Joo, en tietenkään pysty sanomaan mitään siitä kuinka nämä asiat hänelle sisäistyvät ja kuinka hän kenties korjaa omaa sisäistä ymmärrystään. Mutta jos hänellä on ollut tiedon puutetta niin ainakin nyt tulee se korjattua.
Tykkään myös ajatella lähtökohtaisesti positiivisesti ihmisistä. Se ei tarkoita ettenkö samalla pystyisi myös valmistautumaan siihen että he eivät täytä sitä miten heistä ajattelen.
Mutta kun EVL-kirkko meni mukaan Pride-kulkueeseen ja sisällä on myös paljon papistoa ja seurakuntalaisia ynnä vaikuttajia, jotka haluaisivat muuttaa avioliiton käsitystä miehen ja naisen välisestä liitosta miehen ja miehen tai naisen ja naisen väliseksi myös, niin eikö kohta silloin kosketa myös sisäpuolella olevia?
Seurakuntaa ei pidä nähdä ollenkaan instituutiona, laitoskirkkona, jonka jäsenistä valtaosa on ei-uskovia. Nämä ei-uskovat eivät ole sisäpuolella, he kun eivät usko. Ja jos he eivät usko evankeliumia, on yritys käännyttää heidät ei-uskovina näkemään, että he tekevät syntiä Jumalaa vastaan tuloksetonta. Minusta uskovan tulisi tällöin olla enimmäkseen vaiti heidän suhteensa ja pyrkiä löytämään jokin yhteisö, vaikka nyt sitten tämän kansankirkon sisältä, joka koostuu uskovista, jonka voisi uskossa nähdä olevan seurakunnan ja jonka keskuudessa voisi harjoittaa uskoaan hyvällä omallatunnolla.
Laitan tähän lopuksi professori Plessin vakavat sanat siitä, jos oikea lain saarna sekoitetaan!
Meidän aikanamme jotkut sekoittavat oikean lainsaarnan siihen, että tuomitaan sellaiset moraalittomuuden erityiset huipentumat kuin abortti tai homoseksuaalisuuden harjoittaminen. Tällaisen saarnaamisen vaarana on se, että ne, jotka eivät ole homoseksualisteja tai jotka eivät ole koskaan teettäneet tai tukeneet abortteja, päättelevät täyttäneensä lain. Sellainen saarnaaminen tuottaa omahyväisiä fariseuksia pikemmin kuin katuvia publikaaneja. Vaikkakin homoseksuaalisuus ja abortti ovat varmasti synnillisiä ja joutuvat sellaisina Jumalan lain tuomion alle, itse laki kaivautuu syvemmälle. Laki tunkeutuu laserintarkasti sydämeen asti. Jeesuksen saarnatoiminta antaa esikuvan oikeasta lain julistuksesta. Pitäessään vuorisaarnansa Jeesus saarnasi seurakunnalle, joka tunsi kymmenen käskyä. He ymmärsivät, että Mooses kielsi aviorikoksen ja että murhaaminen oli laitonta viidennen käskyn perusteella. Jeesus työntää lain tikarin sydämeen asti: “Te olette kuulleet sanotuksi vanhoille:
Älä tapa', ja:Joka tappaa, se on ansainnut oikeuden tuomion’. Mutta minä sanon teille: jokainen, joka vihastuu veljeensä, on ansainnut oikeuden tuomion; … Te olette kuulleet sanotuksi: `Älä tee huorin’. Mutta minä sanon teille: jokainen, joka katsoo naista himoiten häntä, on jo sydämessään tehnyt huorin hänen kansaansa.” (Matt. 5:2122, 27-28) Laki tunkee tikarin sydämeen. Missä lain katsotaan pelkästään säätelevän ulkoisia tekoja, käskevän, mitä meidän on tehtävä ja mitä jätettävä tekemättä, siellä se ei vielä ole päässyt Jumalan asettamaan päämääräänsä. Missä lakia ei saarnata niin, että se paljastaa epäuskon, siellä se synnyttää fariseuksia. Hyveellistä elämäntapaa erehdytään pitämään uskona; lakia itseään taas kuunnellaan kuin hyvää uutista ainakin.John. T. Pless
Minä oletan, että jos maallisille päättäjille selviää, mitä kaikkea evankelisluterilainenkin kirkko edelleen virallisesti opettaa, niin paine tällaisen kirkon [ja siinä sivussa ortodoksisen kirkon] yhteiskunnallisen aseman muuttamiseen kasvaa nopeasti.
Pohjolan kuulustelu on huomioitu maailmalla useissa kristillisissä medioissa. Suomessa en ole vielä muualla nähnyt kuin Lhpk:n omilla sivuilla.
Jos he kuitenkin itse sanovat uskovansa ja ainakin empiirisesti ovat kirkon sisäpuolella, niin harvalla meistä on kyky erottaa heidät tosiuskovista.
Pitää paikkansa! Emme toki voi nähdä sydämeen, sinne voi nähdä ainoastaan Jumala. Itse en kuitenkaan voisi käydä sellaisissa tilaisuuksissa, joissa Jumalan sanaa ei julisteta lainkaan tai se jopa väärennetään. Nämä rajat toki jokainen määrittelee itse, mutta on mielestäni kylläkin myös selvästi havaittavia asoita, joiden perusteella uskova voi tehdä päätelmänsä mihin hän uskovana tuntee kuuluvansa.
Kiitos tästä linkistä. On lohdullista, että maailmalla seurataan tätä jupakkaa ja rukoillaan näiden henkilöiden puolesta. En minä ole ymmärtänyt, miksi Räsänen ja Pohjola on kiskottu tikunnokkaan vain Raamatun siteerauksien vuoksi. Jää nähtäväksi, miten mennään jatkossa.
Räsäsen tapaus on tässä hiukka selkeämpi, kun hän on yhteiskunnan viranhaltija, poliitikko, jolloin hänellä lienee tavallista kansalaista suurempi mahdollisuus ottaa kantaa hänen mielestään yhteiskunnassa epäkohtina pitämiinsä asioihin? Pohjolaa ei kaiketi voi pitää muuna kuin oman seurakuntansa viranhaltijana? Vai miten ajattelette?
Mutta kai Pohjolan vastuu on vähintään yhtä suuri jos asiaa juridisesti katsotaan? Eihän kyse ole tässä siitä, että LHPK vain tarjoaisi alustan erilaisille kirjoituksille vaan tuo lienee aktiivisesti luettu, linjaan sopivaksi havaittu ja sivulle laitettu.
Ole hyvä. Ajattelen niin, että Räsästä ja Pohjolaa vastaan hyökkäämällä valtakunnansyyttäjä koittaa suitsia sellaista julkista uskonnollista opetusta ja keskustelua, joka nykyiselle ”tasa-arvo” - ideologian omaksuneelle yhteiskunnalle on myrkkyä.
Onhan tässä sekin puoli, että Jumalan elävä sana (Räsäsen twiitissä ja opetuslehtisessä) on osunut kohteeseensa ja tekee työtään. Sitä vastaan sitten nousee kaikenlaisia syyttäjiä…
Onko muuten LHPK päättänyt www-sivulleen vastaavaa toimittajaa siinä merkityksessä kun laki sananvapauden käyttämisestä joukkoviestinnässä 4 § säätää?
Päätoimittaja on Juhana Pohjola. Piispa kun on tällä hetkellä eläkeläinen niin dekaani on monissa käytännön asioissa johtavassa asemassa oleva virkamies työnjaollisesti.
Juhana on myös Suomen Luther-säätiön osalta päätoimittaja.
OK. Oikea mies siis kuulusteltu. Tosin eikö olisi riittänyt noin yksi kysymys kuulusteluksi: “Oletko pitänyt Räsäsen pamflettia www-sivulla tietoisena sen sisällöstä?”.
Vastaava toimittaja pitäisi muuten kertoa sivustolla, ks. mainitun lain 5 §. On toki epäilemättä eräs maan yleisimmin rikotuista pykälistä tuo.
Tämä huomioitiin kun luterilainen.net rakennettiin, mutta ei käynyt silloin mielessä tarkistaa ja tehdä sitä vanhoille sivuille. Laitetaan korjauslistalle. Kiitokset huomiosta!
Olet varmaan oikeassa. On jotenkin surkuhupaisaa millä kiihkolla uskonnottomat kyttäävät mitään mahdollista viittausta uskonnolliseen opetukseen tai toimintaan,
Jotkut uskonnonharjoittajatkin kyttäävät suorastaan uskonnollisella kiihkolla ettei lähipiiri joudu altistumaan tietyille uskonnollisille väitteille, esim. minä olen kytännyt aika paljon ettei lähipiiri saa vaikutteita nuoren maan kreationismista tai muulla tavalla empiirisen tiedon vastaisesta maailmankäsityksestä. Mm. pari/moni (signicant other) -suhteen muodostamista pidän ihmislajin yksilön perustarpeena.
En osaa edes sanoa millä perusteilla eri ihmiset valitsevat kantansa
Huomaatteko kuinka taas vapaa-ajattelija kantoi huolta uskonnollisen järjestön laillisista velvoitteista ja opasti oikeaan? Miksi heille kuitenkin ollaan aina niin ilkeitä kun ovat noin kilttejä ja lähimmäisiä rakastavia että antavat ihokastaan vastaavan hyvän neuvon tiedonpuutteesta kärsivälle lähimmäiselle aivan laupiaan samarialaisen hengessä.
Onko satchel ilkeillyt Jorille? Tai onko satchel vastuussa siitä, että jokin kristitty ilkeilee ateisteille?
Enhän minä satcheliä arvostellut. Hän on aina kiltti. Olisipa muutkin. Kunhan halusin huomioitavan että miten vapaa-ajattelija ajattelee myös uskovan parasta.