Varmaankaan suomalaisten vapaiden ja vähemmän vapaiden liikkeiden teetupabussit eivät liity Yhdysvaltain itsenäistymiseen.
Eivät suoraan, mutta sellainen vaikutus voi silti olla, että Amerikan monilla niillä alueilla, joihin Englannin kulttuuri vahvasti pääsi 1700-luvulla olennaisesti vaikuttamaan, juodaan ilmeisesti yhä paljon teetä, ja moni ns. vapaan suunnan liikkeistä on levinnyt Suomeen nimenomaan siltä mantereelta ja saa myös yhä vaikutteita sieltä. Vihreän teen kulttuuri taas on erityisen yleistä Japanin ja Kiinan suunnalla ja siellä, minne niistä on liikkunut kulttuurisia ja uskonnollisia vaikutteita.
Oisko noin? Life ketjulla on ollut melkoinen hegemonia. Hakeutui juuri Suomessa ja Ruotsissa konkkaan. Ja entisten hippien Ruohonjuurella.
Adventistin terveyskauppa olisi kait lauantaisin kiinni. Tai sitten Mooses on Mooses ja bisnes on bisnes.
Tällainen ymmärrys jostakin on tullut, mutta liekö kalamiehen lisää. Tai kertonut muutaman vuosikymmenen takaisesta tilanteesta ennen kuin hipit ja new age omivat terveysskenen. Ja Suomihan oli muutenkin entisaikaan kiinni viikonloppuisin.
Mikä Ruohonjuuresta tekee entisten hippien kaupan? Onko ne laittaneet tuotteisiin salaa ei-vegaanista gelatiinia vai liikaa kapitalismia?
Kalantilainen rukoilevaissaarnaaja ja virsirunoilija Efraim Jaakola (1791-1857) oli kahvivastainen, mikä tosin taisi liittyä ensi sijassa hänen merimatkoillaan ulkomailla omaksumiinsa terveyskäsityksiin, jotka eivät levinneet laajemmin rukoilevaisten pariin. Hänen ruokavalionsa oli kasvispainotteinen, liha kun kasvattaa “toista lihaa, joka lisää synninsijaa”.
Monien hengellisten laulujen sanoittajana hänellä oli runo kahvistakin, olkaa hyvät:
“Kahvia juodaan / niin paljon kuin tuodaan / ja turmellaan ruumis / nois’ vesis’ kuumis’”.
Hieno runo! Ja kyllä on kertakaikkisen komea nimi miehellä. Kunnollista. Kelpaakin tulla uskoon, kun saarnaajalla on noin jykevä nimi.
Veetit ei muista aikaa jolloin Ruohonjuuri oli pieni lautamökki eduskuntataloa vastapäätä. Silloiset hipit, nykyiset osakkeilla rikastuneet, myivät talkoovoimin mm. luomulihaa ja kestokasseja.
Totta kai ketju on kotoisin punavihreästä kuplasta. ![]()
Adventistiyhteys lienee hevosmiesten tietotoimistosta, koska moni terveyskauppa on frankkari ja olisi liian suuri todennäköisyys, että pitäjillä toteutuisi yhtä aikaa yrittäjähenkisyys, franchising-rohkeus ja adventistisuus.
Luterilaisiin assosioituu vahvasti kahvin juonti.
Teestä tulee tosiaan mieleen helluntailaisten teetuvat ja tietysti ortodoksit samovaarin ääressä.
STLK:n Pieper on Franz ja siis eri kuin John Piper.
Siellä ei John Pieperin tuotantoa myydä.
Kaikki raamikset joihin olen kuulunut ovat olleet vahvasti teelinjaisia. Kodeissa kiertävissä raamiksissa kaikilla, usein yksinelävillä, ei edes ollut kahvinkeitintä. Luterilaisia raamiksia kaikki.
Teetuvista en osaa sanoa.
Kyllä. J. S. Bach sävelsi jopa Kahvikantaatin, jossa ylistetään juoman ihanuutta. Tai rahasta hän kai sen teki jollekin aikansa ylhäiselle. Vakavammat ja hengelliset työt menivät kirkon piikkiin.
Muistan kun kuuntelin Kahvikantaattia ensimmäisen kerran 1985, niin en saksaa osaamattomana olisi erottanut sitä muista kantaateista.
En ole sanallakaan maininnut kirjojen enkä kirjailijoiden nimiä STLK osalta. Kerroin vain formaatit.
Ei tehnyt sitä ilmeisesti rahaa vastaan ylhäiselle, vaan ilman rahan maksamista mahdollistaakseen kahvilan käytön tilamaksuitta musiikkitoimintaansa.
Niin sanotun kahvikantaatin (joka siis ei ole kutsumanimestään huolimatta kantaatti, vaan satiirinen pienoisooppera) Bach teki Christian Friedrich Henricin tekstin pohjalle, johon Bach puolestaan lisäsi loppuun resitatiivin ja kuoro-osuuden. Teksti kertoo kahviaddiktiosta: nuoresta naisesta (“Lissusta”), joka on rakastunut kahviin niin paljon, että ilmaisee olevansa valmis mihin vain saadakseen päivittäisen kahvinsa. Sitten isä luettelee erilaisia sanktioita kahvin juontiin liittyen, jotka kaikki tytär laulussa hyväksyy, kunnes lopulta sanktioksi isä esittää sitä, että jos ei luovu kahvin juomisesta, ei pääse naimisiin. Silloin Lissu-tytär peruu sanansa siitä, että olisi valmis mihin vain saadakseen juoda kahvia. Sitten seuraa aviomiehen etsintää ja teoksen lopussa Lissu päätyy siihen, että hän ei mene naimisiin, ellei tuleva aviomies ensin sitoudu tarjoamaan kahvia niin paljon kuin hän tarvitsee. Isä ja tytär saavuttavat teoksen lopussa yksimielisyyden ja päätyvät siihen, että ei kahvinjuontia voi tyttäreltä kieltää.
Teoksen laatimisaikaan eli 1730-luvun alkupuolella Bach johti Leipzigissa Collegium Musicumia (jonka Telemann oli perustanut). Bach toimi sen johdossa vuodesta 1729 alkaen. Sen konsertit järjestettiin viikoittain paikallisessa kahvilassa Zimmermannsches Kaffeehausessa eli Café Zimmermannissa ja kesäaikaan sen pihalla. Zimmermann ei laskuttanut muusikoita tilojen käytöstä, vaan sai tulonsa myymällä paikalle tulleille kahvia. Kahvikantaatti sävellettiin alunperin nimenomaan siellä esitettäväksi.
Bachin Schweigt stille, plaudert nicht -teos on siis eräänlaista varhaista tuotesijoittelumainontaa, jossa kahvilassa esitettävän musiikkiteoksen sisään on rakennettu kahvin mainos siten, että ensin teoksessa ollaan ikään kuin kriittisiä kahvia kohtaan ja lopussa kuulijalle annetaan kuitenkin kuva, että kahvin juominen on positiivinen asia.
Kiitos kaikkien alojen asiantuntija täydennyksestä. Minä vajavainen mato matkamies maan olin kuullut teoksen esittelyn 40 vuotta sitten, enkä jaksanut muistaa kaikkea.
Muistan hyvin tuon lautamökin ja jopa poikkesin siellä ostoksilla. Vaatimaton alku Ruohonjuuren suurelle bisnekselle.
Minä muistan myös VR:n makasiinit alkuperäisessä käytössään, kun niitä katselin bussin ikkunasta aina kotiin mennessäni mukulakivisellä Mannerheimintiellä. Tuo lautahökkeli kirppiskäytössä tuli paljon myöhemmin, ehkä 80-luvulla, jolloin opiskeluun mennessäni näin siellä kyltit ja hämyt puuhailemassa, taas kerran bussin ikkunasta. Minähän en siellä käynyt.
Olin vaihtoehto liikkeiden kannattaja jo silloin…
Tämän päivän raamatunlukuoppaassa on
1. Sam. 24
Daavid säästää Saulin hengen
1 Daavid lähti liikkeelle ja asettui En-Gedin vuorille.
2 Kun Saul palasi filistealaisia vastaan tekemältään sotaretkeltä, hänelle kerrottiin, että Daavid oli En-Gedin autiomaassa.
3 Silloin Saul otti mukaansa Israelista kolmetuhatta valiosoturia ja lähti etsimään Daavidia ja hänen miehiään Kauriskallioiden itäpuolelta.
4 Tien varressa oli lammastarhoja ja luola, ja tultuaan niiden kohdalle Saul meni luolaan tarpeilleen. Mutta Daavid ja hänen miehensä istuivat luolan perällä.
5 Miehet sanoivat Daavidille: “Nyt on tullut se päivä, josta Herra on sanonut sinulle: ‘Minä jätän vihollisesi sinun käsiisi, niin että voit tehdä hänelle mitä tahdot.’” Silloin Daavid meni ja leikkasi salaa palasen Saulin viitan liepeestä.
6 Mutta sen tehtyään hän sai piston sydämeensä
7 ja sanoi miehilleen: “Herra varjelkoon minua tekemästä tällaista kuninkaalleni, Herran voidellulle! Varjelkoon Herra minua kohottamasta kättäni häntä vastaan, sillä hän on Herran voideltu!” [
8 Daavid piti miehensä aloillaan eikä päästänyt heitä Saulin kimppuun, ja niin Saul lähti luolasta jatkaakseen matkaansa.
9 Sen jälkeen myös Daavid tuli ulos luolasta ja huusi Saulin perään: “Herrani, kuningas!” Kun Saul kääntyi katsomaan taakseen, Daavid kumartui kunnioittavasti maahan saakka
10 ja sanoi Saulille: “Miksi kuuntelet ihmisten puheita, kun he sanovat: ‘Daavid tahtoo sinulle pahaa’?
11 Nyt voit omin silmin nähdä, että Herra jätti sinut tänään luolassa minun käsiini. Mieheni neuvoivat minua tappamaan sinut, mutta minä säästin sinut ja sanoin: ‘En voi kohottaa kättäni kuningastani vastaan, sillä hän on Herran voideltu.’
12 Katso nyt, isäni, katso viittasi lievettä, joka on kädessäni! Koska leikkasin liepeen viitastasi mutta en tappanut sinua, täytyy sinunkin ymmärtää, etten tahdo sinulle pahaa enkä kapinoi sinua vastaan. Minä en ole rikkonut sinua vastaan, mutta sinä väijyt minua ja tahdot viedä minulta hengen.
13 Herra olkoon tuomarina meidän välillämme. Hän kostakoon sinulle minun puolestani, mutta minä en sinuun koske.
14 Sanoohan vanha sananlaskukin: ‘Paha on pahoista peräisin.’ Minä en sinuun koske!
15 Ja kenen perään Israelin kuningas on lähtenyt? Ketä sinä ajat takaa? Koiran raatoa, yhtä vaivaista kirppua!
16 Herra olkoon tuomarina ja jakakoon meille oikeutta. Hän saa tutkia minun asiani ja puhua puolestani, ja hän on ratkaiseva riidan minun hyväkseni.”
17 Kun Daavid lopetti puheensa, Saul sanoi: “Poikani Daavid, sehän on sinun äänesi!” Ja Saul puhkesi itkuun
18 ja sanoi Daavidille: “Sinä olet oikeassa, minä väärässä! Olet tehnyt minulle pelkkää hyvää, mutta minä olen maksanut sen sinulle pahalla.
19 Sinä olet tänään osoittanut, että tahdot minulle vain hyvää. Kun Herra luovutti minut sinun käsiisi, et tappanut minua.
20 Kun joku kohtaa vihollisensa, hän ei päästä tätä suosiolla pois. Palkitkoon Herra sinulle hyvän työn, jonka tänään olet tehnyt minulle!
21 Nyt tiedän, että sinusta tulee kuningas ja että Israelin valtakunta pysyy lujasti käsissäsi.
22 Vanno nyt minulle Herran kautta, ettet tuhoa minun jälkeläisiäni, sitten kun olen kuollut, etkä hävitä nimeäni isäni suvun joukosta.”
23 Kun Daavid oli vannonut tämän, Saul palasi kotiinsa ja Daavid nousi turvapaikkaansa vuorille.
Miten ihmeessä minulla on jäänyt tästä kohdasta mieleen, että Saul olisi nukkunut ja hänen kummallakin puolellaan olisi nukkunut vartija ja Daavid olisi sitten ottanut Saulin viitasta palan kangasta? Tämmöistä en kuitenkaan nyt löytänyt Raamatusta.
Tässä tekstissähän on mainittu, että Saul meni tarpeilleen. Hänenhän täytyi olla silloin hereillä, niin eikö hän huomannut, että joku saksii hänen viittaansa.