Luterilainen konfirmaation teologia

Niin tekee, mutta turhan rajoittuneesti ja kaavamaisesti, siksi kritisoinkin.

Niin tekee, motiivien puhtaudesta en tiedä luterilaisuudessakaan aina

No ei näin. Toisessa ketjussa esimerkiksi:

Vanhoissa kirkoissa on ihmeillä, ilmestyksillä ja merkeillä todella paljon suurempi merkitys, kuin luterilaisuudessa. On sitten kyse ortodokseista tai katolisista. Itsekin 80-luvun alussa kohtasin espanjalaisessa katolisessa kirkossa jotain hyvin selittämätöntä, jota muistelin vuosia ja joka sai minut tuohon kirkkoon muutaman kerran uudelleenkin, lähes liittymään katoliseen kirkkoon. Toinen esimerkki on Timo Soini, joka kääntyi katoliseksi kohdattuaan Irlannissa kirkossa jotain vastaavaa. Tarkkaan hän ei ole yksityiskohtia asiasta kertonut, mutta ymmärrän hyvin, mistä hän puhuu.

Tuntuu vain silti olevan, jos kunnolla ei edes tiedä, mistä on kyse, ainakaan muiden tapauksessa.

Tunsin 90-luvulla tavallisen ortodoksinaisen, joka puhui kielillä ja sanoi sen olevan enkelten kieltä. Suunnilleen siis samaa kuin helluntailaisuudessa. Hän oli koulutukseltaan lääkäri, ei siis mikään hörhö.

Hyvä, tuliko Hän? Luterilainen pastori Jukka Jämsen, entinen Lapuan hiippakunnan lähetyssihteeri, nykyisin Suomen New Winen toiminnanjohtaja käyttää rukousopetustilaisuuksissaan usein rukousta tule Pyhä Henki, jonka jälkeen armolahjoja, erityisesti profetoinnin osalta, virittyy. Hänellä itsellään on ollut profetian armolahja kymmeniä vuosia aina ateismista uskoo tuloon kääntymisen jälkeen.

Olen osallistunut hänen kuuntelevan rukouksen koulutuksiin pariin otteeseen Ryttylässä ja Vuosaaren seurakunnassa ja huomannut, että lahja todellakin toimii myös monilla muilla tuon rukouksen jälkeen. Hän järjestää yhdessä Pekka Simojoen ja entisen KRS:n Siperian vankilalähetystyöntekijän, evankelista Ilkka Puhakan kanssa Majataloiltoja eri seurakunnissa ympäri maata. Olen muutaman kerran osallistunut näihin ja Radio Deissä on kokonainen ohjelmasarja samasta aiheesta. Kuultavissa Dein arkistosta. Noissa tilaisuuksissa myös rukoillaan paljon, eivätkä armolahjatkaan ole vieraita.

Kovasti nihkeää se joissakin piireissä vain tuntuu olevan ja yleinenkin linja on hyvin pidättyväinen. Sitä tuolla edellä olen yrittänyt ilmaista ja se pitää hyvin paikkansa. Juuri kaavamaiset rajoitukset ovat suurin este. Ei anneta Hengen tuulten puhaltaa vapaasti, vaan vedotaan ettei se nyt oikein käy kun on nämä tunnustukset ja muut, joita pitää ensisijaisesti noudattaa. Juuri tätä kritisoin edellä.