Kristinusko on Lähi-idästä. Ei Kreikasta, ei Venäjältä, ei Saksasta ja ei edes Yhdysvalloista.
Tämän länsimaista minä -kuvaa ja narratiivia fundamentaalisesti alustaneen ja formatoineen (uskonnollis-)identiteettisen liikkeen edustajat ovat olleet vuosisatoja lähes “orjia” tai b-luokan kansalaisia maissaan tähän päivään asti. Sorrettuja, vainottuja ja toisinaan länsimaidenkin aloittamien sotilaallisten interventioiden, konfliktien ja sisällissotien takia pakolaisuuteen tuomittuja. “Mustia pisteitä” itsekkyydemme kartalla Lähi-idässä.
(Uskonnollisen)Identiteettinsä takia nämä rakenteellisesti sorrettujen vähemmistön edustajat eivät kiinnosta sen enempää sunnilaisen maailman puhemiehen paikasta keskenään kilpailevia Saudi-Arabian Bin Salmania ja Turkin Erdogania. Teheranin kovan linjan shia-mullaheita, Yhdysvaltojen ja Euroopan sionistikristittyjä kuin länsimaisia anti-teismillä humaanisuuttaan ja ihmisoikeus -ajatteluaan rikastuttaneita sekularisteja. Heille MEC:lit ovat merkityksettömiä, harhaoppisia, anti-sionisteja, liian konservatiivisia, “persuja” tai historiallisia jäänteitä. “Patsaita”, jotka tulee poistaa häiritsemästä omaa visiota hyvästä ja kauniista maailmasta.
Siksipä: MECLM - Middle-Eastern Christian Lives Matter! Odotan ja toivon, että Euroopassa ja jopa Suomessa tähän havahduttaan vihdoinkin.
Kirkonkelloja nyt tuskin tarvitsee soittaa, mutta oletan ja uskon että liberaali-reformistisellakin puolella ymmärretään kuinka aitoon monikulttuurisuuteen ja pluralismiin kuuluu huoli myös MEC:ien rakenteellisesti äärimmäisen sorrerusta asemasta. Kenties siitäkin, että Suomessa olevat MEC -identiteettiä (karkea suomennos: perinteisiin kirkkoihin kuuluvat) edustavat kokevat tänään tulevansa leimatuiksi milloin persuiksi, milloin sydämettömiksi trumpetisteiksi/putinisteiksi. Ihan vain siksi että edustavat MEC-identiteettiä. Näin ei voi jatkua.
Hyvä. En tsekannut syvemmälle. Kristuksesta tekee aasin liian monet NGO:t tänään, jotka vähät ajaa MEC-läisten asiaa kuin omaansa.
Mä niingu uskon, että Suomessa juurikin sellainen Twitter -vaikuttaja kuin Dimitri Gurpanov olisi se, joka sais tän MECLM:n suurempaa tietoisuuteen. Lentoon.
Itse mietin liikkeemme lippua. Väreillä mennään. Musta, valkoinen ja sateenkaari ei kelpaa maybe.
Ehdotuksia!? Onhan meitä MEC:läisiä täällä Suomessakin.
Niin… Olen joissakin Lähi-idän maissa käynyt. Mm. Egyptissä ja Syyriassa. Pääasiassa omien ja orientaalisten kristittyjen keskuudessa. Ja minulle tuli sellainen tuntuma, että näiden MEC:läisten meno, elämäntapa ja yhteiskuntanäkemys oli tai edustaa suomalaista sosialidemokratiaa ja keskustalaisuutta/kokoomuslaisuutta.
Ymmärtääkseni, jotkut ovat tehneet islamilaisissa maissa samanlaisia havaintoja paikallisten muslimien keskuudessa. Sillä erotuksella, että se on tullut heille koetuksi sos.demin ja vihreyden synteesinä.
Ihan asiaankuulumaton huomautus, mutta onpas hassu ortodoksis-luterilainen lista… itselle ei jostain syystä olisi tullut mieleen yksikään noista maista
Aa… Minä luulin että puhutaan “niistä kahdestatoista”. Tuo laajempi 70 tai 72 apostolin joukko on epämääräisempi eikä heistä tiedetä oikeasti juuri mitään.
“Jumalallisella uskolla te saitte verkkoon kansat, | oi Herran seitsemänkymmentä apostolia; | ja te johditte heidät Jumalan tuntemiseen | kuten ne, jotka ovat saaneet Hengen armon. | Oi innoittuneet apostolit, | rukoilkaa Kristusta, meidän Jumalaamme, || että Hän antaisi meille suuren armonsa.”
Jokaisella apostolilla on kirkkovuoden kuluessa myös oma muistopäivänsä (mainittu yhteisen muistopäivän tekstissä), jolloin heistä kerrotaan vähän enemmän ja joistakin apostoleista paljonkin.
Miksi tällainen kommentti? Oliko tarkoitus vain päästä jostain “meilläpä on nuo nimet muistissa luotettavasti ja 100%:sti” -sfääristä naureskelemaan tyhmille luterilaisille?
Minä en tiedä edes kaikkia vaatekappaleiden ja tilpehöörien nimiä joita ort käyttävät. Sekin on varmaan iso aukko tradition tuntemisessa.
Miksi ei voinut vain vastata niin kuin Filonilla vastasi? Asiallisesti ja lähteeseen viitaten.
Koska tunnistin TV2:n kommentissa oman suhtautumiseni moneen asiaan silloin kun olin vielä ev.-lut. Ortodoksisuuteen kääntymisen jälkeen alussa oli lukuisia asioita, joiden yhteydessä tuli miksi minulle ei ole koskaan kerrottu tästä mitään -tunne. Nykyään niin käy enää harvemmin, mutta käy silti. Traditio on niin paljon rikkaampi kuin mitä pelkästään Raamatusta käy ilmi. Esimerkiksi eilen 2.7. kirkko muisteli Jumalansynnyttäjän viitan asettamista Blahernaan v. 458. Sekin on asia, josta 99,99 % luterilaisista ei tiedä mitään, vaikka on kyse jakautumattoman kirkon historiasta. Luterilaisilla on tyypillistä suhtautua kaikkeen tuollaiseen silkkana mielikuvituksen tuotteena ja jälkiaikojen tahallisena sepittämisenä ja valheena, jolla on pyritty huijaamaan hyväuskoisia hölmöjä kunnes Luther teki siitä lopun.
Miksi taas tällainen kommentti. Luterilaisena en tunnista tällaista, eikä Lutherilla ollut mitään traditiota vastaan. Ainoastaan sellaista traditiota joka turhensi evankeliumia.
Se että emme tee kaikkea kuten ortot, ei tee meistä huonompia tai vähemmän kristittyjä. Se tekee meistä erilaisia. Ei mainitsemassasi traditiossa ole mitään nauramista tai kitisemistä. Se on ihan ok.
Miksi ei voi pyrkiä toisten keskinäiseen kunnioittamiseen.
Minä olen nuorempana viettänyt vuosikausia lukemalla tuhansia sivuja antiikin kristillisiä tekstejä latinaksi ja kreikaksi, mukaan lukien sellaisia joita ei ole edes käännetty millekään modernille kielelle, ja varmaankin siitä johtuen en ole koskaan kokenut tuollaista “miksi minulle ei ole koskaan kerrottu tästä mitään” tunnetta. Havaitsen melko selvän laadullisen eron UT:n tekstien ja muiden varhaiskristillisten tekstien välillä, ja tätä havaintoa tietysti vahvistaa se, että varhaisen kirkon mainstream kristityt tekivät ihan saman havainnon tekstien uskottavuudessa, kun käyttivät ja kopioivat ja lopulta muodollisestikin kanonisoivat tietyt tekstit (UT) ja jättivät muut tekstit selvästi toissijaiseen asemaan.
Mutta kyllä osa väitetyistä reliikeistä on väärennöksiä. Eivätkö ortodoksit pidä sitä ongelmana? Jos luterilainen pitää jotakin tradition osaa mielikuvituksen tuotteena, hänellä saattaa olla siihen syy.
