Juutalaista uskoa on joskus sanottu liittonomismiksi: Ensin valinta ja siitä johtuva lain noudattaminen. Periaatteessa luterilainen ajatus hyvien tekojen välttämättömyydestä on aika lailla samanlainen. Siinäkin hyvät teot (laki) seuraa uskoa ja Jumalan valintaa. Ei tässä ihan eri planeetoilla olla juutalaisten kanssa.
D
Jatketaan nyt vielä vähän tätä juttua vaikka tässä kunto joutuukin jo koetteelle enemmän kuin Cooperin testissä.
Ei kukaan pelastu sen tähden, että hänet on yhdessä tai erikseen Mooseksen lain kautta valittu juutalaiseen kansaan, vaan ainoastaan jos hänet on uskossa Kristukseen valittu evankeliumilla, liitetty hänen tekoonsa, jossa hän ajassa hankki syntien anteeksiantamuksen koko maailmalle. Eikä luterilaisuus opeta hyvien tekojen välttämättömyyttä, vaan niiden seuraamista uskosta, uskosta joka on jo omistaa kaikki hyvät teot. Näitä tehden ei enää ansaita pelastusta, vaan hyvät teot ovat ns. yhteiskunnallista vanhurskautta. Uskova ihminen pelastuu, vaikka olisi itsessään kuinka syntinen tahansa, vaikka piripintaan syntejä täynnä, sillä ne ovat hänelle anteeksiannetut.
Minä pidän ilmeisenä, että juutalaisilla on erityisasema pelastushistoriassa myös tulevaisuudessa:
“Israelia on osaksi kohdannut paatumus - hamaan siihen asti, kunnes pakanain täysi luku on sisälle tullut, ja niin kaikki Israel on pelastuva, niinkuin kirjoitettu on: “Siionista on tuleva pelastaja, hän poistaa jumalattoman menon Jaakobista. Ja tämä on oleva minun liittoni heidän kanssaan, kun minä otan pois heidän syntinsä.”” (Room 11:25-27)
Kuitenkin näyttää siltä, että heistä vain “jäännös” pelastuu.
CA XX
Edelleen meikäläiset opettavat, että hyvien tekojen tekeminen on välttämätöntä. Niitä ei ole tehtävä sen takia, että luottaisimme niillä ansaitsevamme armon, vaan sen takia, että se on Jumalan tahto.
D
Ne ovat välttämättömät siinä mielessä, että ne seuraavat välttämättä uskosta, mutta eivät pelastukseen tai uskon säilyttämiseen välttämättömät kuten Major harhautui esittämään.
No ei tietenkään, enkä ikinä sellaista väittäisi. Välttämättömiä silti. Vähän kuin lain noudattaminen juutalaiselle.
D
No tämän minä hyväksyn! Eiköhän nyt päästä lepäämään tästä keskustelusta?
Minä ainakin menen syömään kunhan pääsen vaimoni kanssa täältä päivystyksestä.
Kiitos keskustelusta!
Sen verran tähän vain maallikkona että olen kyllä elämäni aikana törmännyt siihen kristillisen uskon esittämiseen jolle Vanha testamentti ei ole samaa Jumalan sanaa kuin Uusi. Silloin Only Jesus tms julistus kadottaa jotain oleellista.
On ollut hyvä oppia että Kristus on aina ollut. Jumala on armollinen myös Vanhan testamentin eli vanhan liiton aikana ollut. Psalmeissa rukoilee paitsi Daavid, myös Kristus itse. Ja sitten sinä ja,minäkin sillä ne ovat ihmisluonnon rukousta kuten Bonhoeffer mm. sanoo. Jne.
Vanha evankelisen kansan laulu Ikivanha armon tie sisältää myös vanhan ja uuden yhteyden, Kristuksen ajattomuuden. Lapsena en tuota säkeistöä käsittänyt, nyt ehkä hiukan:
Sitä tietä myös isät kulkivat, / kotiin muinoin jo muuttaneet. / Aadam, Abraham, Mooses, profeetat / veriuhriin on uskoneet. / Muuta tietä ei ole taivaaseen, / ikivanha vain armon tie. / Minut kerran se kodin autuuteen / kanssa uskovan joukon vie.
Kävin jokunen tovi takaperin tridentiinisessä messussa. Siellä kiinnitti huomion, että messupalvelija suitsutti jossakin välissä pappia. Meikäläisittäin tällainen ei taitaisi (?) onnistua ja tuli mieleen, että liekö tässä taustalla jonkinlainen kuvio, että diakonaatin merkitys tai diakonien määrä väheni Katolisessa kirkossa ja messupalvelijat alkoivat toimittaa diakonien virkaa jumalanpalveluksessa. Menikö mutu oikein?
Onko jossain kohti Raamattua mainintaa, että kirves kelluisi. En muista koskaan kuulleeni semmoisesta ja olen kuitenkin melkoisen paljon lukenut Raamattua, kenties kokonaan (en ole vain aivan tarkoin painanut mieleeni, mitä olen lukenut). Ups, löysinkin sen pelkällä hakusanalla kirves 2. Kun.6:6
Mitäs näistä sanot, yhteydessä tuohon mitä löysit Kuninkaidenkirjasta.
“Kirves on jo pantu puun juurelle. Jokainen puu, joka ei tee hyvää hedelmää, kaadetaan ja heitetään tuleen.”
“Mutta Iisain kannosta puhkeaa virpi, ja vesa versoo hänen juuristansa.”
“Jos jalosta oliivipuusta on katkaistu oksia ja jos sinut, joka olet peräisin villistä oliivipuusta, on oksastettu oikeiden oksien joukkoon niin että olet päässyt osalliseksi puun juurinesteestä”. (Oma kommentti: Tämä on merkittävä vertaus sillä oikeassa puutarhanhoidossa, jos jaloon puuhun oksastettaisiin villipuun oksia, hedelmät näissä oksissa olisivat huonoja villipuun hedelmiä. Yleensä puutarhanhoidossa oksastetaan villiin juureen jaloja oksia.Tässä puhutaan kuitenkin siitä että oksa pääsee osalliseksi puun juurinesteestä.)
"Silloin Jeesus tuli Galileasta Jordanille Johanneksen kastettavaksi. Johannes esteli ja sanoi: 'Sinäkö tulet minun luokseni? Minunhan pitäisi saada sinulta kaste!”
En kyllä osaa millään tavalla yhdistää noita raamatunkohtia toisiinsa. Minulle nuo näyttäytyvät aivan eri asioina.
Jaa. Meillä kyllä messupalvelija suitsuttaa papin myös novus ordo -messussa enkä ole koskaan ajatellut siinä olevan mitään kummallista. Suitsutus kohdistuu Kristuksen läsnäolon konkreettisiin muotoihin messussa: eukaristiaan, pappiin, evankeliumiin ja kansaan.
Papit eivät ortodoksisessa kirkossa ole itsenäisiä toimijoita, vaan toimivat jonkun piispan valtuuttamina. Periaatteessa kullakin alueella on yksi piispa. Voi tässä taustalla kai olla jonkinlainen yli-innokkuuden ja Suomen lain tuntemattomuuden yhteenliittymäkin.
En minä papiston suitsuttamista kummastellut, vaan että sen suitsuttaminen teki maallikko. Jumalanpalveluksessa suitsuttaminen tuntuu ortodoksin mutulla papiston touhulta.
Meillä pappi suitsuttaa alttarin ja evankeliumin, mutta maallikko suitsuttaa kansan, papin ja eukaristian.
Meillä maallikko ojentaa suitsutusastian papistolle. Ja diakoni pyytää isää käskemään. Pysyy kuri ja järjestys.
Edit: Onkohan tämä nyt omituinen huvittumisen aihe valittaa katolilaiselle, että näillä ei ole tarpeeksi arkaaisia sääntöjä. 
Pystyyköhän sitäkään varmasti tietämään kumpi tapa on arkaaisempi vai ovatko yhtä arkaaisia. Kyseessähän on eri riituksetkin.
Tuo olikin sellaista vitsihuumoria. Yleensä varmaan katolilaisille valitetaan, että näillä on liikaa sääntöjä.
Taannoisessa muutossa hukkasin seinäkrusifiksin. Mistä mahtaisi saada ostaa kauniita seinäkrusifikseja? Sellaisia pieniä ja perinteisiä. Haluaisin puisen ristin ja metallisen corpuksen, max. 15 cm kokonaiskorkeus.