Jos olisi arvellut kirkon sytyttäjiksi valkoisia miehiä, olisiko se ollut ”rasistinen hyökkäys” ?
Todennäköisesti oikosulku syynä.
1 tykkäys
Voi hyvänen aika näitä salaliittoteorioita. Nykyään suunnilleen jos joku huomaa puun kaatuvan metsässä niin sekin on jonkun mielestä maahanmuuttajien vika. Harmi että tämäkin foorumi on menossa sille tielle.
Tapaus on tarpeeksi surullinen ihan ilman mitään lisättyä todellisuutta siihen päälle. Symboliikkaa tästä voi kyllä etsiä, ei siinä mitään, mutta syntipukkien pakonomainen etsiskely ei minusta ole järin kristillistä touhua.
5 tykkäystä
Samaa mieltä. Salaliittoteoretisointi on siinäkin mielessä turhaa, että todellisista islamistisista terrori-iskuista on media uutisoinut varsin näyttävästi, kertoen myös niiden motiivit ja taustat. Lisäksi terroristijärjestöt myös ilmoittautuvat tekijöiksi varsin hanakasti. Se että mikään terroristijärjestö ei ole tästä ottanut “kunniaa” itselleen, ja asiantuntijat yksimielisesti sanovat että mikään ei viittaa tahalliseen tekoon, kertoo mielestäni aika tarkasti sen, että kyseessä on ihan tosiaan onnettomuus. Terroristit kun eivät yleensä myöskään pyri lavastamaan tekojaan onnettomuuksiksi, päinvastoin. Jossain vaiheessa tulee virallinen vahvistus palon syistä, mutta aika selvä kuviohan tämä on ja spekuloinnin voi jättää omaan arvoonsa.
5 tykkäystä
Tänään koskettaa se, että P. orjantappurakruunu pelastui tuosta kauheasta tulipalosta. Vaikka tuli tuhosi koko kristillisen Eurooppamme keskeisen monumentin, Kristuksen kärsimys ja syntiemme sovitus säilyy ja myös sen konkreettinen muisto. Kun lujat muuritkin sortuvat, tärkein pysyy, tähän voimme varmasti tottua tulevaisuudessa yhä enemmän.
3 tykkäystä
Notre-Damen tuhoutuminen on ehkä esimakua La Saletten herrattaremme ennustuksesta koko Pariisin tuhosta? Myös Pohjoista kansakuntaa (Suomea?) koskeva lupaus on siis entistä ajankohtaisempi.
Restauroinnista vastuullisia tahoja on haastateltu jossain. Linkki oli jossain tradikatolisessa ryhmässä ja luin sen puhelimella, niin en nyt löydä sitä tähän. He kertoivat, että telineitä oltiin vasta rakentamassa. Katolle ei oltu viety sähköä, eikä sinne oltu edes viemässä sähköä missään muodossa. Juuri tästä toteutuneesta riskistä johtuen. Mitään tulitöitä ei myöskään oltu tehty eikä oltu edes tekemässä.
Monella täällä on hirmuinen tarve rauhoitella tilannetta ja vakuutella, että mitään pahaa tarkoitusta ei ollut kenelläkään. Sitten samat henkilöt eivät osaa kuvitella, että kaikilla asianosaisilla poliitikoilla ja tiedotusvälineillä olisi aivan sama tarkoitus. Mikä tietenkin tarkoittaa sitä, että jos kyse onkin jostain muusta, niin se kerrotaan viimeisenä jos koskaan.
Sosiaalisessa mediassa liikkuu videopätkä, epäselvä ja kaukaa kuvattu, jossa katedraalin katolla näkyy liikettä. Mittakaava huomioiden sen tunnistaa käveleväksi henkilöksi. Hahmo pysähtyy johonkin kohtaan. Lyhyen tauon jälkeen kyseisessä kohdassa näkyy noin miehen kokoinen, nopea, kirkas välähdys.
Jos en sano tähän mitään, niin täällä sellainen osa porukasta, joka ei käytä järkeään, vaan argumentoi toiveiden, tunteiden, paheksunnan ja moraalisen närkästyksen voimalla, hyppää olettamaan, että mitä tuolla tarkoitan tai yritän sanoa. No saa nähdä, onko siitä mitään hyötyä, jos sanon, että en tarkoita enempää kuin olen sanonut. Kaikki on avointa sitä koskien, että mistä tuossa on kyse.
Kun olen soveltanut älyllisiä ja moraalisia hyveitä sekä arkielämän tilanteisiin, päivän politiikkaan että sosiaalisen median keskusteluihin, niin olen poiminut sieltä muutaman keskeisen ilmiön. Yksi näistä on sellainen, että älylliset hyveet alistetaan moraalisille hyveille. Eli ensin päätetään, jostain omasta passiosta – siis toiveesta, tarpeesta tai pelosta – lähtien, että mikä on kohtuus, millainen toiminta olisi rohkeaa tai mikä olisi oikeuden toteutuminen jossain tilanteessa. Sen jälkeen määrätään, että tosiasioiden on oltava sellaisia, että ne tukevat tätä valittua kohtuutta, rohkeutta tai oikeutta.
Toinen ilmiö on, että moraalisista hyveistä tärkein, eli harkinta, katoaa tilanteessa, jossa joku tietty muoto kolmesta alemmasta – tai ennemminkin tietty tarve kokea jonkin passion edustavan jotain niistä – nousee korostuneesti esille. Kohtuuden unohdettu kääntöpuoli on, että joskus on syytä tehdä jotain asiaa sopiva määrä. Se ei ole pelkästään asioiden rajoittamista. Rohkeuden unohdettu kääntöpuoli on, että on olemassa asioita, joiden kanssa on vahingollista ja järjenvastaista pyrkiä osoittamaan rohkeutta. Ja oikeuden unohdettu kääntöpuoli on, että ei pidä antaa toiselle sellaista arvostusta tai suoritusta, mitä toiselle ei kuulu antaa.
Harkinnan unohdettu kääntöpuoli on, että jossain vaiheessa on tehtävä päätös. Koska vain sillä tavalla saa mahdollisuuden erehtyä, oppia ja päättää uudestaan eri tavalla.
Mutta jos ihminen asettaa passionsa määrittelemään sitä, että mikä saa olla totta, mikä voi olla totta, tai mikä yksinkertaisesti on totta, niin seurauksena on tietenkin alati etenevä todellisuudesta irtautuminen. Vain älyllisten hyveiden avulla on mahdollista tietää, että toteuttaako jokin toiminta oikeasti jotain moraalisista hyveistä.
Sen mahdollisuuden välttely, siis jonkinlaisena refleksinä tai emootiona, että kyseessä oli tuhopoltto tai terroriteko, on intohimosta lähtevä älyllinen pahe. Siinä järki ja tahto antavat valtaa toiveelle tai tunteelle tavalla, joka lopulta on järjen ja tahdon toiminnan kannalta haitallista. Näin on riippumatta mistään ympäröivistä tosiasioista tai olosuhteista. Siinä, ettei mahdollisuutta edes saisi sanoa ääneen, on kyse katastrofaalisesta kypsymättömyydestä, sekä jokaisen muun olettamisesta samasta kärsiväksi.
Tietenkin yksi mahdollinen alibi tai motiivi näin toimimiselle on kuvitella, että jokaisessa meistä asuu pieni natsi, jolle jos antaa pikkusormen, niin se karkaa hirmuiseen rotusotaan ja uskonsotaan, eikä pysähdy kunnes koittaa lopulta taas 1945 kesä tai jotain pahempaa.
Näiden kahden piiloon jäävä, yhdistävä tekijä on uskominen ihmiseen ensisijaisesti passioiden ohjaamana olentona. Siinä tilanteessa on mahdollista löytää ero moraalisen ja moraalittoman toiminnan välillä ainoastaan luokittelemalla haluja ja toiveita hyviin ja pahoihin. Tarkoittaa, että analyysi ei nouse sen korkeammalle tasolle kuin että joku haluaa omasta mielestään rauhaa ja sopua, joten eri mieltä oleva tietenkin haluaa sotaa ja väkivaltaa. Koska rauha ja sopu ovat kivoja asioita, ei niiden haluamiseen tarvitse miettiä mitään syitä. Joten se, joka oletettavasti haluaa sotaa ja väkivaltaa, ilmeisesti haluaa niitä myös niiden itsensä vuoksi. Silloin kaikki syyt ovat vain tekosyitä. Silloin ainoa tunnettu järjen käyttämisen muoto on yhtä kuin oikeiden halujen haluaminen.
Jos tämä olisi tuhopoltto, niin millä tavalla tähän mennessä tapahtunut näyttäisi erilaiselta?
Ranskassa on, kuten täällä on jo mainittu, tuhopoltettu toistakymmentä kirkkoa tässä kevään aikana. On täysin keinotekoinen vaatimus, että siinä pitäisi olla taustalla joku “järjestö”, joka pomppaa “ottamaan kunniaa” siitä.
4 tykkäystä
Katedraalin pelastuminen oli tosiaan ihan minuuteista kiinni. Voidaan melkein puhua hiukan etuajassa tapahtuneesta pääsiäisen ihmeestä. Palomiehet pääsivät paikalle alle kymmenessä minuutissa (Reuters) ja tekivät töitä ilmeisesti henkensä kaupalla. On myös koskettavaa huomata, kuinka paljon sekularisoituvassa Ranskassa on jo luvattu rahaa katedraalin jälleenrakennukseen (vaikka itse valtio olikin päästänyt kirkon asiattoman huonoon kuntoon, ja palolaitosten rahoituksessakin on toivomisen varaa). Ehkä tästä alkaa kristinuskon uusi nousu myös Ranskanmaalla?
Kyse on ehkä suurimmaksi osaksi siitä, että Notre-Damea pidetään kansallisena monumenttina ja yhtenä maailman tärkeimpiin matkailukaupunkeihin kuuluvan Pariisin tärkeimmistä nähtävyyksistä. (Mielestäni ilahduttavan nationalistisessa) Ranskassa ollaan kai usein melko avokätisiä kun jokin kansalliseen suuruuteen ja kunniaan liittyvä projekti tai monumentti on kyseessä, kulloisenkin hallituksen poliittiseen suuntaukseen katsomatta.
Pekka Haavisto kertoo kirjassaan Eurooppa raiteilla viime kesäisestä Interrail -reissustaan. Pariisissa hän poikkesi Notre Damessakin.
Kirjan mukaan se oli 1820-luvulla niin huonossa kunnossa, että purkamistakin esitettiin. Kun Victor Hugon romaani Pariisin Notre-Dame ilmestyi 1831, alkoi katedraalin uusi renessanssi.
Aika jännää, jos joillakin on teoria oikosulusta valmiina, vaikka rikostutkijat eivät ole vielä edes päässeet tutkimaan sisältä.
Vielä jännempää on saada aikaan oikosulku, ellei edes sähköjä oltu vedetty siihen paikkaan.
Mutta kirkkoja polttavia hulluja riittää väristä ja etnisestä taustasta riippumatta:
Useat pahimmat terroristijärjestöt (ISIS, AlQaeda jne) julistavat tuhotyön omakseen vain niissä tapauksissa, missä terroristi kuolee itse - marttyyri kun ei voi kertoa mitään organisaatiostaan, eikä myöskään alentaa sen arvoa.
Mikäs tuo ennustus Pariisin tuhosta on? En muista sitä?
1 tykkäys
Mikähän lähde sinulla on tuohon sähköttömyyteen? Kun useammassa lähteessä puhutaan tällä hetkellä sähköllä toimivasta hissistä.
Eli löytyykö ihan oikeaa lähdettä? Tuohan on tunnetun anti-islamistin vahvasti aatteellisesti värittynyt blogi, ei mitään journalistisia periaatteita noudattava tiedotusväline.
Oikeissa tiedotusvälineissä puhutaan edelleen johdonmukaisesti siitä, että alueella tutkitaan hississä ollutta oikosulkua, joten väite, ettei alueella olisi ollut lainkaan sähköjä, on yksinkertaisesti väärä.
1 tykkäys
FRANCE 24 English (facebookissa) voi käydä tutkimassa ihmisten reagointia Notre Damen paloon.
Uskontokunnasta voinee tehdä päätelmiä nimien perusteella. Esim itkuhymiötä käyttäneiden tummaihoisten uskontokunta on mitä todennäköisimmin kristinusko. Peukkua ja peräti nauruhymiötä käyttäneet ovat nimistä päätellen sekä tummaihoisia että arabeja muslimeja.
Totesin kuitenkin, että oli muutama länsimaalainenkin käyttänyt ‘vääriä’ hymiöitä.
Pienestä otoksesta tietenkin on kyse.
Olen tippunut hieman kärryiltä. Notre Dame paloi. Sellaista sattuu. Kirkkoja palaa. Joskus palaa vanhoja kuuluisia kirkkoja. Se on surullista kirkkokansan takia. Aina ei ole salaliittoja eikä tuhopolttoja.
D
1 tykkäys
Notre Damen palo oli ilman muuta tuhopoltto. Silminnäkijätodistajien mukaan palon syttyessä kuului kaksi räjähdystä. Lisäksi turvakamerakuvassa katolla nähdään hiippailemassa mieshahmo hieman ennen palon syttymistä juuri siinä päädyssä, jossa palo syttyi. Niin kuin täällä on jo tuotu esille, Ranskassa on ollut lukuisia hyökkäyksiä ja tuhotöitä kirkkoja vastaan tänäkin vuonna. Syyllinen ei silti välttämättä ole muhamettilainen, vaan voi olla joku mielenvikainen tai pyromaanikin.
2 tykkäystä
On se kurjaa kun kirkko palaa. Onneksi kukaan ei kuollut.
D
2 tykkäystä