivan epäilemättä oli sellainen.
1 tykkäys
Oikeastaan uusi liitto on vanhin liitto, se alkuperäinen, armosta tehty Abrahamin kanssa ja uusittu silloin tällöin. Se, mitä meillä on tapana kutsua vanhaksi liitoksi, on kai temppelipalvelus ja laki (ei moraalilakina vaan juuri tiettynä säädöskokoelmana, joka sisälsi myös rituaalilain). Tämä vanha liitto kyllä on jäänyt taakse: Puhuessaan uudesta liitosta Jumala osoittaa, että ensimmäinen liitto on vanhentunut. Ja se, mikä on vanhentunut ja aikansa elänyt, häviää pian. (Hepr.8:13) Mutta ei “tyhjentynyt”, tullut tyhjänpäiväkseksi, vaan täydellistynyt. Kun varsinainen asia on tullut, siitä ennakoivat symbolit eivät enää ole tarpeen.
3 tykkäystä