Johtosuhteet ovat selvät, mutta vaikkapa piispallisen kaitsennan tilanne lienee aika niin ja näin. Eivät monet piispoista ihan hirveästi jalkaudu edes lähiseurakuntiinsa, saati matkaile ulkomaille seuraamaan, mitä jossain oikeasti tapahtuu. Merimieskirkko valvoo lähinnä itse omaa toimintaansa omana varsin itsenäisenä organisaationaan, jossa on omat johtorakenteensa. Johtosuhteet tuossakin Japanin tapauksessa lienevät aika selvät mm. työantajarakenteiden osalta. Piispalliset kaitsentapuolen järjestelyt taas eivät.
Merimieskirkko näkyy tänään päätyneen mediaan vähän erikoisemmassa kontekstissa, kun Iltalehden kolumnisti on väittänyt Merimieskirkon entisen johtajan toiminnasta ulkomailla:
Hampurin merimieskirkossa hän loi aikoinaan konseptin “sählyyn, saunaan, Reeperbahnille ja jumalanpalvelukseen”.
Maailman syntisimpänä kilometrinä tunnetulla Reeperbahnilla sijaitsee Hampurin punaisten lyhtyjen alue.
Tietääkö joku lisää asiasta, eli että mistä tuossa väitteessä on kyse?
1 tykkäys
Merimieskirkon toiminta perustuu vapaaehtoisten työpanokseen. Niin perustui Suomessa katolisen kirkon pappien toimintakin, he sai taskurahaa. Sitten Suomen valtio määräsi että pappien pitää saada oikea palkka. Mutta Merimieskirkkojamme tämä ei taida koskea kuin papin ja kuraattorin osalta.
Näin oli aikanaan ja osin on nykyäänkin. Aikoinaan Merimieskirkko oli nimeään myöten lähetysjärjestö (Merimieslähetys), ja vapaaehtoisten rooli oli hyvinkin iso. Nykyään Merimieskirkko vastaa mm. Kirkkohallituksen aiemmasta ulkosuomalaistyöstä, ja mm. papit ja kanttorit palkataan nykyään turistialueille Merimieskirkon kautta, on lähistöllä sitten satamaa edes tai ei. Esimerkiksi kuluvaa talvea on koskenut tällainen palkallisiin työsuhteisiin liittyvä siirto:
Uuden yhteistyösopimuksen mukaisesti talvikauden 2023–2024 kaikki turistipapit ja -kanttorit aloittavat niin ikään Merimieskirkon työntekijöinä. Espanjaan sekä Kyprokselle ja Turkkiin valittiin 11.4.2023 yhteensä neljä pastoria ja viisi kanttoria. Työntekijävalinnoissa kuultiin myös paikallisten suomalaisseurakuntien seurakuntaneuvostoja. Kirkollinen turistityö on syksystä kevääseen kestävää määräaikaista työtä suomalaisten suosimissa kohteissa.
Pitäisi joskus perehtyä siihen, millaiset rakenteet näissä seurakunnissa oikein on, ja keiden piispojen alla ne toimivat. Merimieskirkon nettisivujen mukaan seurakunnilla on ulkomailla mm. omat seurakuntaneuvostot. Suomen kirkollisen sääntelyn, kuten Kirkkolain seurakuntaneuvostoja koskevien pykälien piirissä ne tuskin ainakaan virallisesti kuitenkaan täysimääräisesti toimivat, koska esim. Kirkkolaki on voimassa vain Suomessa.
1 tykkäys
Sitä en nyt tiedä onko tämä Hampurin merimieskirkkoa koskeva väite vai toteaminen. Enemmän kylläkin toteaminen.
Ja uutinen.