Matti Salomäki
www.mattisalomaki.fi
”Älkää mukautuko tämän maailman menoon, vaan muuttukaa, uudistukaa mieleltänne, niin että osaatte arvioida, mikä on Jumalan tahto, mikä on hyvää, hänen mielensä mukaista ja täydellistä”.
Ote Matti Salomäen haastattelusta
AVIOLIITTOON VIHKIMINEN
Ihmisen elämä on lyhyt. Jokaisen pitäisi saada viettää se sen ihmisen kanssa, jonka kanssa haluaa. Jos sinut valitaan piispaksi, oletko valmis puolustamaan jokaisen ihmisen oikeutta tähän?
Olen sitoutunut Raamatun ja kirkon opetukseen sekä kirkolliskokouksen päätöksiin. Niiden perusteella Jumala on luonut ihmisen mieheksi ja naiseksi ja asettanut avioliiton heille lahjaksi ja tehtäväksi.
Mikä on suhtautumisesi samaa sukupuolta olevien parien vihkimiseen? Kuuluuko Jumalan kasvojen edessä solmittu liitto homopareille. Perustele!
Viittaan edelliseen vastaukseen. Olen sitoutunut Raamatun ja kirkon opetukseen avioliitosta miehen ja naisen välisenä suhteena.
Kuinka keskeiseksi tässä piispanvaalissa on noussu kysymys, mikä on suhtautumisenne tasa-arvoiseen avioliittoon/samaa sukupuolta olevien vihkimiseen tai siunaamiseen? Jos em. Kysymys on noussut usein esille, kuinka ärsuttävää on se, että tämä kysymys esitetään niin usein?
Mielestäni tämän kysymyksen käsittely on saanut suhteettoman suuren tilan kirkossa, kun ottaa huomioon, kuinka pientä ihmisryhmää se koskettaa. Se vääristää mittasuhteet ilmiön yleisyydestä. Tässä piispanvaalissa tätä asiaa on kysytty tai sivuttu lähes poikkeuksetta jokaisessa haastattelussa.
Oletko valmis nykyisessä pappisvirassasi vihkimään kristilliseen avioliittoon samaa sukupuolta olevia pareja tai siunaamaan? Kyllä tai ei. En ole.
Jos sinut vihitään piispaksi, aiotko lipsua sukupuolineutraalin avioliittoon vihkimisasioissa? Noudatatko kirkon virallista kantaa, vai katsotko läpi sormien niitä pappeja jotka vihkii homopareja?
Noudatan kirkolliskokouksen päätöstä enkä hyväksy, että sitä kukaan muukaan mitätöi toimimalla sitä vastoin.
Samaa sukupuolta olevien parien vihkiminen hiertää nyt kirkossa. Teologiset perustelut on moneen kertaan kerrottu puolesta ja vastaan. Mikä on oleellisinta tässä? Miten ratkaisisit ristiriidan?
Kirkon tulee jo oman olemuksensa mukaisesti perustaa kaiken oppinsa ja elämänsä Raamatun opetuksiin. Sen takia en pidä hyvänä ratkaisuna sitä, että avioliittoasiassa ratkaisu tehdään lähinnä yleisen mielipiteen ääntä ja siihen liittyvää painostusta kuunnellen. Ristiriita ratkeaa sitoutumalla Raamatun opetuksiin.
Pitääkö sateenkaaripareja vihkiviä pappeja rankaista? Jos ei, niin miksi ei jos kuitenkin kirkon tunnustuksen mukaan avioliitto on miehen ja naisen välinen?
Ajattelen, että rankaisu on viimeinen ja usein huonoin vaihtoehto, mutta toki joskus ainut ratkaisu ellei mikään muu keino ”tehoa”. Tärkeämpää olisi kuitenkin etukäteen tapahtuva keskustelu ja yhteisen linjan etsiminen.
Jouko Ala-Prinkkilälle: Sanoit videollasi: ”Tervetuloa kaikille, mutta ei tervetuloa kaikelle.” Mitä tarkoitat tällä? Mihin kaikkeen jokainen ei ole tervetullut? Ja miksi se ole merkityksellistä sanoittaa noin?
Kysymys oli suunnattu Joukolle, mutta kommentoin sen verran, että tuo oli aika osuvasti sanoitettu. Ajattelen sen tarkoittavan sitä, että esimerkiksi jumalanpalvelukseen ja seurakunnan toimintoihin on ovet auki aivan kaikille, mutta ei kaikelle eli ei kaikenlaisille opetuksille ja ideologioille, vaan kirkko on sitoutunut Raamatun ja tunnustuskirjojen opetuksiin.
Mikä on tärkein teologinen kirja, jonka olet lukenut?
En osaa nimetä Raamatun ohella mitään yksittäistä kirjaa ylitse muiden, paljon on hyviä kirjoja ja uusiakin syntyy jatkuvasti. Yhtenä mieleen jääneenä viime vuosilta on esimerkiksi Boris Salon kirja ”Unohdettu aarre”, joka opastaa käytännöllisesti hengellisen elämän harjoittamiseen luterilaisen perinteen ja esimerkiksi katekismusta hyödyntämällä. Kirjalla olisi annettavaa myös tämän ajan hengelliseen etsintään.
Kuulostaa kyllä aika lupaavalta ehdokkaalta.
