Pelastava usko mitä ilmeisimmin on sinulle henkilökohtaista vakuuttuneisuutta siitä, että pelastut uskosta Kristukseen kohdan Gal. 2:16 selittämällä tavalla. Se vakuuttuneisuus on varmaan ensi sijassa vakuuttuneisuutta Jumalan sanasta? Pelastuksesi perusta on siis vankasti ulkopuolellasi? Jos horjut uskossasi, etsit vakuuttuneisuuden aina uudelleen sanasta (ja sakramenteista)? Milloinkaan et siis etsi vakuuttuneisuutta omasta sisimmästäsi, tunteistasi, etkä oman elämäsi muutoksesta tai muuttumattomuudesta?
2 tykkäystä
Minä en puhunut sanaakaan lain kautta pelastumisesta. Kyse on siitä että kun liha kuolee, Jeesus pääsee elämään sen loppuelämän ikään kuin ihmisen sijaista. Silloin ihminen on puhdas ja täydellinen. Jeesuksessa ei ole syntiä. Ja juuri sen synnittömyyden ja viattomuuden tulee saada sija ihmisessä.
Jos liha (sarks) on kuollut, silloin nähdäkseni ihminen on lain edessä täysin moitteeton, eli silloin hän ei riko yhdessäkään kohdassa (eli hän täyttää rakkauden kaksoiskäskyn täydellisesti), oli se, joka ihmisen sisimmässä sen täyttää käytännöllisessä elämässä puhtain motiivein, sanoin ja teoin ihminen itse tai Jeesus hänessä.
Kuten Raamattu sanoo “en elää minä, vaan Jeesus minussa”.
Jos lihasi (sarks) on kuollut, silloin et tarvitse esim. syntien anteeksiantamista.
1 tykkäys
Jeesus opetti miten rukoilla. Ja isä meidän - rukouksessa pyydetään antamaan synnit anteeksi.
Kun ihminen on puhdistunut synneistään, hän on taivaaseen valmis. Hänellä on silloin se kestävyys joka taivasautuuteen vaaditaan. Parannuksen tehneellä ja taivasyhteyttä etsivällä on Jumalan tarkoitus elämässään. Ja se on juuri se perisynnin napanuoran katkaiseminen (minkä Jumala siis on tekevä. Ei ihminen itse). Mutta senkin jälkeen tulee etsiä vielä Jumalaa ja rukoilla. Vaikka sitä isä meidän rukousta. Se johtuu taas siitä että ihminen on etsijävuosinaan rakastunut Jumalan viisauteen jota sitten janoaa koko loppuelämänsä.
Vuosikausia? Tuo on ihan jotakin muuta kuin evankeliumia ja kuulostaa itsevalitulta jumalanpalvelukselta, eikä yksikään kristillinen kirkko sellaista opeta.
Sellainen “on ilman mitään arvoa, ja se tapahtuu lihan tyydyttämiseksi.” (Kol 3:23)
3 tykkäystä
Sama Jaakob sanoo: “Monessa kohden me kaikki hairahdumme.” (Jaak. 3:2) Kun sen yhdistää opetukseensa siitä, että joka pitää koko lain, mutta rikkoo vain yhdessä kohdassa, on syypää kaikissa kohdin (Jaak. 2:10), voi olla varma siitä, ettei Jaakobin mukaan kukaan (hän mukaan lukien) todellisuudessa ollut saavuttanut tässä ajassa täydellisyyttä.
4 tykkäystä
Kyllä. Juuri näin. Oma muuttumiseni, jos sitä on, ei ole sellaista, minkä varaan mitään voi perustaa. Mielestäni muutosta tapahtuu enemmän sille, joka elää armon alla kuin sille, joka elää lain alla. Lain alla olevista tulee fariseuksia.
Roomalaiskirjeen 8. luvussa Paavali selittää myös hienosti:
Yhteenveto
3 Sillä mikä laille oli mahdotonta, koska se oli lihan kautta heikoksi tullut, sen Jumala teki, lähettämällä oman Poikansa syntisen lihan kaltaisuudessa ja synnin tähden ja tuomitsemalla synnin lihassa,
4 että lain vanhurskaus täytettäisiin meissä, jotka emme vaella lihan mukaan, vaan Hengen.
5 Sillä niillä, jotka elävät lihan mukaan, on lihan mieli, mutta niillä, jotka elävät Hengen mukaan, on Hengen mieli.
6 Sillä lihan mieli on kuolema, mutta hengen mieli on elämä ja rauha;
7 sentähden että lihan mieli on vihollisuus Jumalaa vastaan, sillä se ei alistu Jumalan lain alle, eikä se voikaan.
8 Jotka lihan vallassa ovat, ne eivät voi olla Jumalalle otolliset.
9 Mutta te ette ole lihan vallassa, vaan Hengen, jos kerran Jumalan Henki teissä asuu. Mutta jolla ei ole Kristuksen Henkeä, se ei ole hänen omansa.
10 Mutta jos Kristus on teissä, niin ruumis tosin on kuollut synnin tähden, mutta henki on elämä vanhurskauden tähden.
@hamtuomas UT:ssa “parannuksen tekemisestä” puhuttaessa sillä tarkoitetaan kääntymistä Jeesuksen puoleen, mielenmuutosta, evankeliumiin uskomista. Ei itsensä paremmaksi muuttamista.
3 tykkäystä
Jeesus on myöskin tie. Ja koko UT on yksi suuri kasvukertomus joka läpileikkaa koko Jumalaa etsivän elämänkaaren. Kyllä se oppini vain on evankeliumia 
Jos on yhtään luetun ymmärtäminen hallussa, pitäisi ymmärtää että Raamattu, ja Uusi testamentti on monikerroksinen kirja. Ja että siellä on erilaisia opetuksia eri uskon vaiheessa vaeltaville. Kun puhutaan että kaikki hairahdumme monessa, sillä pyritään ohjeistamaan niitä jotka eivät vielä ole uudestisyntyneet vaan etsivät vasta yhteyttä Jumalaan. Kun taas toisessa kohden sanotaan että yksikään Jumalasta syntynyt ei tee syntiä (Johanneksen kirjeissä) sillä tarkoitetaan jo Jumalan vanhurskauden löytäneitä. Katso Jeesus tiellä on eri kasvuvaiheen saavuttaneita. Jotkut juovat maitoa, jotkut pureksivat vahvempaa ruokaa. Kyse on vähän pyhityksen tasoista. Aika paljonkin.
Raamattu ei koskaan kumoa itseään.
Hän käyttää ilmaisua “me kaikki”. Jos minä käytän me-muotoa, sisällytän siihen itseni.
Minulle Raamattu on monitulkintainen kirja. Sieltä saa oppeja moneen lähtöön. Onko sinulla omaa nettisivustoa, jossa pyrit ohjeistamaan niitä kristillisiä kirkkoja ja seurakuntia, jotka ovat tulkinnoissaan mielestäsi väärässä?
Johanneksen kirjeen kirjoittaja tarkoittaa kristittyjä, kun kirjoittaa:
1 Joh. 1:8 Jos sanomme, ettei meillä ole syntiä, niin me eksytämme itsemme, ja totuus ei ole meissä.
9 Jos me tunnustamme syntimme, on hän uskollinen ja vanhurskas, niin että hän antaa meille synnit anteeksi ja puhdistaa meidät kaikesta vääryydestä.
10 Jos sanomme, ettemme ole syntiä tehneet, niin me teemme hänet valhettelijaksi, ja hänen sanansa ei ole meissä.
Millä perusteella hän ei tarkoittaisi kristittyjä?
2 tykkäystä
Jaakob ja Johannes olivat seurakunnan vanhimpia joilla oli miellyttävä tapa samaistua lauman jäseniin. Tästä johtuen ilmaus me. Tämän on mielestäni ihan luetun ymmärtämistä.
Anteeksi mutta ihan ymmärtänyt. Missä välität minun puhuneen siitä että jokin ei tarkoittaisi kristittyjä?
Eli Jaakob ja Johannes olivat sinun mielestäsi synnittömiä kirjoittaessaan kirjeensä? Jaakob ei erehtynyt missään jne.?
Ymmärsin tai tulkitsin, että tulkintasi tai oppisi mukaan uudestisyntynyt ihminen ei tee syntiä. Se ei pidä siinä mielessä paikkansa, että selvän UT:n opetuksen mukaan kristitytkin tekevät syntiä. Kristitty on uudestisyntynyt ihminen, jossa on samalla myös lihallinen luonto (esim. Gal. 5:17). Kristitty ei ole kaksi persoonaa siinä mielessä, että silloin kun hän tekee syntiä, hän ei tekisi sitä kristittynä eli uudestisyntyneenä ihmisenä vaan ikään kuin jossain toisessa persoonassa.
Kristitty (eli uudestisyntynyt) ihminen siis tekee myös syntiä. Jos siis ajattelet, ettei kristitty tee syntiä, niin olet UT:n valossa väärässä. Jos taas ajattelet, että kristitty on kaksi persoonaa, jolloin hän syntiä tehdessään ei tee sitä kristittynä eli uudestisyntyneenä, vaan jossain toisessa persoonassa, niin mihin sen ajatuksesi raamatullisesti perustat? Tai miten selität sen UT:n opetuksen, että myös kristityt tekevät syntiä, jos et ajattele kristityn olevan kuin kaksi persoonaa?
2 tykkäystä
Kristitty ei ole synonyymi uudestisyntyneelle. On loppujen lopuksi vain kahdenlaisia ihmisiä. Niitä jotka etsivät Jumalaa ja niitä jotka ovat jo löytäneet yhteyden Jumalaan. Kristityksi voi kutsua kumpaa tahansa.
(Etsikää ensin taivasten valtakuntaa niin kaikki muukin tarpeellinen annetaan). Niitä jotka ovat löytäneet Jumalan vanhurskauden voi sanoa uudestisyntyneiksi. Heillä ei ole enää syntiä harteillaan riesana (eikä kyllä mitään muitakaan taakkoja).
Johannes ja Jaakob aivan varmasti olivat yhteydessä taivaalliseen Isään kirjoittaessaan kirjeitään.
Varmaan siinä mielessä kristillisen käsityksen mukaan, että kirjeensä ovat inspiroitua sanaa. Tarkoitin sitä, että olivatko synnittömiä muuten elämässään.
Voitko sanoa itsellesi, läheisillesi ja tämän foorumin lukijoille vilpittömästi, että olet täydellinen ihminen, täydellinen silloinkin, kun sinua loukataan tai sinua kohdellaan väärin, täydellinen silloinkin, kun sairaus runtelee sinua ulkoisesti ja sisäisesti, täydellinen ajatuksissasi ja lähimmäisenrakkaudessasi silloinkin, kun elät äärimmäisen stressin keskellä ja joku esim. tunkeutuu jonossa eteesi tai tekee jotain paljon törkeämpää sinulle?
Olet varmaan kauhistuneena lukenut esim. luterilaisen kirkon tunnustuskirjoja ja monien muiden kristillisten kirkkojen opetuksia, kun ne ovat aika lailla ristiriidassa sinun oppisi kanssa?
2 tykkäystä
Heh, noista keskusteluista syntyy vaikutelma, että keskustelet oman alter egosi kanssa.
Sinulla on kyllä nyt aivan omat opit, joita ei mikään kirkkokunta jaa. Uskoisin myös @Glacialis In luetun ymmärtämisen olevan vähintään keskimääräistä paremmalla tasolla täällä, kuten teologisen sivistyksenkin. Olen kuitenkin iloinen, että tuot hiukan lisäväriä tähän muuten niin tylsistyneeseen keskustelukulttuuriin.
2 tykkäystä
Ajatus siitä, että eläisi täydellisenä kaikkia kaiken aikaa vilpittömästi rakastavana ja uhrautuvana ihmisenä tässä ajassa, on minun näkökulmastani hallusinaatio. Onko joku oikeasti sitä mieltä? Minun on vaikea uskoa, että esim. hamtuomas ajattelisi ihan oikeasti olevansa täydellinen. Jos se hallusinaatio uskonnollisessa ihmisessä senkin jälkeen hallitsee, kun hän on lukenut tarkoin esim. luterilaista dogmatiikkaa ja lisäksi elänyt omassa nahassaan tosielämän helvettejä, niin mitään ei liene tehtävissä, että todellisuudentaju saavutettaisiin.
2 tykkäystä
Mitä tarkoitat tuossa yhteydessä sanalla “taakka”?
Tekstistäsi tulee mieleen menestysteologia, mutta tuskin tarkoitat sitä.
“Maailmassa teillä on ahdistus; mutta olkaa turvallisella mielellä: minä olen voittanut maailman.” (Joh. 16:33)
“Sillä ei Makedoniaan tultuammekaan lihamme saanut mitään rauhaa, vaan me olimme kaikin tavoin ahdistetut: ulkoapäin taisteluja, sisältäpäin pelkoa. Mutta Jumala, joka masentuneita lohduttaa, lohdutti meitä Tiituksen tulolla.” (2 Kor. 7:5-6)
Jne.
Jaak. 3:1 alkaa sanoilla “Veljeni”. Kreikan sana on adelfos. Jaakob tarkoittaa kristittyjä veljiä. Kun hän puhuu kristityistä veljistään (ja itsestään kristittynä), hän sanoo, että “monessa kohdassa me kaikki hairahdumme” (3:2).
1 tykkäys