Marian kuolonuni ja taivaaseen ottaminen

Rukous
1

Liturginen tänään SvK optionaalisesti juhli Jungfru Marie upptagelse. Väri on vit ja messussa lektionaarina: Sy 24:15-22, Ps 45 med antifon:Drottningen står vid din högra sida i gyllene skrud. Upp 3:21-22 Halleluja: Änglaskaran gläder sig och jublar, ty Mariaär upptagen i himmelen. Evangeliumi: Lk 1:46-56.

Linkki ELCAn liturgiaan: Mary, Mother of Our Lord

Ja vielä citat från Luther:

“There can be no doubt that the Virgin Mary is in heaven. How it happened we do not know. And since the Holy Spirit has told us nothing about it, we can make of it no article of faith… It is enough to know that she lives in Christ.” -Martin Luther (Sermon, Feast of the Assumption of Mary, 1522)

2 tykkäystä
2

Meilläkin juhlitaan Marian taivaaseen ottamista huomenna :slight_smile: Tosin ainakin Marian seurakunnassa tuohon otettiin varaslähtö jo sunnuntaina.

2 tykkäystä
3

Sama meillä. Juhlan vigilia oli jo tänään illalla tosin. Hyvää juhlaa!

3 tykkäystä
4

Ortodoksisessa kirkossa juhlan nimi on siis Jumalansynnyttäjän kuolonuneen nukkuminen eikä taivaaseen ottaminen. Hän kuoli niin kuin kuka tahansa ihminen.

Jumalanäidin kaksiviikkoinen paasto on nyt päättynyt, eilen oli viimeinen päivä, mutta kun keskiviikot ja perjantait ovat lähes aina paastopäiviä, tänäänkin paastotaan. Kristuksen ja Jumalanäidin suurina juhlina saa kuitenkin syödä kalaa, vaikka juhla osuisi keskiviikoksi tai perjantaiksi, niin siis tänäänkin Suurista juhlista kunniallisen ja eläväksi tekevän ristin ylentäminen 14.9. on ankara paastopäivä (ei kalaa).

Pyhän Johannes Edelläkävijän ja Kastajan mestauspäivä 29.8. on ankara paastopäivä, mutta tänä vuonna se osuu keskiviikoksi, joka on muutenkin ankara paastopäivä.

5

Mitä juhlimista siinä on, että joku kuolee “niin kuin kuka tahansa ihminen”?

6

Hän ei ollut kuka tahansa, vaan kyse on Kaikkeinpyhimmän Jumalansynnyttäjän kuoleman muistosta.

2 tykkäystä
7

Me juhlimme Jumalansynnyttäjää siksi, että hän on synnyttänyt Jumalan. Kukaan toinen ihminen ei ole synnyttänyt Jumalaa.

1 tykkäys
8

Kuollessaan kristitty syntyy ikuiseen elämään.

4 tykkäystä
9

Joo joo, mutta kuollessaan tavallinen syntinen ihminen palajaa maan tomuun odottamaan ylösnousemuksen päivää. Marian tilanne on toinen.

1 tykkäys
10

Näin minäkin uskon, mutta tämä ei mielestäni ole asia joka kirkon jäsenen pitäisi eksplisiittisesti uskoa näin. Mielestäni parempi antaa omantunnonvapaus kullekin.

1 tykkäys
11

Ortodoksitkin uskovat näin, ja juuri eräälle palstamme ortodoksille alun perin vastasin hänen esittäessään, että Maria kuoli kuten “kuka tahansa ihminen”. Kyseisen juhlapäivän (ortodoksisessa) kontakkiveisussa veisataan tähän tapaan:

Esirukouksissaan väsymätöntä Jumalansynnyttäjää ja puolustuksissaan horjumatonta toivoa ei hauta ja kuolema saanut valtaansa, sillä hänet, niin kuin Elämän äidin, saattoi elämään hän, joka oli asunut ainaisessa Neitseessä.

Minusta tuo ei missään oleellisessa eroa lännen kirkon Assumptio Mariae -traditiosta. Vai onko sittenkin niin, että ortodokseilla on täysi omantunnonvapaus uskoa tähän tai olla uskomatta? No, totta kai heillä on! Kaikillahan meillä “omantunnonvapaus” termin tässä merkityksessä on. Joka ikisessä vähänkään isommassa messussa on aina väkeä, joka uskoo hyvin valikoidusti (sikäli kuin ylipäätään uskoo) siihen, mitä alttarilta tahi ambolta kuulee.

Ottaa pattiin tämmöinen saivartelu.

12

Ort.fi

"Raamattu ei kuvaile Jumalansynnyttäjän elämän loppuvaiheita. Kirkon traditioon kuitenkin kuuluu useita tekstejä, jotka kuvailevat Neitsyt Marian viimeisiä päiviä, kuolonuneen nukkumista ja Taivasten valtakuntaan siirtymistä. Nämä tekstit eroavat toisistaan yksityiskohtien osalta.

Perimätiedon mukaan enkeli Gabriel ilmoitti Neitsyt Marialle tämän luonnollisesta kuolemasta kolme päivää etukäteen. Johannes Teologi, jonka luona Jumalansynnyttäjä asui, kutsui koolle runsaan joukon uskovia tapaamaan Mariaa viimeistä kertaa. Paikalle saapuivat muiden muassa apostolit Tuomasta lukuun ottamatta.

Lohdutettuaan läsnäolijoita ja keskusteltuaan apostolien kanssa Jumalansynnyttäjä laskeutui vuoteelleen. Rukoiltuaan maailman puolesta ja siunattuaan läsnäolijat hän oli valmis lähtemään. Silloin itse Kristus ilmestyi paikalle taivaallisten voimien saattelemana. Kuolonuneen nukkumisen ikoneissa Jumalansynnyttäjän sielu kuvataankin lapsena Kristuksen sylissä.

Apostoli Tuomaan kerrotaan saapuneen paikalle Neitsyt Marian hautajaisten jälkeen murheellisena myöhästymisestään. Hän pyysi hautaa uudestaan avattavaksi. Hauta kuitenkin oli tyhjä, sillä Jumalansynnyttäjän ruumis siirtynyt Taivaaseen."

1 tykkäys
13

Totta kai ortodokseilla on “omantunnonvapaus” uskoa Jumalansynnyttäjän ruumiilliseen kuolemaan tai olla uskomatta, koska se ei ole dogmi.

Kaikkeinpyhimmän Jumalansynnyttäjän kuolinuneen nukkuminen pyhän perimätiedon kertomana, Valamon luostari 1938, s. 8 - 12:

"- - Herran rauhoittaessa Häntä (Jumalanäitiä) ja kutsuessa Häntä siirtymään maasta taivaaseen, Neitsyt iloissaan vastasi Hänelle psalmistan sanoin: ‘Minun sydämeni on valmis, Jumala, valmis on minun sieluni’ (ps. 108:2) ja käyden makaamaan vuoteeseensa, ilman vähäistäkään ruumiillista kärsimystä ja ikäänkuin rauhallisesti uneen nukkuen Hän jätti puhtaimman ja pyhimmän sielunsa Poikansa haltuun. Heti, kun Herra oli ottanut puhtahimpiin käsiinsä Neitseen sielun, kuului ihmeen ihanaa enkelien laulua: ‘Iloitse armoitettu, Herra on Sinun kanssasi, siunattu olet sinä naisten joukossa’. Juhlallisesti ruumiittomien voimien saattamana, Herra kohotti Jumalanäidin sielun taivaallisiin esikartanoihin. ‘Taivaan portit ylenivät’, laulaa p. Kirkko, 'enkelit laulaen ylistivät. Otettuaan vastaan Sinut, Jumalansynnyttäjä, kerubit iloitsevat ja serafit riemuiten Sinua ylistävät. ’

Näin päättyi kaikkein pyhimmän Jumalansynnyttäjän maallisen elämän vaellus. Pyhä kirkko nimittää hänen kuolemaansa ‘rauhalliseksi kuolinuneen nukkumiseksi’ (uspeniaksi), eikä kuolemiseksi sen tähden, koska tämä tapahtui aivankuin Hän olisi suloiseen uneen nukahtanut. Hänen elämänsä olisi saattanut päättyä samantapaisesti kuin suuren hurskaan Henokin ja profeetta Eliaan elämä, mutta Hän, Jumalan suunnitelman mukaisesti, kuoli aivan luonnollisella kuolemalla kaikkien ihmisten iloksi ja rauhoitukseksi, jotteivat he pelkäisi kulkea taivaaseen samojen kuoleman porttien kautta, joitten läpi itse taivaallinen Kuningatar oli käynyt. - -

Apostolit, itkettyään kadottamaansa, ryhtyivät hautaamaan Puhtahimman ruumista. P. apostolit Pietari, Paavali, Jaakob Herran veli ja muut vanhemmat apostolit nostivat Neitseen vuoteen hartioilleen, kantoivat sen Johannes Teologin talosta Jerusalemin kaupungin halki Getsemaneen. Ensimmäisenä kulki hautaussaatossa Johannes. - - Hautajaissaattue saapui Getsemaneen. Tänne tavanmukaan hakattuun luolaan sijoittivat apostolit Jumalanäidin ruumiin viimeisen kerran kyynelsilmin suudellen sitä. Luolan suulle he vierittivät suuren kiven.

Apostoli Tuomas - - saapui vasta kolme päivää hautajaisten jälkeen Jerusalemiin. Hän itki ja valitti katkerasti sitä, ettei ollut arvollinen muiden apostolien kanssa saamaan Jumalansynnyttäjältä viimeistä siunausta. - - Toivoen voivansa lohduttaa Häntä apostolit päättivät vierittää kiven haudan suulta ja näin lohduttaa häntä ainakin Jumalansynnyttäjän ruumiin näkemisellä, sille kumartamisella ja viimeisellä suutelemisella. Hauta aukaistiin viivyttelemättä. Mutta mikä hämmästys valtasikaan apostolit! He tapasivat Jumalanäidin haudan tyhjänä. - - Puhtahin Jumalan Äiti oli kolmantena päivänä hautaamisensa jälkeen noussut ruumiissa ylös kuolleista ja otettu taivaaseen."

14

Ei ole muuten katolilaisillakaan dogmi tuo. Marian taivaaseen ottaminen (sieluineen ja ruumiineen) on dogmi – se, nukkuiko Maria sitä ennen kuolonuneen vai säästyikö kuolemalta jää auki.

4 tykkäystä
15

Juutalaistaustaisille kristityille on ollut iso muutos tajuta että kuolleen ruumis voi välittää Jumalan siunausta sen sijaan että juutalaisen tradition mukaan olivat uskoneet että kuoleman koskettamisesta saastuu.

16

Kreikassa, kuten myös suomessa, on aivan tavallista puhua kuolemisesta nukkumisena, ihan kaikkien kohdalla (tietysti ei sellaisten, jotka kuolevat esim. onnettemuudessa, toki heidänkin kohdallaan voidaan puhua unesta)

1 tykkäys
17

Toisaalta juutalaisuuteenkin kuuluu tunnettujen rabbien haudoille vaeltaminen, esimerkiksi vaimoni kotiseudulla olevaan Lelówin kaupunkiin vaelletaan edelleen joukoittain Israelista.

18

Niinpä, minua kiinnostaa, milloin tällainen haudoille vaeltaminen on alkanut. Esim. patriarkkojen haudat ovat juutalaisten pyhiinvaelluskohteita.