En muista että muutosta kannatavat piispat olisivat väittäneet että kirkko olisi nykytilassa harhaoppinen. Sen sijaa olen kyllä kohdanneet yksittäisiä pappeja, jotka vähintäänkin epäsuorasti väittävät, että kirkko on harhaoppinen, koska EI VIHI samaa sukupuolta olevia pareja.
Taustalla on tyypillisesti sellainen luomiskäsitys, jonka mukaan kukin ihminen on luotu sekä mieheksi että naiseksi.
Japanin kuvioista, Inkerin pappisvihkimykseen liittyen ja muutenkin.
Mielenkiintoinen kuvio, Sleyn perustama vapaakirkko jonka pastori on Inkerin kirkon pastori ja Inkerin kirkon piispan kaitsennassa. Tämä luterilainen vapaakirkko, etsii nyt yhteistyö kumppania. Onkohan tämä nyt Inkerin kirkon vapaakirkko, onko inkerin kirkko tämän hyväksynyt. Kuulostaa erikoisesta kirkollinen sidos kokonaiskirkkoon näyttää uupuvan.
Tämmöisiä omia kirkkoja voisi perustaa vaikka mihin. Pappi voisi olla vihitty Amerikassa ja paikallis- seurakunta vaikka Vetelissä.
Japanissa kirkollinen tilanne toki muutenkin on luterilaisesta perspektiivistä aika erilainen kuin mikä tilanne on Suomessa. Kristillisten kirkkokuntien jäseninä on noin 125 miljoonan asukkaan Japanissa hyvin pieni osa väestöstä ja luterilaiset ovat tämän pienen vähemmistön superpieni vähemmistö. Japanin luterilaisista kirkkokunnista suurin, josta tuo seurakunta on erkaantunut, on noin 20 000 jäsenen kirkkokunta. Vertailun vuoksi voisi ehkä todeta, että Suomen ev. lut. kirkon työehtosopimusten piirissä on noin 20 000 henkilöä ja että Suomessa moni yksittäinen seurakuntakin on jäsenluvultaan suurempi kuin tuo koko kirkkokunta. JELCin sivuilla lukee ainakin tällä hetkellä näköjään yhä yhteistyökumppanilistalla SLEY. JELCin kansainväliset yhteistyöorganisaatiot ovat JELCin sivuston mukaan nykyisin Luterilainen maailmanliitto, ELCA Amerikasta, SLEY Suomesta ja ELKB Saksasta.
Se on kieltämättä kuitenkin erikoinen kuvio, että miten kirkkokunnat asiassa oikein sitten menevät. Käytännössähän tuo kuulostaa nyt Inkerin kirkon lähetysseurakunnalta, joka saa tukirahoitusta ja rukoustukea Suomesta. No, en ole ikinä ymmärtänyt Suomen ev. lut. kirkonkaan “ulkosuomalaistyön” osaltakaan, miten kuviot ovat menneet suhteessa kirkon viralliseen opetukseen mm. siitä, miten esimerkiksi ehtoollispöytä Suomen ev. lut. kirkossa on auki virallisten asiakirjojen mukaan ja miten ei. Nämäkin ovat eräänlaisia luterilaisia vapaakirkkoja ulkomailla, joiden papit on vihitty jossakin, kaitsenta tapahtuu Suomesta käsin, jos tapahtuu ja seurakunnan toimintaan osallistujat voivat olla kuka mistäkin. Toki Suomi-taustaa monella on joko itsellään tai puolisonsa kautta, kun käyttökielenä on suomi. Nämä ovat rakenteita, joissa toisen maan kirkkokunta järjestää toimintaa muiden maiden alueilla ilman, että toimitaan toimintamaan paikallisen kirkon johdon kaitsennan alla.
Kyllä käsittääkseni kaitsensa ja johtosuhteet ovat aika selvät kirkon ulkomaalaistyössä. Tässä taas ei.
Yksi tämän Inkerin-vihkimyksen vihityistä eli Matti Rusama siirtyy Sleyn piiripastoriksi. Mitenköhän tämä sopii yhteen sen kanssa, että messujen toimittamisen piti näillä olla satunnaista?
Oli jännä uutinen moneltakin kannalta. Välimatka on pitkä, vuosi on pitkä aika asua reppurina tai vieraassa paikassa eli Seinäjoella (en tosin tiedä missä uusi pastori asuu nytkään). Siirtymistä toiseen maakuntaan yleisesti ihmettelen.
No kyllähän sitä nyt ihmiset työpaikkaa vaihtavat ja myös määräaikaisiin hommiin lähtevät. Eipä taida Matin asumiskuviot olla oikein asiallinen aihe täällä puitavaksi. 
Yleisesti yleisesti kuten kirjoitin. Sleyssä on muitakin maakuntavaihdoksia ollut ja hyvä että työntekijät pääsevät tutustumaan eri maakunnissa seurakuntalaisiin.
Aikaisemmin vihittyjen sanottiin myös tekevän melkoisen osan työstään Inkerin kirkossa, mutta taitavat kaikki olla päätoimisesti jonkin piirin työntekijöitä eikä ainakaan julkisesti ole Inkeriin tehdyistä työmatkoista puhuttu tai kirjoitettu, ei ennen eikä jälkeen koronan.
Ihmettelen myös sitä että Sleyssä nykyään tunnutaan puhuvan vain papin virasta vain miehille tarkoitettuna tehtävänä. Ei tästä kovin kauan ole kun naiset eivät saaneet opettaa (paitsi lapsia) eli naiset eivät pitäneet raamattutunteja, eivät juuri edes puhuneet seuroissa tms. Ei tarvitse kovinkaan vanhoja evisten ohjelmia katsoa, kun kaikki puhujat olivat miehiä. No, joku lähettinainen saattoi kertoa lähetyksestä. Jos nainen ei saa opettaa, miksi Sleyn naislähetti vastaa raamattuopetuksesta Virossa?
Jostain syystä minua ei vaivaa tuo tarkennus - tai laajennus, kuinka päin asiaa sitten katsookin.
Teologinen näkemys siis Sleyssä lienee tarkentunut niin että opetuskielto koskee jumalanpalvelusta ja siihen kytkeytyy myös liturgin tehtävä eli koska pappi edustaa Kristusta ehtoollisen toimittamisessa, hänen tulee olla mies.
Aiemminkin kyllä naisia oli lehtorin virassa ja puhujina sekä saarnaajinakin, ehkä nimenomaan lähetyksen puolella (mm. Sleyn lähetysjohtaja Sääksi joka on sittemmin etääntynyt varsin kauas koko evankelisuudesta). Lehtorin virka oli hyvin epälooginen kehitelmä papin viran rinnalla jos tuota em. teologista näkemystä siihen vertaa.
Minusta on ihan ok että naispappeuden torjuva järjestö ottaa naisteologit muuhun työhön kuin papin virkaan.
Naisille riittää kirkossa ja muissa järjestöissä papin töitä jos heidän raamatuntulkintansa sen sallii.
Ne teologit jotka eivät papin virkaa halua, voivat naisina olla hyvinkin paikallaan kouluttajina jne. Teologinen sivistys ja Raamatun tuntemus on hyvä eikä huono eväs.
Oliko Sleyssä? Paikallisseurakunnissa tiedän olleen sellaisia, jotka eivät itse halunneet pappisvihkimystä ottaa kun se naisille mahdollistui, mutta saarnasivat kyllä jumalanpalveluksessa ja tekivät jumalanpalvelusyhteistyötä naispappien kanssa. Kuitenkin koko sen ajan kun olen itse ollut tietoinen naispappeuskysymykseen liittyvästä näkemyskentästä, eli noin 20 vuotta*, on Sleyllä johdonmukaisesti ollut se linja, että ketkään naiset eivät saarnaa jumalanpalveluksissa. Muissa tilaisuuksissa voi puhua.
*Näköjään unohdin lisätä tähti-alaviitteen. Tuntuu kamalan vanhalta, että olen jo 20 vuotta sitten ollut sen verran iso, että olen seurannut “aikuisten maailman” asioita tällä tavalla. Monien muiden kirjoittajien mielestä taas olen varmaan mahdottoman nuori tällä perusteella.
Joo, oli aiemmin lehtoreita muutamia.
Herätysliikehistoria tuntee muuten muitakin naisia saarnaajina kuin Helena Konttisen. Mutta silloin puhutaan ajasta paljon ennen naispappeutta ja lehtoreita.
Mutta puhutaanko tässä nyt siis nimenomaan jumalanpalveluksessa saarnaamisesta?
Muistaakseni lehtorit saarnasivat jumalanpalveluksissakin, Sleyssä, ennen naispappeuden aikaa. Ei heitä toki monta ollut.
Onko varmasti ollut näin? Olisiko toiminnanjohtaja hyväksynyt tuon?
Rusama on täältä syntyisin Ylistarosta, joka on nykyään osa Seinäjokea.
Vähän niin kuin kotiseudulleen menee.
Kun raja on kiinni, työskentely Inkerin kirkon parissa taitaa olla melkoisen hankalaa.