SRK:ssa tapahtui aikoinaan ns. pappiseriseura eli liikkeen piirissä pappien ja teologien joukko siirtyi ulkopuolelle, syynä mm. maallikkojen sorvaamat opit. Nyt viimeaikoina on minusta liikkeessä ollut paljon sisäistä kuohuntaa, joka on tullut/tuotu julkisuuteenkin.
Tölli tosiaan kritisoi omiaan varmasti liikkeen mittapuilla kovastikin. Ja sellaisesta aiheesta, joka ulkopuolisesta on aina vaikuttanut olevan liikkeen ongelma.
Itse ajattelisin, että SRK:n piirissä on havahduttu siihen, että kirkko on muuttumassa ja heidän on siihen reagoitava. Osalle tämä voi tarkoittaa halua vahvistaa rauhanyhdistystä seurakuntana edelleen. Voisipa olla ajatuksia jopa oman kirkkokunnan perustamisesta. Osa voi olla valmis avautumaan ulkopuolelle ja liittyä vahvemmin muiden konservatiivisten tahojen kanssa yhteistyöhön. Osalle taas liberalisoituminen näyttää houkuttelevalta. Ja tietysti on ehkä enemmistökin, joka haluaa vain jatkaa nykyisellään niin paljon kuin mahdollista.