Hmh. Kuka vakavissaan väittää, että Hetemaj ei olisi oikea muslimi? En minä ainakaan. Pointti on siinä, että sekä Choudary että Hetemaj (tai Muhammed Atta ja Husein Muhammed jne.) ovat ihan oikeita muslimeja. Ei ole mitään keinoa luotettavasti sanoa, mistä oikea islam alkaa ja mihin se loppuu. Kaikkien hyväksymää islamilaista kaanonia ei ole. Koraanista ja haditheista saa tukea hyvin monenlaiseen tulkintaan. Myös isisläiseen.
1 tykkäys
Olen samaa mieltä. Sarkasmisi oli sinänsä osuvaa, mutta nähdäkseni ampuu huti. Mediassa parodisoituja mielipiteitå näkyy sellaisessa suvaitsevaisessa populismissa, mutta nähdäkseni enemmän esiintyy sellaista nönnönnöö islam on terrorismia-esityksiä. Siksi sarkasmi tuntui jotenkin ohiammutulta.
Länsimaisessa islma-tutkimuksessa on nykyään vallalla linja, jonka mukaan suvaitseva suuntaus on “oikea islam” ja kaikki muu on uskonnosta irrallisia poikkeustapauksia. Tämä tulkinta sopii yhteen humanistisen ihmiskuvan sekä sen läänsimaisen käsityksen kanssa, joka mukaan uskonnon piiriin kuuluu vain sisäisiä asioita (teologisia näkemyksiä ja tuntemuksia) ja poliittinen uskonnollisuus ei ole varsinaisesti uskonnollisuutta ollenkaan. Kristinuskon tapauksessa näin voi ehkä ollakin, mutta Muhammed, hänen seuraajansa ja islamilaiset oppineet olisivat tuskin ymmärtäneet tällaista islam-tulkintaa. Toisin sanoen ajatus, jonka mukaan sotilaallis-poliittisissa toimissa ei voi olla mitään uskonnollista, ei tee oikeutta islamin omille auktoriteeteille.
Aatehistoriallisesti kysymyksessä on 1900-luvun vastareaktio. Keskiaikaisen polemiikin ja mustamaalauksen kauden jälkeen akateeminen islam-tutkimus on keskittynyt korostamaan islamin suvaitsevaisia piirteitä aina siihen saakka, että suhteellisuudentaju on hämärtynyt. —
Munkki Serafim, Kerubin silmin.Luolissa, erämaissa, luostareissa ja pylväillä kilvoitelleiden syyrialaisten askeettien historia. (Suomen itämaisen seuran suomenkielisiä julkaisuja 32) Helsinki 2002. s.154s.
5 tykkäystä
Isä Serafim on aivan oikeassa. Tuntuu kuitenkin, että monet näkevät pelkän politiikan eivätkä mitään sisäistä. Ja yleistävät uskonnon dogmaattisen tason poliittisuuden kaikkiin yksilöihin.
Resursseja on - ja tahtoakin ainakin joidenkin ihmisten kohdalla. Valitettavasti vain humaanissa Euroopassa pidempiaikaista eristystä ei tietääkseni ole harrastettu kuin Anders Breivikin ja Rudolf Hessin kohdalla. Viimeksimainittukin virui yksin Spandaussa lähinnä Neuvostoliiton vaatimuksesta vaikka mm. Sir Winston kannatti hänen vapauttamistaan.
Hymiö. Kandee maybe korjata tuosta mun ex-palstalta kirjoittamastani Sera-lainauksestani tuo “oikkea” “oikea”:ksi.
Ja sitten toistoa, mutta menköön nyt kun tila on tuore, tähän “Mikä on oikeaa ja mikä väärää islamia” -keskusteluun; islamin voidaan puolestani sanoa olevan rauhan uskonto, samalla tavoin kuin kristinuskon rakkauden, buddhalaisuus valaistumisen, enbuskelaisuus pornon jne. Se, mikä on olennaista tänään, akuutin islamilaisen terrorismin uhan vallitessa on se, että hyväntahtoisten, mutta epäanalyyttisten: “Tuo ei ole oikeaa islamia” tai “Tuolla ei ole islamin kanssa mitään” -toistojen sijaan, yhteiskunta rohkaisisi maltillisempia ja länteen juurtuneimpia islamilaisia imaameja, yhteiskunnallisia keskustelijoita ja opettajia haastamaan/torjumaan partaradikaalijihadistien islam-tulkinnat, niin julkisuudessa kuin julistuksen ja opetuksen tasolla. Tuomaan kaitsettavilleen selvemmin esille, mikä “on oikeaa islamia”? Miksi ja missä (opillisesti perustellen) partaradikaalit menevät vikaan?
Suomessa tämä on yhä vaiheessa tai siitä vängäävät, liian usein naivilla tai kertakaikkisen brutaalilla tavalla, lähinnä ns. maahanmuuttokriitikot ja vasta-maahanmuuttokriitikot.
2 tykkäystä
Metka ja metka. Niin… Miten tätä nyt tarkastelee. Lähtökohtaisesti USA:aa ja Eurooppaa uhkaa nimenomaa sunnipohjainen terrorismi. Israelille harmia tuottavat erityisesti siialaiset hizzut ja Iranin vanha kaarti. USA:n ja Euroopan ja toisaalta Israelin (ja tietysti kritiikittömien sionistikristittyjen* ja tiukan linjan oikeistolaisten Israel -ja Saudi-Arabia-lobbarien ja ajatushautomoiden) turvallisuusintressit eivät täysin siis kohtaa.
Itseasiassa Israelin, Syyrialta anneksoimansa Golan-proktektoraatin rajapinnassa on Syyrian puolella ollut Isistä, Nusraa ja vastaavia kombinaatioita. Heitä vastaan Netanjahu ei ole Syyriassa koskaan iskenyt, sen sijaan -ja ymmärrettävästi- hizzuja kylläkin. Bibi (so.Netanjahu) on jopa ottanut hoiviinsa näitä “maltillisen” opposition haaavoittuneita sunni-taistelijoita. Ensimmäisessa uutisessa esiintyvä “maltillisen” opposition järjestö on ainakin nykyään USA:n terroristijärjestö-listalla:
Ymmärrän täysin, Israelin turvallisuuspoliittisen ajattelun, sen alueellisen sijainnin huomioonottaen; siis että vihollisen vihollinen on ystäväsi, mutta onhan se aika paradoksaalista, että maa joka saa valtavan määrän taloudellista ja aseellista tukea Yhdysvalloilta, omaa samaan aikaan erityissuhteen sellaisten toimijoiden kanssa, joiden ”sankarit” ja ”marttyyrit” suorittivat 9/11:n.
Rohkaisevia eivät myöskään ole arvovaltaisen israelilaisen BESA Centerin johtaja Efraim Inbarin ehdotukset, kuinka Isistä ei tule tuhota, vaan käyttää sitä Assadia, hizzuja ja Irania vastaan.
Mielestäni Israelin harjoittama politiikka on Bibin aikakaudella ”arabisoitunut” tai ”orientalisoitunut”; Netanjahu on vuosikausia siirtynyt oikeammalle ja tukeutunut uskonnollissävytteisten puolueiden tukeen. Samaan aikaan se on pyrkinyt korjaamaan välinsä Erdoganin kanssa kuin alkanut avoimesti lähestymään Saudi-Arabiaa (jonka edustama sunnilainen, wabbabistis-salafistinen suuntaus on Isiksen, Nusran ja monien muiden -Eurooppassakin iskeneiden- jihadistien ideologinen lähtökohta!). Laitonta ja täysin kestämätöntä siirtokunta-projektia on röyhkeästi jatkettu niin Länsirannalla kuin Golanilla, jonka liittämisestä Israeliin Bibi puhuu nykyään entistä avoimemmin.
En suinkaan liputa tässä nyt minkään uuden, vasemmistolaisen israelilaisen hallituksen puolesta, vaan enemmänkin toivon Israelin politiikan siirtyvän reuna-oikealta takaisin lähemmäs keskustaa.
*Israelista ja sionistikristillisistä maahanmuuttokriitikoista vielä siivu. Sharia-oikeudet (joille en suinkaan näe mitään tilausta Suomessa!) ja niiden mukana nopeutuva Euroopan islamisoituminen ovat keskeinen osa heidänkin argumentaatiotaan. Jostain syystä, nämä sionistikristityt jättävät kuitenkin kertomatta, kuinka heidän läntiseen kulttuuripiiriin lukemassaan, islamilaisten invaasiota ja ekspansiota torppaavassa Israelissa on ollut sharia-oikeuksia maan perustamisesta alkaen:”One of the Middle East countries that officially endorses sharia as a legal system is one of Gingrich’s most favored countries, Israel, which is, by his lights—and mine—a crucial component of Western civilization. Israel’s sharia courts, which are supervised by the Ministry of Justice, allow the more than 15 percent of Israel’s population that is Muslim to seek religious recourse for their personal dilemmas. These courts have been in operation since Israel’s founding, and yet the country does not seem to have been fatally undermined by their existence. Israel’s sharia courts raise complicated mosque-state questions (and the power of the Israeli rabbinate raises complicated synagogue-state questions) but, so far, Western civilization, in its Israeli democratic manifestation, seems to be holding on. ”
Yhtä lailla, eräät sionistikristilliset maahanmuuttokriitikot esittävät armenialaisten kansanmurhan eräänlaisena tyyppiesimerkkinä islamilaisten pahuudesta.(Huom. uskonnolla oli roolinsa tapahtuneessa, mutta ei suinkaan niin dominoiva kuin he esittävät. He myös unohtavat sen, että turkkilaisten ”jihad” armenialaisia vastaan ei suinkaan tarttunut juurikaan muihin lähialueiden muslimeihin, vaan monet heistä itseasiassa ottivat suojiinsa ja auttoivat armenialaisia!). He riemuitsevat siitä, kun jokin maa tunnustaa virallisesti armenialaisten kansanmurhan, mutta Israelin haluttomuudesta tunnustaa se, he ovat hiljaa. Sekään, että Israel aseistaa erdoganilaistuvaa Azerbaidhzhania, ei näytä aiheuttavan heissä minkäänlaisia reaktioita. Itseasiassa Azerbaidzhan onnistui surmaamaan seitsemän Vuoristo-Karabaghiin bussilla matkalla ollut armenialaista vapaaehtoista nimenomaan israelilaisvalmisteisella, räjähteillä varustetulla Harop-lennokilla tänä keväänä.
Sveitsiläissyntyisen kapusiini-isän Mgr. Paul Hinderin kirkollinen titteli kuuluu “Etelä-Arabian apostolinen vikaari”. Hänen asemapaikkansa on emiraatteihin kuuluva Abu Dhabi, tuo öljydollareissa rypevä entinen taatelikeidas Persianlahden rannalla. Isä Hinder on siis apostolinen vikaari, mikä tarkoittaa eräänlaista täyden piispuuden esiastetta eli sellaisen kirkkoprovinssin kaitsemista, joka on periaatteessa vasta lähetysalue. Abu Dhabi on muiden emiraattien tavoin, Saudi-Arabiasta puhumattakaan, kuitenkin täysin suljettu kristilliseltä lähetystyöltä, niin että vikariaatti on siellä päin maailmaa ilmeisen pysyvää laatua.
Isä Hinder pappeineen onkin paikalla vain huolehtimassa tämän maailmankolkan lukuisista kristityistä siirtotyöläisistä, joista useimmat ovat lähtöisin Etelä-Aasiasta, varsinkin Filippiineiltä. Heillä ei ole kansalaisoikeuksia eikä heidän osansa ei ole kehuttava muutenkaan, vaikka toisaalta heidän odotetaankin olevan vain käymässä ja palaavaan aikanaan kotiin. Kaiken kaikkiaan emiraattien väestöstä n. 85 % on näitä siirtotyöläisiä, vaikka kaikki eivät tietenkään ole kristittyjä ja vaikka tarkkoja lukuja on vaikea saada sekavien tilastojen takia.
Koko Arabian niemimaalla, siis Saudit mukaanlukien, siirtotyöläisiä on miljoonia. Eli aika paljon. Lähialueittensa humanitaaristen kriisien seurausten purkamiseen emiraatit ja S-Arabia ovat osallistuneet laiskahkosti. Irakin tai Syyrian suurimmaksi osaksi islaminuskoisia pakolaisia nämä maat ovat ottaneet vastaan yhteensä nolla henkilöä. Eli aika vähän.
Isä Hinder on toiminut alueella vuosikausia ja tuntee islamilaisen maailman todellisuutta vähemmistövinkkelistä varsin hyvin. Häntä kannattaisi kuunnella. Mutta kun emme kuuntele edes Lähi-idän syntyperäisiä, alueella vuosituhantiset juuret omaavia kristittyjä, niin tuskin kuuntelemme eurooppalaista papistihulttiotakaan. Pistetään tähän kuitenkin loppuun hieman Mgr. Hinderin mietteitä islamista ja Euroopan kristillisistä juurista. Käänsin nämä kappaleet La Croix -lehdessä reilu viikko sitten julkaistusta haastattelusta.
<<Kysyttäessä Mgr. Hinderiltä eli ”Arabian piispalta”, kuten häntä leikkisästi kutsutaan, islamin aina vain vahvistuvasta asemasta Euroopassa, piispa toteaa, että ”ongelma ei ole niinkään islamin voima kuin kristinuskon heikkous [nykyisessä] Euroopassa. Hän kehottaa eurooppalaisia tutkailemaan omia juuriaan: ”Tämä kristillinen isänperintömme ei suinkaan ole graniittiin veistetty, ja se voi aivan hyvin kadotakin.”
Toki kristillisiin juuriin sisältyy myös sellaisia maallistuneita arvoja kuin solidaarisuus ja väkivallattomuus, mutta piispan mielestä on kyseenalaista, voivatko nekään kauaa säilyä, jos ne synnyttänyt kristinusko katoaa Euroopasta. ”Voitte jättää peltonne kesannoksi joksikin aikaa, mutta enemmin tai myöhemmin sitä on alettava jälleen viljellä, sillä muussa tapauksessa saatte huomata entisen peltonne paikalle nousseen sankan metsän… Omien juuriensa ja isänperintönsä vaaliminen voi käytännössä tarkoittaa mm. sitä, että huolehditaan kristinuskon ja Raamatun tuntemuksen siirtymisestä uusille sukupolville.">>
Olen samaa mieltä. Maallistuneesta ja kristilliset juurensa kadottaneesta Euroopasta ei ole vastusta islamille.
3 tykkäystä
Niin. Sellaista paikkaa ei taida ollakaan jossa olisi kulttuurinen, hengellinen tai aatteellinen tyhjiö. Jos jotakin häviää, tilalle tulee muuta. Tässä tapauksessa islam.
Mutta toisaalta sitten jotkut tekevät työtä sen eteen etteivät eurooppalaiset tutkailisi omia juuriaan. Jos joku sitä tekee, syyllistetään ja vedetään esiin natsikortteja. Mitä uskonnolliseen perintöön taas tulee, niin mitteepä tuota? Ainakaan niin kauan kuin ihmiset eivät ymmärrä, että uskonnollisuus on liima joka pitää yhteiskuntaa koossa. Mutta mitäpä merkitystä silläkään on niille, joille pirstaloituminen on vain rikkaus.
4 tykkäystä
"- Suomesta taistelijoita on 50. He kaikki ovat terrorijärjestöjen palveluksessa. He ovat entistä vihaisempia (kun he palaavat). Unelmat on murskattu. Meidän täytyy olla silloin valmiina, Haddad muistuttaa Iltalehdelle.
Tulijat pitäisi ottaa yhteiskunnan jäseneksi, muistuttaa Kiila-palkinnolla viime vuonna palkittu kirjailija.
- Pitää mahdollistaa opiskelu, työnteko - pitää saada heidät oikeasti yhteiskuntaan. Monikulttuurinen yhteiskunta ei tarkoita vain sitä, että he osaavat suomea. He voivat osata sitä paremmin kuin minä tai paremmin kuin sinä."
Mitä juuri luinkaan?!?! Ai että oikein palkitaan siitä hyvästä, että on terroristi?
Lähi-Idän konflikteissa on se ikävä ero meille tutumpiin kähinöihin, että esimerkiksi Ukrainassa puolella tai toisella taistelleet vapaaehtoiset eivät pidä meidän maatamme sellaisena vihollisena, jonka siviilejä vastaan pitäisi tehdä iskuja kaikin keinoin - kun taas islamilaiset terroristit ovat terroristeja sanan varsinaisessa merkityksessä eivätkä suinkaan lopeta taisteluaan ISISin kaaduttua.
Sen vuoksi on pähkähullua ottaa terroristeja enää takaisin maahamme, vaikka he olisivat syntyperäisiä suomalaisia ja Suomen kansalaisia. Suomalaisten turvallisuuden takia islamilaisissa terroristijärjestöissä taistelleita jihadisteja ei missään tapauksessa pitäisi enää päästää maahan.
Vaikka terroristeilla olisi 10.000 sukulaista SUomessa niin kyllä asia vaan niin on, että kun osallistuu islamilaiseen terrorismiin niin menettää samalla kaikki oikeutensa Suomessa mitä ne sitten ikinä ovat olleetkaan.
4 tykkäystä
Ei huolta. Voit olla huoleti, sillä siinä ei lukenut niin.
Ei varmaan ole mikään erityinen suvakkiajatus, että rikolliset pitää sopeuttaa yhteiskuntaan esimerkiksi laittamalla rosvot ja raiskaajat amikseen.
Vai niin.
3 tykkäystä
“- Pitää mahdollistaa opiskelu, työnteko - pitää saada heidät oikeasti yhteiskuntaan.”
Ehkäpä viranomaiset pelkäävät, että terroristi loukkaantuu ja suuttuu, kun ei saa HETI haluamaansa opiskelu- tai työpaikkaa ja sitä kautta 80 - 100 ÄO:lla varustetut ISIS jätkät porskuttaa kaikkien valintakoikeiden ohi lääkikseen (ellei jopa lyödä tutkintotodistusta heti suoraan kouraan)?
Jos yksikin sotarikoksiin syyllistynyt saa Suomesta opiskelu- tai työpaikan niin se on selkeä palkinto, kun oikea paikka olisi elinkautinen vankilassa (muualla kuin Suomessa) tai hirsipuu.
4 tykkäystä
Rikolliset (jopa huumerikolliset) ovat hieman eri kaliiberin porukkaa kuin terroristit, joiden toimesta on voitu lahdata kymmenittäin ellei jopa sadoittain ihmisiä. Tuollaisten oikea sijoituspaikka ei ole yhteiskunta (jos siis heidät on jonkin idiootin mielestä pakko tänne päästää), vaan jokin Niuvanniemen sairaalan huipputurvallinen erikoissiipi.
Tuollaiset terrorijärjestöissä taistelleet jihadistit aiheuttavat vakavan vaaran suomalaisille (myös rauhaa rakastaville maahanmuuttajille). Pitää muistaa, että Iso-Britanniassa LÄÄKÄRIT olivat ne, jotka tekivät terrori-iskun. Mikään koulutus tai työpaikka ei tee terroristeista yhteiskunnan mukavia pikku asukkeja.
5 tykkäystä
Jalkapuu kirkonmäellä olisi parempi vaihtoehto… 
Muutoinkin näitä wanhoja rangaistusmuotoja olisi hyvä tuoda uudelleen käyttöön. Tänään juuri kuulin erään professorin esitelmää, jossa tämä kertoi kuinka jotkut henkilöt oli tuomittu häpeärangaistukseen “yksinkertaisesta huoruudesta”. Rangaistus pantiin täytäntöön s.e. tuomitut joutuivat messun ajan seisomaan alastomina kirkon oven ulkopuolella. Eikä vain yhden kerran yhdessä paikassa vaan useampana sunnuntaina lähialueen kirkoilla. Raipparangaistuksesta he saattoivat ostaa itsensä ulos ~40 taalerin rahasummalla. Verrannon vuoksi normi rengin tai piian palkka oli pari taaleria vuodessa luontaisetujen (ruoka ja asunto) jälkeen…
“Kaksinkertaisesta huoruudesta” ei sitten olisikaan selvinnyt niin vähällä vaan tuomio olisi ollut joko mestaus tai vähintään raipparangaistus.
Kuulostaa kyllä ihan järkevältä, että varakkaat pääsevät vähemmällä. Ihan loogista. Ja muutenkin luulen, että häpeärangaistus on varmasti lopettanut rikollisuuden.
Kruunu tarvitsi rahaa mm. Elfsborgin lunnaiden maksuun. Ruotsin hieman nolosti päättyneiden imperialististen seikkailujen loppulasku oli vienyt valtakunnan liki konkurssiin. Vähän niinkuin Kepun, Kokoomuksen ja Demareiden politiikka on viimeisen 16 vuoden aikana saattanut Suomenkin konkan partaalle.
“Happoiskuja tehdään erityisesti eteläisessä Aasiassa, Saharan eteläpuolisessa Afrikassa, Länsi-Intiassa ja Lähi-idässä. Kohteina ovat yleensä lapset ja naiset.”
Ennemmin tai myöhemmin tämä tapahtuu Suomessakin. Ja kaikkein pahinta on, jos se tapahtuu suomalaisalkuperäiselle suomalaiselle. Sitähän ei ikinä olisi tapahtunut ilman noiden alueiden ihmisten vastaanottoa.
Kyllä pakolaiset nähdään liikaa uhreina eikä ollenkaan oteta huomioon sitä, että he tuovat mukanaan oman alueensa karmaisevia tapoja ja ovat myös valmiita käyttämään niitä, jos kokee tulleensa loukatuksi.
Yksi tyttö on jo poltettu elävältä Suomessa. Montako suomalaista pitää kuolla, kun ‘pakolaisia’ autetaan? Tai montako voi vahingoittaa esim juuri happoa heittämällä?
Minusta pitää olla hyvin tarkka siinä, ketä päästämme maahamme asumaan.
2 tykkäystä
Stubb, Kauppi, Brax ja iranilainen ex-terroristijärjestö MEK
Albanian pääkaupunkin Tiranan liepeillä majoitetaan tällä hetkellä useita satoja iranilaiseen MEK:iin (Mujahadeen-e-Khalq"/The People’s Mujahedin of Iran) kuuluvia jäseniä.
Mikä on MEK? MEK tai The People’s Mujahedin of Iran on marxilaisuudesta ja shia-islamista ideologiansa ammentava 1960-luvulla syntynyt terroristijärjestö, joka tarkoituksena oli syrjäyttää Iranin shaahi, taistella fasismia ja lännen imperalismia vastaan. 1970-luvulla MEK tappoi useita amerikkalaisia terrori-iskuissa. Iranin islamilaisen vallankumouksen jälkeen MEK joutui Teheranin uskonnollisten päämiesten epäsuosioon, joka pakotti sen jäsenet maan alle. Suurin osa sen aktiivisista jäsenistä pakeni kuitenkin Ranskaan ja Irakiin.(1)
Irakissa MEK tai Iranin Kansan Mujahedin -järjestö liittoutui Saddam Husseinin kanssa ja he osallistuivat Saddamin turvallisuusjoukkojen kanssa kurdien kansannousun kukistamiseen ensimmäisen Persianlahden sodan jälkeen vuonna 1991. Vuonna 1999 he olivat kukistamassa šiiojen kansanousua Saddamin joukkojen kanssa. MEK:in jäsenten tiedetään olleen yhteistoiminnassa Israelin turvallisuuspalvelun Mossadin kanssa, jonka rahoituksen ja koulutuksen turvin, sen epäillään suorittaneen useita iranilaisten tiedemiesten ja kouluttajien salamurhia.(2)
MEK on sittemmin pyrkinyt siistiytymään rauhanomaiseksi Iranin hallinnon oppositioliikkeeksi ja saavuttanut laajalla lobbauksella monien länsimaisten poliitikkojen tuen. Maryam Rajavin (s.1953) johdolla tämä noin 5000 -10 000 henkinen järjestö on erityisesti lännessä pyrkinyt profiloitumaan naisten tasa-arvoa ajavana, maltillisena oppositiovoimana. MEK:in ehdoton “juhlavuosi” oli vuosi 2012, jolloin Yhdysvaltojen ulkoministeri Hillary Clinton vapautti sen USA:n terroristilistalta. Tämän jälkeen erityisesti Yhdysvaltojen konservatiiviset “haukat” (mm. Newt Gingrich ja John Bolton) ja Saudi-Arabia ovat avoimesti osoittaneet tukevansa MEK:iä.(3)
Suomessa Alexander Stubb on luonnehtinut MEK:iä Iranin hallintoa kritisoivaksi ihmisoikeusjärjestöksi. EU:n parlamentissa konservatiiviryhmässä istunut Piia-Noora Kauppi toimi avoimesti ryhmän puolesta, jotta se vapautettaisiin EU:n terroristijärjestöjen listalta.(4) Vuonna 2008 oikeusministeri Tuija Brax päätti, ettei kahta Suomeen tullutta tuolloin vielä EU:n terroristijärjestöjen listalla olevaa MEK:iin kuulunutta iranilaista luovuteta Iraniin koska, Teheranin luovutuspyyntö ei perustunut todennäköistä syyllisyyttä osoittavaan luovutusta pyytäneen maan vangitsemispäätökseen, mikä olisi Suomessa ollut luovuttamisen laillinen edellytys.(5)
Lännessä ja Suomessakin joidenkin silmissä imagoaan kiillottamaan onnistunutta MEK:iä ei kuitenkaan pidetä uudistuneena tai vakavastiotettavana liikkenä. Mm. Lähi-Idän ja Iranin historian asiantuntija Ervand Abrahamianin ja ex-MEK:läisen Massoud Banisadrin mukaan järjestö on enemmänkin Maryam Rajavin ympärille muodostunut kultti kuin aito oppositioliike. Banisadrin kertoo Rajavin edustaman naisasiankin tai feminismin olevan tosiasiassa sangen pinnallista. Myös amerikan-iranilaiset Teheranin nykyistä hallintoa kritsoivat järjestöt ja aktiivit ovat ilmaisseet huolensa MEK:lle osoitetusta lisääntyneestä huomiosta.
Itseasiassa, jopa neokonservatiivisen koulukunnan kärkevin terrorismiasiantuntija, englantilainen Kyle W. Orton pitää MEK:iä kyseenalaisena. Orton yhtyy Abrahamianin ja Banisadrin arvioihin MEK:in olemuksesta enemmänkin kultti-liikkeenä kuin vakavastiotettava anti-teheranilaisena voimavara. Hän pitää myös todennäköisenä, että järjestö on Iranin turvallisuuspalvelun komprementoima.
Oman arvioni mukaan, Yhdysvaltain nykyhallinnolla ei ole käyttöä MEK:in kaltaiselle ex-terroristijärjestölle. Sen sijaan amerikkalaiset neokonservatiivit, Saudi-Arabia ja Israel pyrkivät mitä todennäköisemmin käyttämään sen jäseniä yhdessä Pohjois-Iranin vasemmistolaisten kurdiseparatistien (PJAK ja KDPI) kanssa Iranin hallinnon epävakauttamiseen Trumpin tai Hillaryn presidenttikauden aikana.
Lähteet:
(1) http://iranprimer.usip.org/blog/2011/aug/23/us-terrorism-report-mek-and-jundallah
http://www.nytimes.com/2012/09/22/world/middleeast/iranian-opposition-group-mek-wins-removal-from-us-terrorist-list.html?_r=0
(2) http://www.haaretz.com/israel-news/israel-s-mossad-trained-assassins-of-iran-nuclear-scientists-report-says-1.411945
(3) http://www.nytimes.com/2012/09/22/world/middleeast/iranian-opposition-group-mek-wins-removal-from-us-terrorist-list.html?_r=0
https://theintercept.com/2016/07/10/hey-donald-trump-heres-newt-gingrich-palling-around-terrorists-saddam-armed/
http://www.al-monitor.com/pulse/originals/2016/07/iran-saudi-arabia-turki-faisal-mek-convention-regime-change.html
(4) 04.07.2008. EU should respect rule of law and remove PMOI (MEK) from terror list: Finnish MEP, NCRI webnews
http://www.kauppi.net/fin/Etusivu.4.0.0.html?page=2
(5) http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-2000000129394.html