Ei ole. Politiikka on luonut länsimaisen hyvinvoinnin. Kristinusko opettaa itsensä kieltämistä ja köyhäinapua eikä se luo länsimaista hyvinvointia.
1 tykkäys
En tiedä miten teillä idässä, mutta ainakin lännessä kirkko on ollut ensimmäisenä perustamassa kouluja ja sairaaloita ja edistänyt muutenkin hyvinvointia.
2 tykkäystä
Nämä ovat länsimaisen hyvinvoinnin perusta. Valitettavasti kirkkokin unohtaa sen joskus yrittäessään ulkoistaa nämä itsestään erillisiksi asioiksi.
D
1 tykkäys
Politiikka on uskontoa ja kristinusko on Jumalan valtakunnan politiikkaa.
D
Kristinusko ei opeta ilmaista peruskoulua, progressiivista tuloveroa, sairaslomapäivien palkallisuutta, naisten äänioikeutta jne. Poliitikot opettavat.
Kaikkialla maailmassa on kouluja ja sairaaloita. Ei se generoi itsessään länsimaista hyvinvointia. Siihen tarvitaan poliitikkoja.
1 tykkäys
Tuosta olen vahvasti samaa mieltä, koska tässä tarkoitetaan tietenkin laadukasta etiikkaa ja korkeaa moraalia, joka sitten ilmenee ihmisten tekemisissä kuten politiikassa ja siis yhteiskuntien rakentamisessa.
Koululaitos on kristinuskon hedelmä, terveydenhoito on kristinuskon hedelmä, sosiaalihuolto on kristinuskon hedelmä, tasa-arvo on kristinuskon hedelmä. Kuten sanoin:
En ottanut kantaa nykyisiin instituutioihin, vaan niiden historiaan kristinuskon hedelminä. Kun nämä instituutiot ovat unohtaneet kristilliset juurensa, niin se on korvattu mainitulla sekulaarilla humanismilla, koska nämä instituutiot tietävät että niiden perusta on jossakin transsendenssissa.
Venäjällä on kouluja ja sairaaloita. Ja poliitikkoja. Mutta ei länsimaista hyvinvointia. Onhan siellä kyllä kirkkokin.
D
1 tykkäys
No miksi meillä oli sitten noin 1900 vuotta kristinuskoa ilman länsimaista hyvinvointia? Kummasti länsimaisen hyvinvoinnin synty korreloi enemmän poliittisten liikkeiden kuin uskonnon kanssa.
2 tykkäystä
Koska niin oli. Ehkä se vaati sen ajan ennen kuin kristilliset arvot saavuttivat tarpeeksi jalansijaa poliittisissa ideoissa voidakseen puhjeta täyteen kukkaansa. Poliittiset liikkeet ovat kuitenkin uskonnollisia liikkeitä. Pohjalla länsimaisessa hyvinvoinnissa on joka tapauksessa kristinusko.
D
Aloin tänään lukea Arffmanin kirjaa. Mukavasti kirjoitettua, alku ainakin.
Ei kai Jeesus luvannut seuraajilleen leveää ja vaivatonta elämää? Ja eikö leveä ja vaivaton elämä tosiaan korreloi uskonnosta luopumisen kanssa, ja päinvastoin “kärsimykset kirkastavat sielun” (näin T. Soinia lainatakseni)? En väitä että kurjuus olisi tavoiteltava asia, mutta minusta on kiistatonta että nykyinen elintaso ja elinkeinorakenteen muutos on ollut katastrofi ei vain hengelliselle elämälle, vaan myös muulle elämän henkiselle merkityksellisyydelle ja ihmissuhteille. Nykylänsimaalaiset eivät enää osaa edes ylläpitää ystävyyssuhteita tai parisuhteita tai hankkia lapsia, maailman luonnollisimpia asioita. Toivon kovasti että nämä eivät ole kristinuskon hedelmiä (enkä usko että ne ovat, vaikka kristinusko kaikkeen on vaikuttanutkin). Ensisijaisesti ne lienevät teollisen vallankumouksen seurausta, jonka länsi-eurooppalaiset älykkäänä kansana pistivät alulle ja ovat vieneet kaikkein pisimmälle.
3 tykkäystä
Otetaanpa hieman takaisin. Kuka on puhunut leveästä ja helposta elämästä? Hyvinvoinnista puhuminen on eri asia kuin hulppea elämä. Olen koko työikäni auttanut heikoimmassa asemassa olevia. Hyvinvointivaltiossa.
D
2 tykkäystä
Onhan tämä meidän nykyinen “hyvinvointimme” juuri sitä, eli materiaalisesti leveää ja fyysisesti helppoa elämää suurimmalle osalle verrattuna entisaikoihin. Sen sijaan henkisen hyvinvoinnin kanssa sillä ei ole tekemistä, melkeinpä pikemminkin päinvastoin.
3 tykkäystä
No se ei ole se mihin minä viittasin. Meillä saa käydä koulua, on edullinen terveydenhuolto ja sosiaaliturvaakin löytyy. Kaikki kirkon ansiota. Ja ei ihmiset eivät välttämättä voi hyvin. Enkä ole sellaista väittänytkään.
D
2 tykkäystä
Kristinuskon vaikutus ihmisten ajalliseen elämään esimerkiksi Diakonin kuvaamilla tavoilla näkyy tietysti kaiken aikaa siellä missä lähetystyötä tehdään, ja on tehty.
Ihminen on arvokas yksilönä, hänet on luotu ja lunastettu. Hänet kannattaa opettaa lukemaan ja hoitamaan sairauksia. Ihmistä alistavia kamalia tapoja kuten silpomista jne pitää vastustaa jotta ihminen saisi mahdollisuuden elää perhe-elämää ja voisi arvostaa itseään muiden rinnalla.
Varsinkin Afrikassa kristinuskolla on tässä huima merkitys.
Tietysti idässä eli Aasiassa on vanhoja korkeakulttuureja jotka panevat miettimään onko kristinusko niitä parempi tapa nostaa kansoja sivistykseen. Mutta yksilön henki ja hyvinvointi ei siellä paljon taida painaa, ajattelu on hyvin erilaista. Kristinuskon vaikutus on silti tietenkin ilmeinen.
En tiedä paljonko ortodoksinen kirkko muuttaa maailmaa ja paljonko se on tehnyt lähetystyötä. Katolilaiset ja protestantit ovat tehneet paljon. Mutta myös moni vääryys, kolonialismi lähinnä on hyötynyt uskonnostamme.
En ota kantaa siihen vaikuttaako kirkkojen yhteiskunnallinen merkitys siihen onko itäinen vai läntinen parempaa kristinuskoa. Yritän sen sijaan syventyä Arffmanin kirjaan, kunhan työltäni ehtisin.
No palatakseni langan aiheeseen, minusta yhteiskunnan “hyvinvointi” on aika huono tapa arvioida sitä, onko joku uskonto totta vai ei. Ei tästä sen enempää.
2 tykkäystä
Mistä tiedämme mitä on oikea kristinusko?
Tästähän me sen tiedämme:
Room 8:14-16: “Sillä kaikki, joita Jumalan Henki kuljettaa, ovat Jumalan lapsia. Sillä te ette ole saaneet orjuuden henkeä ollaksenne jälleen pelossa, vaan te olette saaneet lapseuden hengen, jossa me huudamme: “Abba! Isä!” Henki itse todistaa meidän henkemme kanssa, että me olemme Jumalan lapsia.”
1 tykkäys
Kyllä näinkin on, mutta Arffmanin pointti on silti hyvä ja ainakin minua kiinnostava:
-Miten varhainen kirkko valitsi tiensä? Mitä pidettiin sitovana ja miksi? Mitkä lähteet katsottiin luotettavimmiksi?
Sillä kaikkihan Raamattuun vetoavat. Ja Pyhään Henkeen. Mutta Uutta testamenttia ei ollut koottu kuin vasta 300-luvulla.
Juuri tähän liittyviä asioita olen miettinyt viime vuosina.
Luen lisää ja raportoin myöhemmin.
1 tykkäys
Siitä huolimatta nämä ihmiset tiesivät olevansa uskossa Pyhän Hengen vaikutuksesta, myös jo Vanhan Testamentin uskovat.
1 tykkäys
Vielä tähän että kyllä minulle Raamattuun vetoaminen ja usko Jumalan vaikuttavaan sanaan on tärkeää.
Mutta KA siis haluaa esittää jotain niille joita hämmentää kirkkojen erilaisuus vaikka lähtöpiste oli sama . Mitä tapahtui?