Kaftaaniin pukeutunut pappi olisi ollut ehkä täsmällisin.
Vähän jännä ajattelutapa kyllä tämä. Monella muulla alalla on täysin normaali ja epänolo asia, että hakee jotain työpaikkaa eikä tule valituksi siihen. Hakijoita voi olla satoja ja heistä oikeinkin hyviä niin moni, ettei kaikkia oikein hyviä hakijoita pysty edes haastattelemaan.
Tänään vapaasrk:n jumalanpalveluksessa laulettiin yhdessä ylistyslaulussa: krohosoilere halleluja. Mitä ihmettä tuo tarkoittaa? Google tai kääntäjä ei tunnista ainakaan tuolla kirjoitusasulla (joka on kopioitu seurakunnan powerpointista) yhtään mitään. Veikkaillaan tässä että voisi olla p*rseelleen translitteroitua kreikkaa, mutta ei päästä kiinni mihinkään järkevään.
Miten laulun muut sanat menivät? Ehkä laulu paremmalla käännöksellä löytyisi niitä googlaamalla.
Joku on korvakuulolta kopsannut kreikankieliset sanat?
Se on uskon salaisuus
Yksityisellä sektorilla hakijat eivät ole käytännössä koskaan julkista tietoa niin, että joka ainoan hakijan nimet laitetaan sellaisenaan nettiin kaikkine asiaa koskevine päätöksineen. Julkisen sektorin paikoistakin iso osa on sellaisia, että hakijoiden tietoja ei nettiin laiteta Googlella löydettäviksi ja medioiden uutisoitaviksi, vaan niistä tiedon saaminen vaatii erillisen tietopyynnön tekemistä, mitä harva tekee. Paitsi hakijoiden nimet, myös hakemukset kaikkine yksityiskohtineen ovat kirkkoherran virkaa hakevien osalta julkisia. Hakijoiden nimet tulevat käytännössä aina nettiin ja päätökset myös, ja hakemukset ovat saatavilla tietopyynnön jälkeen.
Satojen hakijoiden paikat ovat yleensä jotain ihan muita paikkoja kuin ne paikat, joiden hakijoiden tiedot ovat hakuprosessin ajankin julkisia netissä. Ei kunnanjohtajiksikaan yleensä kovin montaa varteenotettavaa hakijaa ole. Niissäkin tosiasiallinen hakutunnustelu varteenotettavimpien hakijoiden osalta tehdään usein kulissien takana.
Ongelma ei ole niinkään se, että on noloa, että saa kielteisen valintapäätöksen - vaan ongelmallinen aika on odotteluaika. Hakemusten käsittelyprosessit ovat usein pitkiä ja tieto hakemisesta on julkinen asia käsittelyprosessin vievän ajan. Silloin voi olla kuukausiakin se tilanne, että nykyisessä työpaikassa muut tietävät toisen kiinnostuksesta lähteä muihin töihin, ennen kuin on edes päätöstä siitä, että onko tämä tullut valituksi siihen vai ei. Se herkästi heijastuu muiden toimintaan ja voi vaikuttaa myös edellytyksiin toimia siinä tehtävässä rampa ankka -ilmiön tapaisesti.
Onko niin ettei valtakirkko enää tunnusta Lähetyshiippakunnan pappien toimittamia kasteita päteviksi jos jostain syystä vanhemmat haluaisivat että lapsi liitettäisiin LHPK:n sijaan valtakirkon jäseneksi?
Kastaako LHPK, jos vanhemmat ilmoittavat papille, että ei muuten samalla sitten tule hiippakunnan jäsentä?
Kyllä ev.lut. valtakirkko edelleen tunnustaa kaikki kristilliset kasteet päteviksi.
Sen verran tästä oli piispa Riekkisen toimien takia epäselvyyttä, että asiasta tehtiin piispainkokouksen toimesta menettelytapaohjeet v.2008.
Olisikohan periaatteessa mahdollista, että Ukrainan Kreikkalaiskatolisen Kirkon pappi saisi toimittaa Pyhän Liturgian kreikkalaiskatolisille ukrainalaisille ortodoksisessa kirkossa sellaisella paikkakunnalla, missä ei ole katolista kirkkoa? Alttariin toisen kirkon pappia ei varmaankaan kuitenkaan päästettäisi…
Voisi paikkakunnsta riippuen ollakin mahdollista.
Muuten Liturgia kirjoitetaan pienellä alkukirjaimella liturgia, kuten messu, jumalanpalvelus, saarna jne.
Asiasta oli joku myöhempi Ylen uutinen, jossa sanottiin piispa Kallialan selvittävän voidaanko LHPK kasteita ylipäätään hyväksyä.Kirkon jäseniksi ne eivät missään tapauksessa “pätevöitä” automaationa vaan vaativat aina khran erillisen hyväksynnän.
Meneeköhän tässä sekaisin kasteen pätevyys ja jäsenrekisteriin liittäminen?
Toi jälkimmäinen oli juuri näin. Hallinnollinen hyväksyminen oli tapetilla. 2008 päätöksen jälkeen ei ole kyseenalaistettu kasteen pätevyyttä.
Hieman omituista teologiaa se olisi kyllä ollutkin hyväksyä vaikkapa ortodoksien kasteet, mutta ei toisten luterilaisten kasteita.
Uutinen vuodelta 2016. Turun arkkihiippakunnan lausunnon mukaan LHPK-papin toimittamat kasteet eivät liitä lapsia kirkon jäseniksi, mutta khra voi tällaisen (liittämis)päätöksen erikseen tehdä.
Lakimiesasessori Mäkinen sanoo piispa Kallialan selvittävän pitäisikö käytäntöä muuttaa (s.e. pappisoikeudet menettäneen papin toimittamia kasteita ei hyväksyttäisi ollenkaan)
Soppahan syntyi Kpäässä kun pastori Niemiseltä oli jo viety pappisoikeudet mutta hän silti - khra Rainerman hyväksynnällä - kastoi ev.lut. seurakunnan jäsenten lapsia. Tästä joku veti pakastevihannekset sieraimiinsa ja teki valituksen kapituliin.
Ihan järkeväähän tuo on. Byrokratiaa en tunne, mutta ihan järkeväähän se on, että toisen yhteisön papisto ei voi tehdä päätöksiä toisen yhteisön puolesta. Vähän kuin ei työkkärin täti voi tehdä Kelan päätöksiä.
Eri luterilaisuuksien määrittely ei minulle kuulu, mutta minusta kysymys on byrokraattinen eikä teologinen
Tässä auttaisi jos linkkaisit uutisen. Kun sitä ilmeisesti lainaat.
Tässä tapauksessa ongelmallista oli Suomen ev.lut. kirkkoon tapahtuva liittyminen kasteen yhteydessä. Järjestyksen mukaan kristillisellä kasteella kastetut ( jos kasteessa ei ole liittynyt Suomen ev.lut. kirkon jäseneksi) otetaan ko. Kirkon jäseneksi erikseen toimitettavalla toimituksella. Käytännössä kirkkoherra voi kyllä tehdä sen kansliassa, mutta ihan yhtähyvin myös vaikka kotona rukoushetkessä.
Edelleen. 2016 ei epäilty kasteen kristillisyyttä. Ongelma oli hallinnossa ja jäseneksi ottamisessa. 2008 ratkaistiin ohjeella teologia ja annettiin kyllä selvät ohjeet hallinnon ja jäseneksi ottamisen kuvioihin.