Olen samaa mieltä, että uudestisyntyminen ei tapahdu yhteistyöstä, vaan monergistisesti. Paavalin mukaan kristityt olivat ennen uudestisyntymistään kuolleet rikoksiinsa. Kuolleet eivät tee yhteistyötä noustakseen kuolleista.
Koska ihminen voi Tunnustuskirjojen mukaan menettää omasta syystään uudestisyntyneenä pelastuksen, tarkoittaako se sitä, että ihminen voi luterilaisuuden mukaan kuolla hengellisesti uudelleen, jolloin ainoa mahdollisuus pelastua kaikesta huolimatta olisi jälleen siinä, että ihminen syntyy uudesti ylhäältä ilman omaa myötävaikutustaan eli monergistisesti?
Voiko luterilainen sanoa, että uskon synnyttyä eli uudestisyntyneenä ihminen voi ilman Jumalan vaikutusta ja vain omasta tahdostaan kuolla hengellisesti? Jos taas hengellistä kuolemaa ei voi tapahtua, vaikka uudestisyntynyt menettää uskonsa tai lakkaa uskomasta tai siirtyy uskomaan jonkin ei-kristillisen uskon mukaisesti, niin siitä nähdäkseni seuraa, että luterilaisuuden mukaan helvetissäkin on uudestisyntyneitä.