Siitä, ja kahdella jalalla kävelemisestä, tai kahdella jalalla kävelemiseen liityvästä lantion rakenteesta. Aika oleellisesti ihmisyyteen liittyvä asia ja eläimistä erottava tekijä sekin.
1 tykkäys
Toinen syntiinlankeemuksen seuraus on “raskauden vaivat”, mikä myös liittyy ihmisen aivoihin. Aivojen kasvaminen vaatii runsaasti energiaa myös raskausaikana, mikä tarkoittaa, että ihmislapsella on erityinen kyky vaatia itselleen enemmän. Raskausaikana vaatiminen toimii niin, että sikiö tuottaa äidin verenkiertoon hormoneita, jotka lisäävät verenpainetta ja verensokeria, jotta sikiö saisi enemmän ravintoa. Sikiö ei kuitenkaan pyri hormonituotanossa kohtuuteen, vaan äidin tehtävä on vastaavasti tuottaa aineita, jotka torjuvat kyseisiä hormoneita ja vähentävät verenpainetta ja verensokeria. Tämä on hormonitasolla vastaava ilmiö kuin se, että lapsi huutaa ja haluaa asioita ja vanhempien tehtävä on kieltää ja rajoittaa ja määrätä kohtuus.
Sikiöllä ja äidillä on kummallakin omat geeninsä ja ne vetävät köyttä omista lähtökohdistaan. Hormoneilla pelaaminen tässä mittakaavassa on ihmiselle erityistä, eikä samaa ei esiinny muilla lajeilla. Useimmiten tämä edestakaisin vetäminen asettuu kohtuulliseen tasapainoon, vaikka esimerkiksi pahoinvointi on varsin tavallista. Toisinaan tasapainottuminen ei toimi, jolloin seurauksena on raskausajan diabetes tai verenpainetauti.
2 tykkäystä
Tässä tekstissä on minusta useita kohtia, jotka paljastavat sen, miksi Marian ikuisen neitsyyden käsite on ongelmallinen.
Minulle henkilökohtaisesti uskoni kannalta on yhdentekevää, onko Maria ollut neitsyt Jeesuksen syntymän jälkeen. Olennaista on, että hän oli sitä sitä ennen, koska se kertoo, että Jeesuksen syntymä on ihme, ja että Jeesus on jumalallista alkuperää. Sen jälkeen syntyvät lapset eivät asiaan liity.
Mutta jos perustellaan myöhempää neitsyyttä puhtaudella, astutaan minusta vaarallisesti epäraamatulliselle seksuaalikielteisyyden alueelle. Ei neitsyt ole yhtään sen puhtaampi kuin naimisissa oleva ihminen, joka ei ole neitsyt. Itsessään avioseksi ei tee ketään epäpuhtaaksi, vaan se on hyvä ja Jumalan tarkoituksella luoma asia.
Mariasta ei tee vähääkään kunnioitettavampaa se, onko hän elänyt neitsyenä koko elämänsä vai ei. Jumala on valinnut hänet äidiksi kolmiyhteisen Jumalan yhdelle persoonalle, eikä sitä mikään myöhempi normaali ja täysin hyväksyttävä perhe-elämä millään tavalla himmennä.
Kaikki perustelut Marian ikuiselle neitsyydelle tuntuvat palautuvan seksuaalikielteisyyteen, ja se minusta halventaa Jumalan luomistyötä sekä avioliittoa Jumalan asettamana elämäntapana.
4 tykkäystä
Kirkkoisien teologiassa neitsyys käsitettiin yhdeksi saavutukseksi, josta ansaitsee erityisen kirkkauden kruunun. Esimerkiksi Augustinus kertoo, että neitsyet saavat palkinnon, jota ei anneta muille Jumalan pyhille.
Ilmestyskirjassa puhutaan neitsyiden erityisestä palkinnosta:
Valtaistuimen edessä ja neljän olennon ja vanhinten edessä laulettiin uutta laulua, jota ei voinut oppia kukaan muu kuin nuo sataneljäkymmentäneljätuhatta, jotka on ostettu maan päältä. He eivät ole tahranneet itseään naisten kanssa vaan ovat pysyneet puhtaina kuin neitsyet, ja he seuraavat Karitsaa, minne hän meneekin. Heidät on ostettu ihmisten joukosta esikoislahjaksi Jumalalle ja Karitsalle. (Ilm 14:2-3)
Mielenkiintoista on, että Ilmestyskirjassa neitsyydestä puhutaan miehen näkökulmasta, mutta pyhien luetteloissa neitsyys mainitaan vain naisen attribuuttina.
Tuomas Akvinolainen luettelee kaksi muutakin saavutusta, joista saa erityisen kruunun: marttyyrikuoleman ja oikean opin opettamisen. Näitäkin voi perustella Raamatulla:
Minä näin niiden sielut, jotka oli mestattu Jeesuksen todistuksen ja Jumalan sanan tähden. – – He heräsivät eloon ja hallitsivat yhdessä Kristuksen kanssa tuhat vuotta. (Ilm 20:4)
Oikeat opettajat loistavat niin kuin säteilevä taivaankansi, ja ne, jotka ovat opastaneet monia vanhurskauteen, loistavat kuin tähdet. (Dan 12:3)
Jos uskotaan kirkkoisien tavoin neitsyyden erityiseen palkintoon, on luontevaa uskoa, että Neitsyt Marialla on tämä palkinto.
2 tykkäystä
Ohuessa kirjassa on 298 selitystä alaviitteissä. Luulisin, että ne perustuvat kreikkalaisiin kirjoituksiin.
Todella kiinnostavia huomioita tässä on yhteydessä, mutta miten voimme perustella sen että nämä asiat ovat nimenomaan syntiinlankeemuksen seurauksia?
Minkälaista perustelua tähän halutaan? Raamatun perusteella nämä ovat toki ilmoitettuja totuuksia. Perinteisen ajattelun mukaan ihmisellä oli ennen lankeemusta luonnontilan ylittäviä lahjoja, ja Trenton määritelmän mukaan ihminen muuttui syntiinlankeemuksessa sekä sielultaan että ruumiiltaan heikommaksi. Toisaalta lankeemus on voinut vaikuttaa koko luomakuntaan, eli lankeemus oli kosmologisen tason tapahtuma.
1 tykkäys
Tarkoitan että on aika vaikea määritellä mikä synnytykseen ja raskauteen liittyvä vaiva on suoraa syntiinlankeemuksen seuraus’ta ja mikä on ihan luonnollista eli luotua.
Raamatussa sanotaan myös että mikä on saviastia valajaansa arvostelemaan. Ja että siellä missä synti on tullut suureksi, on armo tullut ylenpalttiseksi.
Tästä sanailusta tulee mieleen kuinka joku joskus määritteli että protestanttisuus on enemmän “mustaa ja valkoista erillään toisistaan” -uskoa, kun taas katolisuus on “sekä tuo että tämä yhtä aikaa totta” -uskoa.
Raamatussa ilmoitetaan toki että syntiinlankeemus tapahtui ja ilmoitetaan myös nimeltä mainiten sen seurauksia, mutta ei mitään yksityiskohtaista.
Ja sitten Raamatussa myös sanotaan kuinka Jumala on löydettävissä luomastaan, ja kuinka Jumala ohjaa ihmistä pyhään ja luokseen kaiken luodun kautta.>
Tuokin hormonitoiminta raskauden aikana puhuu minulle siitä mikä rakkauden (Jumalan) olemus on. Se antaa itsensä vastavuoroisesti.
Jatkan:
Perinteinen kristinusko ei ole ainoastaan pessimististä maailman näkemistä langenneisuuden vallassa, vaan maailma on suuri opaskyltti Jumalan luo ja kuvakertomuskirja siitä mitä Jumalan kanssa oleminen on.
Itse näen aina keihään lävistämän Jeesuksen sydämen sen haavan vertauskuvana mikä alussa vallinneeseen rakkauteen tuli (ei tarvitse aina ajatella negatiivisen kautta, syntiinlankeemus on myös haava ehyessä rakkaudessa).
Nimenomaan Jumala loi itsessään kaikkeuden ja ihmisen ja kun jotain ryppyjä rakkauteen tuli, Jumala pelastaakseen ihmiset, antoi oman sydämensä (sisustensa) haavautua jotta yhteys kuitenkin vielä säilyisi.
Tää on jännä tieto. 
Synnytystuskat johtuvat myös synnyttäjän puutteellisesta kehotietoisuudesta. Synnyttäjä ei myöskään ehkä ole tietoinen siitä että hänen raskautensa ja synnytyksensä ei ole sairaus eikä vaiva (vaikka syntiinlankeemususkomuksen mukaan se sitä onkin) vaan keho tietää täsmälleen mitä tehdä kun synnyttäjän ymmärrys kehostaan ja mielialastaan sekä luottamus itseensä on kohdallaan.
Kaikkiin ihmisen ruumiin toimintoihin liittyy tietysti kuitenkin myös sairauden ja toimintahäiriön mahdollisuus.
Kipu ei sinänsä ole mikään vahingollinen tekijä jonka voisi automaattisesti kategorioida (=tuomita, asia jota Raamatun mukaan ihmisen ei ole hyvä tehdä) syntiinlankeemuksen seuraukseksi. Kipuhan on ihmistä suojeleva reaktio. Kun synnyttäjä kokee synnytykseen kuuluvaa luonnollista supistelukipua, se ohjaa synnyttäjää sopiviin asentoihin ja rentoutumiseen juuri niin kuin hän kulloinkin tarvitsee synnytystä edistääkseen.
Synntystuskia lisää myös epäsopiva synnytysympäristö ja -tekniikat ja epäsopiva synnytysvalmennus. Näidenkin syistä löytyisi varmasti jotain syntiinlankeemuksen seurauksiin viittaavaa.
Olen synnyttänyt kolme kertaa elävän lapsen ja kerran aikaisessa vaiheessa kesken menneen raskauden päätteeksi eikä mikään kehollinen haaste tuntunut minusta millään tavoin langenneisuudelta. Pikemminkin käsitykseni Jumalasta sekä minun ja Jumalan suhteesta vahvistui näistä kokemuksista. Koko raskaus- ja synnytysprosessi oli ihailtava osoitus siitä miten paljon meitä suurempia ovat Jumalan suunnitelmat ihmisen suunnitelmiin verrattuna. Kaikki synnytyksessä tapahtuvat asiat on suunniteltu niin käytännöllisen ja ajallisen toimivuuden kannalta kuin ihmisen pelastuksenkin kannalta. Hyvin on Herra senkin asian tehnyt ja tosiaan, Herra antoi, Herra otti, kiitetty olkoon Herran nimi!
En usko että nämä luonnontilan ylittävät lahjat olisivat mitään fyysisen ihmeihmisen ominaisuuksia tai rakenteellisia seikkoja. Pidän hyvin todennäköisenä että tämä luonnontilan ylittävä lahja on luodun asiaintilan monipuolisten käyttömahdollisuuksien näkeminen ja luonnollisten asioiden hyödyntäminen kokonaisvaltaisesti ja niiden arvostaminen.
Ihmisen mieli on myös ihmisen ruumista, joten pidän myös todennäköisenä sitä että ihmisen kyvyttömyys pitää mieltään sopivassa tilassa erilaisten fyysisten luonnonilmiöiden edessä, kuten vaikkapa synnytyksen edessä, on pääasiassa se ihmisen ruumiin heikentyminen alkutilaan verrattuna. Luotujen asioiden materiaalisuutta on paha mennä arvostelemaan lankeamatta siihen että savikuppina arvostelee tekijäänsä.
Augustinus ainakin tulkitsi, että luotu todellisuus on toisaalta hyvää, ja näitä hyviä tarkoituksia on mahdollista toteuttaa myös langennessa maailmassa, mutta toisaalta ei ole väärin vihata lankeamuksen tuottamaa epäjärjestyneisyyttä. Epäjärjestyneisyys ei ole sama kuin luomakunta, jonka Jumala näki hyväksi.
Katolisen kirkon katekismuksessa opetetaan varsin perinteisellä tavalla lankeemusta edeltävää ihmisen ruumiillista kuolemattomuutta, kärsimyksen puuttumista, ruumiin halujen järjellistä hallintaa ja harmonista ymmärrystä Jumalasta ja luomakunnasta (kappaleet 376–379 ja 400), jotka olivat ihmisen luonnontilan ylittävät lahjat.
Mielestäni mielipiteeni mahtuvat tämän opetuksen sisälle oikein hyvin.
Kärsimys ja kuolemisen pakko poistuu harmonisen ymmärryksen avautumisen myotä vaikka kipu ja fyysiset kuoleman muutokset jäisivätkin.
Olen sellainen kristitty jolle Raamattu ei todellakaan, missään suhteessa, ole luonnontieteen oppikirja. Eli kun Raamattu sanoo että ihminen alkoi jostain hetkestä lähtien kuolla, sen ei todellakaan tarvitse tarkoittaa sitä että ennen syntiinlankeemusta eliöillä olisi ollut ikuinen elämä siinä rakenteessa kuin niillä nykyään on ajallinen elämä tai että nykyinen eliöiden rakenne olisi jotenkin lankeemuksen alainen rakenne jota ei ollut ennen lankeemusta.
Jos jotakin pyrin välttämään uskonelämässäni, niin uskomasta fantasiatarinamaisiin selityksiin siitä miten elämä on luotu ihan toisenlaiseksi kuin millaisena me sen nyt tunnemme, ja että olla kristitty pelastaa fyysiseltä kuolemalta. Yksinkertaisinta on ajatella että luonto on luotu tällaiseksi kuin se on, ja että kuolema jolta kristitty pelastuu ei ainakaan ole fyysinen kuolema koska jokainen kristitty on kuollut ja luultavasti tulee kuolemaan kuten Jeesuskin kuoli.
Mikä kuolema sitten on kyseessä, kun puhutaan Jumalasta vieraantuneisuudesta? Vaihtoehtoja on monia. Hengellinen kuolema ehkä, olla tiedoton oman tietoisuuden tilansa suhteen. Tai ehkä kyvyttömyys kuolla (= syntyä uuteen elämään) omille epäjärjestäytyneille passioilleen ja himoilleen. Syntiinlankeemuskertomus voi siis olla allegoria jokaisessa elämässä tapahtuvasta ilmiöstä jossa lakkaa näkemästä sen miten omat halut ehkäisevät vapaan kirkkaan tietoisuuden tilan, siinä pimeyden laaksossa ei siis voi aktiivisesti kuolla haluilleen. Eli syntiinlankeemus jokaisen meidän elämässä johtaa sisäiseen epäjärjestykseen josta pääsee pois vain kuoleman läpi, kuolemalla haluilleen.
Raamatun näkemykset sen sijaan voivat hyvinkin täydentää luonnontieteiden ymmärrystä aineesta pureutumalla aineeseen “sisältäpäin”, merkityksin joita luonnontiede ei ainakaan tähän mennessä ole tutkinut juurikaan.
Johannes Damaskolainen kirjoittaa aiheeseen liittyen (Ortodoksisen uskon tarkka esitys, 4. osa XIV (tai LXXXVII), suomennetussa 4. osan 59. sivu):
Hänen [Jeesuksen] syntymisensä naisesta tapahtui synnytyksen lain mukaisesti, mutta ilman isää yli syntymän luonnon. Hänen syntymisensä tavanmukaisena aikana (sillä Hän toteutti yhdeksän kuukautta ja päästyään kymmenennelle syntyi) noudatti synnyttämisen lakia, mutta se tapahtui ilman tuskia, yli syntymän luonnon. Kun ei hekuma ollut käynyt edeltä, ei tuskakaan seurannut, niin kuin profeetta [Jes. 66:7] on sanonut: Ennen kuin hän kipuja tuntee, hän synnyttää; ja vielä, ennen kuin hänelle tuskat tulevat, hän saa poikalapsen.
Johannes Damaskolainen ei tässä mainitse, että synnytystuskat olisivat rangaistus himollisuudesta, vaikka selvästi ajatteli, että nämä liittyvät toisiinsa.
1 tykkäys
Pyhä apostoli Paavali ja ortodoksinen kirkko pitävät neitseellistä elämää avioliittoa korkeampana kilvoittelun muotona. Mutta on parempi mennä naimisiin kuin palaa himon tulessa.
4 tykkäystä
Ihmisen seksuaalisuus, monen muun asian lisäksi, saastui syntiinlankeemuksessa.
Kristillinen avioliittokaan ei poista tai pyhitä tätä itse synninsaastaa, mutta avioliitto sinänsä, kun se solmitaan hengellisissä tarkoitusperissä, on eräänlainen jumalallinen myönnytys ihmiselle.
Synnittömiähän ei meistä itsestämme koskaan tule. Mutta Jeesuksen sovitustyön ja lahjavanhurskautuksen tähden meidät uskossamme katsotaan / “luetaan” pyhiksi.
Lahjavanhurskautus on taivaallinen, juridinen lakitermi. Toisen henkilön maksaman lunastusmaksun vuoksi rikollinen / syntinen vapautetaan tuomiosta. Itse rikos / synti ei muutu tekemättömäksi, mutta lunastusmaksu (Jeesuksen sovitustyö ja siihen kuuluva, uskon kautta tapahtuva lahjavanhurskautus) ikäänkuin puhdistaa rikosrekisterin.
Autuas vaihtokauppa:
“Tämä luterilaisen teologian termi kuuluu saksaksi ”fröhliche Wechsel” ja ruotsiksi ”salig byte”. Oppineiden kielellä latinaksi se kuuluu commercium admirabile, hämmästyttävä liiketoimi. Ihmeellinen se onkin, sillä siinä rikotaan kaikkia kaupankäynnin sääntöjä. Kristus ottaa kantaakseen minun syntini ja kuolemani ja antaa minulle vastineeksi elämän ja vanhurskauden.”
http://www.reformaatio2017.fi/luterilaisia-ajatuksia-16-autuas-vaihtokauppa/
Pitää olla: “fröhlicher Wechsel”. Melkein aina, kun suomenkielisessä tekstissä käytetään saksan sanoja, ne ovat väärin.
Paitsi että jos ihan täsmällisiä ollaan, niin sanat ovat tuossa oikein ja taivutusmuoto väärin.
Olkoon niin. Ehkä se on otettu jostakin kohdasta, missä on lukenut “der fröhliche Wechsel”, ja kun artikkeli on jätetty pois, maskuliinista on tullut feminiini.