Helsingissä alkaa jo huomenna iltamessulla ja sunnuntaisin aamupäivällä. Ja käytännössä kaikki luterilaiset seurakunnat alkavat messutoiminnan.
2 tykkäystä
Helsingistä en niin tarkkaan tiedä. Jouda tässä kaiken maailman periferioista aina selvillä olemaan.
3 tykkäystä
Joo tämä lienee ollut käytäntö ev-lutissa jo viimeistään Heikan paperista alkaen. Vaikka olen itse eronnut kansankirkosta enkä osallistu sen toimintaan, niin silti toivon ja rukoilen kansankirkkoon uskovia mies pappeja (vaikka nämä sitten yhteistyötä tekisivätkin) ja Jumalan sanasta nousevaa uudistusta. On niin paljon kuitenkin ihmisiä, jotka ei kansankirkosta lähde kulumallakaan, kuten omat vanhempani, joten heidänkin tähden on parempi, että oikea virka ja evankeliumin julistus säilyisi.
1 tykkäys
Tampereella myös niin Luther-talo kuin kaikki muutkin tietämäni kirkot aloittavat heti toiminnan. Kyllä tämä taitaa olla se yleisin linjaus. Etenkin Kankaanpään tapauksen kohdalla ymmärrän hyvin ettei koronaa juuri mietitä, kun sitä ei Satakunnassa ole kuukauteen esiintynyt lainkaan.
Pikkulinnut olivat ilmeisesti hieman epävireisiä vielä näin alkukesästä. Kankoonpeen kirkkoherrana aloitti kk:n vaihteessa Länsi-Porin srk:n khra Mika Kyytinen. Vastaehdokkaana oli Säkylä-Köyliön srk:n vt kirkkorouva Anna-Kaisa Hautala. Kyytinen suorastaan murskasi vastustajansa äänestyksessä: Kirkkorouvaa äänesti 731 kansalaista vs. Kyytisen 2325 ääntä.
Kyytinen profiloi itsensä Facessa s.e. oleellisin ero hänen ja edeltäjänsä välillä on siinä, että hän ei millään muotoa vastusta naispappeja. Ja tokkopa myöskään - Kepasta poiketen - eronneiden ja karanneiden vihkiminen on pienimmässäkään määrin ongelma uudelle khralle…
Luterilainen pastori Joel Kerosuo tekee podcastia: oikeasti luterilainen. Esittely tekstissä sanotaan näin:
Podcast-sarjassa etsitään luterilaisuutta ja pohditaan sen käsityksiä erilaisista asioista. Mitä luterilaiset opettavat yksittäisistä kysymyksistä? Mitä taas joskus luullaan luterilaiseksi, mutta ei välttämättä sitä ole? Entä oliko Luther joskus epäluterilainen? Mikä on luterilaisuuden suhde kirkon historiaan ja jatkuvuuteen? Mikä on tradition merkitys? Mikä on luterilaisuuden suhde muihin kirkkokuntiin? Näitä ja monia muita kysymyksiä pohdiskellaan tässä podcastissa.
Kiitokset linkikstä. Kuuntelin jo yhden osan omilla kriittisillä korvillani.
1 tykkäys
Luottamukseni Kerosuon luterilaisuuteen sai kolauksen, kun hänellä oli joskus avatarina reformoidun Oliver Crispin maalaus!
D
Onko tämä Kerosuo teologiaa maisteriksi asti lukenut vai LHPK:n kouluttama? Eikös siellä ole niitä itse koulutettuja sekä kouluttamatta päteväksi päätettyjä, jos olen oikein ymmärtänyt?
Yliopistotutkinto ei ole riittävä eikä ainut edellytys papiksi, sillä samat tiedot voi hankkia tietenkin muutenkin, virkaa vihkimistä edeltää konsistorin kuulustelu, jossa pätevyys todetaan, jos kriteerit täyttyvät.
Hakusanoilla “Joel Kerosuo gradu”, löytyy ainakin hänen gradunsa, joten kaiketi hän on myös yliopistollisen tutkinnon suorittanut.
3 tykkäystä
LHPK:n papit ovat hyvin koulutettuja ja päteviä. Joitain ei-akateemisia on muistaakseni jossain tehtävissä pappeina, mutta ei tarkempaa tietoa. Ei ole minun paikkani.
D
Olen joskua sanaillut Kerosuon kanssa. Oppinut ja fiksu ihminen ja teologi.
D
1 tykkäys
Maisteri on ja vähän päällekin 
Anteeksi maalaisuuteni, mutta voitko avata 
Itsekin olen maalta. Mitä pitäisi avata?
D
Aukesi… luottamuksen horjumisen syy oli reformoitu taiteilija…
Eikös LHPK:lla ole kuitenkin itse kouluttamiaan ja muistan lukeneeni että papiksi voidaan kutsua myös muulla tavoin päteväksi todettu henkilö? Onko siis joitakin ulkopuolisia reittejä, Raamattuopisto, Teologinen Instituutti tms, joita pidetään pätevöittävinä?
Maalikkokin kelpaa, ei tarvitse muuta.
Joo Lhpk:lla on niin sanottu parin kolmen vuoden mittainen oma Supi kurssi, jolla valmennetaan pastorin työhön, joko otoksi tai päätoimiseksi. Lisäksi tietysti vaaditaan yliopistossa teologian ja alkukielten opintoja. Ymmärtääkseni kaikki uudet pastorikandidaatit käyvät tämän läpi.
Tuskin LHPK katsoisi päteväksi ketään, jolla ei ole maisterintutkintoa. Yleensä ovat teologian maistereita. (On siellä jokunen teologian tohtorikin.)