Kysymyksiä katolisesta messusta

katolisuus

#1

Kun menee ensimmäistä kertaa katoliseen messuun, ja vielä piispanmessuun, niin mitä pitää muistaa? Mitä saa tehdä ja mitä ei? Ehtoollinen ei kuulu ei-katoliselle, se tiedetään.


Luther ja Jeesuksen syntisyys
#2

Siinä oikeastaan onkin oleellinen :smiley: Nousta, istua ja polvistua voi muiden mukana, yleensä on aika selvää mitä tehdään. Asetussanojen aikana mielellään ainakin polvilleen (ellei fyysinen kunto estä, toki), mutta muuten ei ole niin vakavaa.


#3

Polvistua? Onko yleistä, että katolisessa messussa polvistutaan?
Käsittääkseni liturgia on luterilaisuudessa ja katolilaisuudessa samankaltainen, korjatkaa jos olen väärässä. Kun polvistutaan, niin missä kohtaa? Ennen ehtoollista varmaan.


#4

Kirkon sivuilla on liturgia. Siinä on kaikki eri eukaristiset rukoukset, mutta tietysti vain yhtä kerrallaan käytetään. Sanctuksen jälkeen polvistutaan, samoin Jumalan karitsan jälkeen. Kirkoissa on kneelerit, mutta jos messu on jossain muussa tilassa, niin harvemmat polvistuvat ollenkaan, vaan pysyvät seisaallaan.

http://katolinen.fi/?page_id=7536


#5

Onko piispanmessu ihan tavallinen messu, jonka suorittajana on piispa?


#6

On.

Siinä voi olla vahvistuksen sakramentti osana messua, koska se on piispan hommaa. Ei kuitenkaan mitenkään välttämättä ole.


#7

Eli messu kestää tunnin, riippuen ehtoolliselle menijöistä.


#8

Suunnilleen tuota luokkaa se on. Istumisissa ja nousemisissa on hieman eroa luterilaiseen:

  • tekstien kuunteleminen istualtaan
  • rukoukset ja evankeliumin kuuleminen seisaaltaan
  • polvistumiset ehtoollisosassa

Näin muistaakseni pääsääntöisesti. (Laulut, huom, ovat rukousta, eli pääosin seisaaltaan.)

Ei tarvitse stressata niin paljoa seisomisia ja istumisia, henkilökohtainen mielipiteeni. Jos kunnian ja evankeliumin aikana seisoo, niin se riittää. :slight_smile:


#9

No, nyt tuli sitten käytyä elämäni ensimmäisen kerran katolisessa messussa. Tietysti nyt on paastoaika, niin ei varmaan eroja on liturgiassa siihen kun ei ole paastonaika.
Olin kyllä positiivisesti yllättynyt, varsinkin niistä ihmisistä, vaikken tutustunutkaan kehenkään.
Eroja luterilaisuuteen ei ollut mielestäni muuta kuin se, että katolinen messu oli jotenkin “sujuvampi” ja paria pikku juttua lukuunottamatta.


#10

Voisiko joku heittää tänne listan siitä, että 1) milloin polvistutaan puoliksi, 2) milloin kokonaan, siis tilaan tullessa, penkkiin mennessä, penkistä lähtiessä? Milloin 3) kumarretaan, siis tilaan tullessa, penkkiin mennessä, penkistä lähtiessä? Tähän varmaan tekee eron vielä sekin, että poistuuko tai saapuuko ehtoollisen aikana.

Entä pyhän veden käyttö? Sillä tehdään ristinmerkki saapuessa? Entä muut tilanteet, joissa risti tehdään, jotka eivät liity liturgian etenemiseen, vaan osallistujan liikkeisiin penkkiin ja penkistä pois? Onko jotkut näistä asioista sellaisia, että jos ei ole konfirmoitu jäsen, niin niitä ei saa tehdä, vaikka tietäisi ja osaisi?

Minulla on jonkinlainen, melko selkeä kuva näistä. Mutta en tiedä mitään lähdettä, mistä saisi aivan oikeat vastaukset. Katekismuksen lukeminen on vielä kesken, ja veikkaan, että siellä ei kerrota juuri näitä.

Ehkä siinä on vielä sellainen puoli, että joitain asioita ihminen elää eikä suorita. Ja jos kaikkeen olisi varma ohjelmisto olemassa, niin silloin asia olisi vahvemmin suorittamista. Jotkut noista eleistä ovat kunnioituksen osoituksia, ja osallistuja tuntee itsensä hölmöksi jos on epäkunnoittava tahtomattaan tai ymmärtämättään. Kristillinen ihanne on sisäisen ja ulkoisen välinen harmonia. Joten ehkä sitä ei haluta, että joku tekee ulkoa opittuna kaikki kunnioittavat eleet, mutta ei oikeasti koe eikä tiedä niiden sisällöstä mitään.


#11

Jos tabernaakkeli on alttarilla pitäisi kirkkoon tullessa genuflektoida, jos polvet kestävävät. Jos se on sivukappelissa pitäisi kumartaa alttarille. Alttarille kumarretaan aina, kun ylitetään kirkon keskiviiva alttarilta katsoen. Kuulemma näin. Jotkut genuflektoivat penkkirivin päässä, ennen istumaan menoa, useimmat kaiketi heti oven jälkeen tullessaan kirkkoon.

Tullessa kastetaan sormet vihkiveteen ja tehdään ristinmerkki, mutta sitä tehdään myös lähtiessä, joskin nähdäkseni vähemmän.

Näistä ei ole ilmeisesti mitään erityistä sääntöä tai kirjattua ohjetta.


#12

Itse kirkkoon tullessani ole tottunut kumartamaan kolmesti kera ristin merkkien ja sitten polvistunut molemmille polville. Polvistumiset ovat kyllä nykyään jääneet melko anhittomiin…


#13

Tapahtuuko tätä muulloin kuin messun ehtoollisosan aikana? Silloinhan kaikki ovat muutenkin polvistuneina.


#14

IDA kirjoitti nähdäkseni genuflektoinnista kirkkoon sisään tultaessa, milloin tahansa, messun aikana tai sen ulkopuolella. Eli jos tabernaakkeli on sisääntultaessa alttarilla, genuflektoidaan sitä kohti, samalla kun kastetaan sormet vihkiveteen ja tehdään ristinmerkki.
Kaikki eivät tätä tee, useimmat tekevät kuitenkin ristinmerkin ja katsahtavat tabernaakkelia kohti. Tai niin kuin Krysostomos, tekevät pitkän kaavan mukaan. Näissä on paikallisia ja henkilökohtaisia eroavaisuuksia.


#15

Niin, kysymykseni oli että tapahtuuko tätä muulloin kuin messun ehtoollisosan aikana?


#16

Useissa kirkoissa tabernaakkeli on siis asetettu ihan pysyvästi alttarille (mikäli alttari on seinää vasten), sen taakse tai muualle kirkkotilaan niin, että sen heti sisääntultaessa voi nähdä. Tällöin on hyvä genuflektoida kirkkoon tullessa ja lähtiessä mikäli siihen fyysisesti kykenee. Sitten esimerkiksi Henrikissä tabernaakkeli on sivukappelissa. (Minä genuflektoin silti sielläkin kirkkoon tullessani ja lähtiessäni, enemmän tai vähemmän kappelin suuntaan.)

Messun ehtoollisosasta suuri osa vietetään polvillaan.


#17

Onko niin että tabernaakkeli on aina kiinteästi kiinnitetty johonkin kohtaan kirkossa? (Sekoitin tämän nyt varmaan siihen rasiaan jossa konsekroituja öylättejä säilytetään.) Siinä tapauksessa kai asian voisi sanoa niinkin, että tietyissä kirkoissa tulisi polvistua sisään tultaessa ja toisissa kirkoissa taas ei (riippuen tabernaakkelin kiinteästä sijainnista kirkkosalissa). Vai?


#18

Genuflektoiminen sisään tultaessa/lähtiessä ei mielestäni missään katolisessa kirkossa ole väärin, sillä kyllä se tabernaakkeli sieltä jostain löytyy :smiley: (Poikkeuksena se, kun tabernaakkeli on tyhjä – muistaakseni pitkäperjantaina/pääsiäistä edeltävänä lauantaina? Näkee siitä, palaako tabernaakkelin/kappelin punainen kynttilä vai ei.) Mutta muuten suunnilleen noin. Tabernaakkelilla tarkoitetaan tosiaan yleensä sitä kaappia, jossa konsekroitua ehtoollista säilytetään, ja sillä on aina kiinteä paikka kirkossa.


#19

Eli; kyllä tapahtuu muulloinkin kuin ehtoollisosan aikana. Niin kuin @Nienna selventää.


#20

Minäkin teen näin kappelillisissa kirkoissa, ajatuksissani suuntaan genuflektion kappeliin päin.
Kirkossa liikkuessa pitkittäisen keskikohdan yli jää usein kumartamatta, mutta ainakin tapahtuu pienoinen pysähdys ja katsahdus alttaria kohti.
Messun aikana esim. lukemaan mennessä tietenkin kunnon suoritus.