Tässä vielä linkki tuohon ohjeeseen, piti vähän etsiä, vanha linkki oli vanhentunut
Vuoden 2008 konteksti oli sikäli toinen ettei LHPK itsenäisenä kirkkona ollut vielä olemassa. Oli hieman epäselvää minkä seurakunnan yhteyteen lapsi on kasteessa liitetty, vai onko minkään.
Kastetta ei siis kyseenalaisteta, mutta voiko esim. Viron, Ruotsin tai Inkerin kirkon pappi muitta mutkitta liittää kastettavan jonkun suomalaisen seurakunnan jäseneksi? Eiköhän se hallinnollinen päätös silloinkin tehdä virastossa, vaikka erillistä kirkkoon ottamisen toimitusta ei suoriteta. LHPK:n suuntaan meillä ei ole edes kirkollista yhteyttä, joten kyse ei silloin ole edes kirkollisena toimituksena kastettavan liittämisestä meidän kirkkoomme. Kaste on pätevä ja kastetuun suhtaudutaan kirkkoon liitettäessä seurakunnan vaihtajana.
Juu, ev.lut kirkon ohje on looginen ja soveltaa jäseneksi ottamisen käytäntöjä normaaleimmissa tapauksissa. Ei jäsenyyteen ottamisen tule olla automaatio tai subjektiivinen oikeus.
2008 oli tärkeintä, että Riekkisen teologiset irtiotot saatiin kuriin ja valtakunnallisesti selvät sävelet asiaan.
1 tykkäys
Hartauspuhe. Näin on myös meidän elämässämme.
1 tykkäys
Jos se evl fi jäseneksi ottaminen ei ole automaatio, vaan riippuvainen kulloisenkin khran suosiollisuudesta, niin eikö khra faktisesti kyseenalaista kasteen pätevyyden jos/kun hän torppaa jäseneksiottamisen?
1 tykkäys
Ei torppaa. Jos kasteella on todistajat ja kummikelpoinen henkilö, niin homma on selvä.
D
Kirkon jäseneksi ottamiselle on muitakin kriteerejä kuin kristillinen kaste. Näin on Lähetyshiippakunnallakin.
Olen ymmärtänyt, että tuossa on kyse siitä, otetaanko lhpk:n papin kastama lapsi kasteen perusteella Suomen ev.lut.kirkon jäseneksi kuten oman kirkon papin kastama, vai katsotaanko hänen liittyvän seurakuntaan toisesta yhteisöstä tai väestörekisteristä. Jälkimmäinen on käsittääkseni nykyinen käytäntö. Toki jommankumman vanhemman on oltava kirkon jäsen.
Ero on siis se, merkitäänkö lapsi kastetuksi vai kirkkoon liittyneeksi (tilastoihin).
1 tykkäys
Eivät kasta “heitteille”. Eli kasteen edellytyksenä on liittää lapsi LHPK seurakunnan jäseneksi.
2 tykkäystä
Silloin kun keskustelua pätevyydestä käytiin, niin Lhpk-yhteisöt eivät vielä tainneet sanoa itseään seurakunniksi. Siksi ”ilmaan kastamisesta” oli epäilyksiä. Tilanne on nyttemmin selkeytynyt kun Lhpk on selkeämmin oma kirkkokuntansa. Ihmettelisin silti, jos evlut kirkko päätyisi kastamaan uudelleen sellaisen kirkkoonliittyjän, jolla on taustallaan ihan aito ”ilmaan kaste”.
Täh? LHPK:lla on kaikki Kristuksen kirkon tuntomerkit.
Lapset kastetaan meillä Kristuksen kirkon jäseniksi ja kasvamaan kristillisessä uskossa, josta vanhemmat, kummit ja koko paikallisseurakunta on vastuussa.
Jos joku aiemmin kastettu kristillisessä kirkossa, niin emme kasta uudestaan - kuten jossain ortodoksissa seurakunnissa toimitaan (ei välttämättä Suomessa).
Mutta ei koko paikallisseurakunta voi olla vastuussa noista perheessä tapahtuvista asioista, ei LHPK:ssa eikä ev.lut. kirkon seurakunnissa.
Mutta siis ennen, vaikkapa 10 vuotta sitten.
Silloin kastetuila oli taustallaan tuo ihan aito ”ilmaan kaste”.
Kristillinen kaste kolmiyhteisen Jumalan nimeen vettä käyttäen on käsittääkseni pätevä vaikka kastaja olisi itse kastamaton.
Kyse on siis Pyhän Hengen työstä eikä “tartuntataudista”.
Voisiko siis kastamaton kätilö tehdä tällä logiikalla hätäkasteen lapselle synnärillä?
Hätäkasteen tietysti, mutta miksi uskomaton ja kastamaton sen tekisi ja osaisi?
Tilanteissa, joissa on niin kiire, että jonkun paikalla olijoista olisi se tehtävä.
Kirkkojärjestys 10§
Hätäkaste
Kirkon jäsenen tulee kastaa lapsi tai kastamaton aikuinen vettä käyttäen Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen, jos tämän pelätään kuolevan eikä pappia ole heti saatavilla toimittamaan kastetta. Hätäkasteen voi toimittaa myös muu kristitty.
Hätäkasteesta on viipymättä ilmoitettava seurakuntaan. Hätäkaste vahvistetaan kirkkokäsikirjassa määrätyllä tavalla.
Kastamaton ei saa järjestyksemme mukaan kastaa lasta. En tiedä miten toimittaisiin jos näin tapahtuisi.
Periaatteessa kaste on pätevä vaikka sen toimittaisi paholaisen isoäidin anopin inhokkiminiä tjsp.
D
Olisi tosiaan mielenkiintoista tietää kuinka usein Suomessa tavan kristitty päätyy tekemään tuon hätäkasteen.
Nykyään varmaan aika harvoin kun valtaosin lapset syntyvät sairaalaolosuhteissa. Siellä on - ainakin virka-aikana - sairaalapastorit tavoitettavissa ja hälytettävissä. Toista se oli ennen wanhaan kun kätilön virkaa toimittivat kylillä lapsenpäästäjät ja synnytykset tapahtuivat jossain pirtin peräkammarissa tai saunassa.
1 tykkäys