Naispappeuden vastustajien kotipaikkaoikeus evl.fi:ssä

Näinhän se meni, kun sitä ei pystytty teologisesti perustelemaan, niin keksittiin tuo rakkauden kori porsaanreiäksi.

Aivan uutta tuo, että ortodoksit eivät usko Jeesuksen sovituskuolemaan. Jos otsikko sallisi, niin pyytäisin tässä näyttöä tästä asiasta. Mutta kun ei salli, niin ei siis siitä enempää. Kunhan ihmettelen aikaisempia käsityksiäni…

No esimerkkinä vain kun meidän kirkkokuntamme ex. pastori Mika Bergman erosi ja liittyi ortodoksikirkkoon, niin hän nimenomaan julkisesti hylkäsi käsityksen, jonka mukaan Kristus on sovitustyöllään lepyttänyt Jumalan vihan. Näin Mika teki täten totaalisen pesäeron luterilaisuuteen.

No en tuota keskustelua juuri seurannut, mutta voiko yhden ex-pastorin sanoista vetää johtopäätöksen siitä, että koko kirkkokunta kieltäisi sovituskuoleman? Onhan sitä kuitenkin pidetty tärkeimpänä tunnusmerkkinä kristinuskolle, ellei käsitykseni nyt sitten ole täysin väärä.
Mutta ehkä tästä ei tässä enempää.

2 tykkäystä

Missähän tämä kirjoitus on luettavissa.

Varmaankin tässä pitkässä keskustelussa.

9x osaa varmasti osoittaa mistä teksti kohdasta hän on tälläistä lukenut vai on Kysymyksessä 9x tulkinta.

No voit kysyä aivan suoraan Mikalta! En nyt ehdi kaivaa noita pitkiä keskusteluja läpi, koska minulla on nyt tilanne päällä ja on mentävä jatkuvasti.

Vastaa sitten kun ehdit. Niin katsotaan onko asia noin kuin kirjoitat.

Voisitteko kuitenkin käydä sen keskustelun jossain aiheeseen sopivassa ketjussa, kiitos.

Ei tässä mitään keskustelua käydä, kuka sellaista nyt luulee?

Ei Jumala vihaa luotujaan! Jumala tuli ihmiseksi, jotta ihmiset voisivat jumaloitua - eli uudistua olemukseltaan ja tulla Jumalan kaltaisiksi, eli sellaisiksi kuin meidät on luomisessa tarkoitettu. Lankeemuksessa Jumalan kuvaisuus on säilynyt, mutta laadullinen puoli eli Jumalan kaltaisuus on vaurioitunut ja hajonnut. Mistään lepytyksestä ei tietenkään ole kyse, koska Jumala on aina rakastanut luotujaan ja rakastaa jatkossakin, lankeemuksesta ja päivittäisistä synneistämme huolimatta. Me hylkäämme hänet toistuvasti, hän rakastaa meitä aina. Lepyttämispuheet voi jättää animistisille luonnonuskonnoille, joissa kannetaan uhreja kaikenlaisille hengille ja yritetään lepyttää niitä.

3 tykkäystä

No niin, tässä se nyt tuli timo_k n suusta. Tuskin tarvitsee enää kaivella Mikan tekstejä kun tiedätte, että Mika on nyt samaa kirkkokuntaa timo_k n kanssa.

Mutta tässä se on itse Mikan tekstinä, joka löytyy noista hänen kirjoittamistaan palasista mm. viidennestä palasesta:

“Minusta on aika sympaattista, että Pieperin dogmatiikka on herättänyt kummastusta siksi, että Pieper puhuu muutoksesta Jumalan sydämessä pitkäperjantaina: viha muuttuu laupeudeksi. Jos tämän ottaa kirjaimellisesti, Pieper kieltää uskontunnustusten jumalakäsityksen. Jumalassahan ei voi tapahtua todellista muutosta, ei ainakaan hänen olemuksessaan. Jos toteamuksen ottaa ekonomisena, inhimilliseen käsityskykyyn sopeutettuna ilmaisuna, pääsee aika syvälle siihen, miten Raamatun kieltä tulee yleensä ottaen ymmärtää.”

Enenmpää en jaksa kaivaa.

Kiitos, Pieper on tässäkin väärässä kuten joissakin toisissakin kohdin.

Tämän takia lopetin käymästä SRO:n messuissa. Ollaan vastustavinaan naispappeutta, mutta kuitenkin pastorit voivat tulla yhteisvihkimyksen kautta (joka johdonmukaisesti käsitettynä tarkoittaa että sekä vastakonsekroitu pastori että kutsuva seurakunta hyväksyy naispappeuden). Ehtoollisen jakajana voi siellä olla nainen, mikä antaa kuvan siitä ettei virkakäsitys miespuolisena paimenen virkana, Herran Sebaotin enkelinä ja Kristuksen edustajana ole ihan kirkkaana, pietistisyys ja liberaaliteologia vaikuttaa haitallisesti sotkien “sotatorven” äänen. Ei ehtoollisen jakamista ja konsekrointia saisi erottaa toisistaan - muka vain toinen liturginen funktio kuuluu viralle, mutta toinen ei. Ei tällaiseen jakoon liene mitään raamatullista eikä edes vanhakirkollista perustetta.

2 tykkäystä

En usko tämän olevan ongelma Sro :ssa, KL:ssä ja vastaavissa. Ei vaikuta.

Olen iän myötä tullut aina vain kielteisemmälle kannalle naispappeuden suhteen. Vuonna 1988 kun asia hyväksyttiin se ei ollut minulle pieninkään ongelma. Olinhan käynyt samojen henkilöiden, silloin lehtoreiden jumalanpalveluksissa ennenkin, siis niiden, joiden tiesin opettavan oikein. Liperien kaulaan laitto ei heidän tapauksessa muuttanut juuri mitään. Ongelmat tulivat kuitenkin pian päätöksen jälkeen.

Useimmiten naispappeus on nykyään myös este messuun menoon tai kuunteluun radiosta tai muualta. Ei tämä ehkä kokonaan johdu papin sukupuolesta, vaan myös sisällöstä, liirum laarumin ja tasa-arvon vouhkaamisen takia. Siihen kuitenkin pystyvät nykyään myös miehet tai sellaisina itseään pitävät.

4 tykkäystä

Ei minullekaan naispappeus tullut omantunnon ongelmaksi vasta kuin kymmenen vuotta sitten, kun ajauduin hengelliseen kriisiin ja totuuden etsintään. Jouduin sen vuoksi paneutumaan opillisiin asioihin enkä vaan kulkemaan sakissa joukon jatkona.

1 tykkäys

Kuitenkin esimerkiksi Kansanlähetyksessä, joka ei naispappeutta hyväksy, voi naismaallikko jakaa ehtoollista yhdessä papin kanssa. Samoin voi toimia tekstinlukijana ja jopa saarnatehtävässä opettajana. Jälkimmäiset ovat yleensä aina kuitenkin teologeja tai lähetystyöntekijöitä.

Minulle ehtoollisen naisavustaja ei ole mikään ongelma, kuin ei myöskään naisteologien opetus, kun se on kiinteässä yhteydessä lähetysjärjestön raamatulliseen opetukseen.

1 tykkäys

Naispappeuden vastustamisessa on niin suuri kirjo erilaisia toimintamalleja ja niiden taustalla erilaisia teologioita, että ykskantaan ei voi oikeastaan sanoa edes että Kansanlähetys ei hyväksy naispappeutta. Tiukempia linjoja KL:sta kohti Lhpkta jne. on jo useita eri versioita.
Sleyssä ei ole yhtään naispappia, eikä sen tilaisuuksissakaan juuri heitä taida olla vierailijoina edes. Naismaallikoita on silti ainakin ollut ehtoollisavustajina, tämän hetken tilanteesta en ole selvillä.
Omaa kantaa minulla ei ole tähän.

1 tykkäys