Helsingin yliopistossa vuonna 2014 hyväksytystä musiikkitieteen gradusta “Uupumaton uurastus Tarkastelu Ilmari Krohnin elämän vaiheista ja sävellystuotannosta kevääseen 1905 asti” (Martti Laitinen).
Tiivistelmäsivulla: Vuonna 1893 Krohn liittyi katolis-apostoliseen kirkkoon, jonka piirissä hän tutustui [ensimmäiseen] puolisoonsa Emilie von Dittmaniin. https://helda.helsinki.fi/handle/10138/135232
(Muoks. Itse tosin törmäsin ensin tähän Ilmari Krohnin uskonnolliseen suuntaukseen jossain Hilja Haahdesta kertoneessa jutussa, jota en tähän hätään löytänyt. Haahti olisi kamppaillut vuosia saadakseen mieheltään luvan rukoilla ääneen tämän läsnäollessa, tällainen oikeus kun olisi Krohnin omaksuman käsityksen mukaan ollut vain perheen päällä.)
Ilmari Krohn oli osana katolis-apostolisen kirkon (irvingiläisyys) toimintaa, josta tämä uusapotolinen kirkko on irronnut. Ainakin Krohn puhui aina apostolis-katolisesta seurakunnasta (Sävelmuistoja elämäni varrelta, sivu 177). Appi oli pappi tuossa liikkeessä Pietarissa. En tiedä kuinka hyvin tuo wikipedia-artikkeli kuvaa uuspostolista kirkkoa, mutta käsittääkseni katolis-apostolinen kirkko oli varsin yleiskristillinen.
Lestadiolaiset tunnistaa korvakoruttomuudesta (ja meikittömyydestä). Kyllä he toisensa tuntevat, vaikka heitä paljon on. Ne heidän ehtoollisen viettonsahan käsittääkseni ovat joko rauhanyhdistyksen kirkkopyhinä tai suurempien seurojen yhteydessä, jolloin oletus on että suurin osa on lestadiolaisväestöä. Tuossa alttarikaiteellahan se tilanne menee niin, että ehtoollisen vastaanottaja itse pyytää synninpäästöä, johon pappi sitten ripin antaa ennen leivän antoa. Ei se synninpäästö minkään automaatio papin taholta ole. Mutta muistini mukaan se hyvin joustavasti tapahtui. Eihän se ole kuin muutama sana.
Teologinen pätevyys ei ole täysin yhteismitallinen asia juridisen pätevyyden kanssa. Naispappeus esimerkiksi on juridisesti pätevä asia, mutta teologisesti ei. Homoseksuaalisuus ja naapurin vaimon “säätäminen” ovat juridisesti ok mutta teologisesti kaikkea muuta. Ehtoollisen pätevyyttä tai pätemättömyyttä ei voida arvioida samalla tavoin juridiikan näkökulmasta kuin kastetta tai etenkin avioliittoa.