Nuoret arvioivat jouluevankeliumin vuoden 2020 käännöstä

Olipa mielenkiintoista lukea nuorten käsityksiä jouluevankeliumin uudesta käännöksestä. Minusta nämä nuoret vaikuttavat siltä, että he ymmärtävät asioita ja suhtautuvat Raamattuun kunnioittavasti.

2 tykkäystä

On kaunis teoria, että muuttamalla jatkuvasti pyhiä tekstejä “nykymuotoon” tai jopa “nuorten kielelle” saataisiin evankeliumi paremmin perille laajemmalle kansanosalle. Toimiiko teoria käytännössä, en tiedä, mutta pelkään tuon aikaan mukauttamisen upottavan vanhat ikiaikaiset pyhät tekstit samaan loppumattomaan tekstimassaan, mihin netistä pääsee, ja evankeliumi tasapäistyy jonkin tv-sarjan jaksojen kuvausten joukkoon.

Itse lapsena/nuorena minulle tuo Raamatun (33/38), joissakin kohdin vanhahtava teksti, toi esiin sen kertomusten ikiaikaisuuden. Kyselin mummolta, oliko tämä teksti ihmisillä jo 100v sitten? Mummo hymyili, että voi voi, jo tuhat vuotta sitten ja Israelin kansan elämä mistä Mooses ja profeetat kertovat jo monia tuhansia vuosia sitten.

Minuun teki vaikutuksen tuo Raamatun muinaisuus ja ikiaikaisuus ja lapsenakin ymmärsin sen juuri tuosta “vanhahtavasta” kielestä. Jos en jotain sanaa ymmärtänyt, kysyin kavereilta tai aikuisilta, sitten isompana etsin myöhemmin tietosanakirjoista, kun huomasin etteivät ne muutkaan paljon itseäni viisaammin ymmärtäneet. Vanhahtava tekstiasu teki siis minuun juhlavan ja ikiaikaisen, pyhän vaikutuksen.

Erilaiset slangiväännökset esim jouluevankeliumista herättävät lähinnä myötähäpeää, en osaa ottaa niitä edes vekkuleina, saati pyhinä. Kulloisenkin ajan "nyky"tekstiksi ja sanamuodoiksi kuohittu versio mediassa jää toiseksi temppareiden viime käännösten kuvauksille.

Minä en tiedä, kerron vain omat kokemukseni ja tunteeni. Onkohan tätä tutkittu?

1 tykkäys

Itse olen ihan myönteisesti vaikuttunut tuosta uudesta käännöksestä, vaikka olin aluksi skeptinen. Pari hyvää esimerkkiä, missä käännös on mielestäni parempi:

Matt. 21:31-32

1992 Kumpi näistä kahdesta teki, mitä hänen isänsä tahtoi?» »Edellinen», he vastasivat. Jeesus sanoi: »Totisesti: portot ja publikaanit menevät Jumalan valtakuntaan ennemmin kuin te. Johannes avasi teille vanhurskauden tien, mutta te ette uskoneet häntä. Portot ja publikaanit sen sijaan uskoivat, ja vaikka te sen näitte, te ette jälkeenpäinkään tulleet katumukseen ettekä uskoneet häntä.

2020 Kumpi näistä kahdesta teki, niin kuin isä tahtoi?» »Ensimmäinen», vastasivat ylipapit ja kansanjohtajat. Jeesus sanoi: »Minä vakuutan teille, että tullimiehet ja prostituoidut pääsevät Jumalan valtakuntaan ennemmin kuin te. Johannes tuli luoksenne oikeamielisyyden tietä pitkin, ettekä te uskoneet häntä. Tullimiehet ja huorat sen sijaan uskoivat. Sen nähtyännekään ette muuttaneet mieltänne ettekä uskoneet häntä edes jälkikäteen.»

Joh. 15:1-2

1992 »Minä olen tosi viinipuu, ja Isäni on viinitarhuri. Hän leikkaa minusta pois jokaisen oksan, joka ei tuota hedelmää, mutta jokaisen hedelmää tuottavan oksan hän puhdistaa liioista versoista, jotta se tuottaisi hedelmää entistä enemmän.

2020 »Minä olen aito viiniköynnös, ja Isäni on viininviljelijä. Hän leikkaa pois jokaisen hedelmättömän oksan; satoa tuottavasta oksasta hän sen sijaan karsii liiat versot, jotta se tuottaisi vielä enemmän rypäleitä.

Ehkäpä oma mieltymykseni liittyy siihen, että käännös vastaa nyt paremmin sitä, mitä alkutekstissä sanotaan. Pois ovat kadonneet viinipuu, portot ja publikaanit. Se auttaa ymmärtämään sitä, mistä tekstissä oikeasti puhutaan. Oikeastaan se jopa terävöittää evankeliumin sanomaa, koska “porttoja ja publikaaneja” ei keskuudessamme enää ole, mutta … noh, välistä vetäviä tullimiehiä on, ainakin maailmalla ja niitä toisiakin kaduillamme.

Mark. 2:16 Kun oppineet fariseukset näkivät Jeesuksen syövän syntisten ja tullimiesten kanssa, he sanoivat hänen oppilailleen: »Miksi hän syö syntisten ja tulliaseman välistävetäjien kanssa?»

1 tykkäys

Luulisi ettei Jeesus tosiaan pitänyt tullimiehiä sinällään syyllisinä, siksi se ei ole hyvä käännös. Ei myöskään tulliaseman välistävetäjä, sillä en usko noitten tullimiesten olevan erityisen korruptoituneita muihin verrattuna. Publikaani on hyvä nimitys juuri siksi, että he edustivat miehittäjävallan (Rooma) alistavia ja mielivaltaisia ja epäoikeudenmukaisia toisten alistajia.

Vieras sana publikaani kohdistaa tuon paremmin vallanpitäjien virkamieheen, ja Israelin kansalle väkivaltaisen ja raa’an miehittäjävallan. Tullimies-sanan käyttäminen opettaa lapsille näitten olevan erityisen pahoja ja korruptoituneita - näinkö on hyvin?

1 tykkäys

Vierassana “kohdistaa” jotakin vain erillisen selityksen kanssa. Tähän liittyy iso kysymys: Kenelle käännös on tarkoitettu?

Kun kyse on vahvasti tai melko vahvasti kristinuskon värittämästä kulttuurista ja kristinuskon asiat tosiaan ovat kaikille tai lähes kaikille tuttuja, niin Raamatun kielen “ikiaikaisuus” voi tosiaan olla positiivinen juttu. Se todella liittää meitä pitkään perinteeseen. Publikaanit sun muut opitaan puolivahingossa, eikä niistä tule hidastetta. Jopa ateisti tietää sellaiset.

Jos taas kulttuuri on alkujaan ei-kristillinen tai sellaiseksi muuttunut, niin ei ole samanlaista jaettua ymmärrystä. Saattaa olla vähemmistö, jolle Raamattu on wanha tuttu, mutta muiden kannalta vaikeat sanat ja ilmaisut ovat lähinnä vieraannuttavia. Silloin on erittäin tärkeää, että on olemassa ymmärrettäviä käännöksiä. Mehän uskomme, että Jumalan sana on se joka vaikuttaa ihmisissä. Jos sana ei ole kuulijan ymmärrettävissä, miten se voisi vaikuttaa?

3 tykkäystä

En ole tähän uusimpaan käännökseen perehtynyt yhtään. Luulen kuitenkin, että vierastaisin sitä sen perusteella mitä olen sitä nähnyt, mutta käännös ei varmaan ole minua varten tehtykään.

Tykästyin 15-vuotiaana kummeilta rippilahjaksi saatuun Uuden testamentin käännökseen nykysuomeksi, kun sellainen oli juuri ilmestynyt, eikä muuta käytössä olevaa uudempaa käännöstä ollut, kuin Kirkkoraamattu 33/38. Käännös nykysuomeksi oli kaikin tavoin selkeä aina kirjasintyyppiä, painoasua ja kuvitusta myöten. Sitä oli yhtä helppoa lukea kuin romaania.

Tykkäsin siitä pitkään, tosin käsitykseni Raamatusta vääristyi, kun en lukenut Vanhaa testamenttia lainkaan, koska vanha käännös oli liian hankala. Myöhemmin kun uusi raamatunkäännös valmistui v. 92, en siitä juuri innostunut, kun olin juuri opetellut pärjäämään vanhemman kanssa, mutta silti Uuden testamentin osalta pidin nykysuomikäännöstä ylivertaisen selkeänä. Mistään käännöksen tarkkuuksista minulla ei tosin ollut hajuakaan.

Myöhemmin kun ymmärsin 92-käännöksen puutteet, tosin myös hyvät puolet, huomasin kyllä, että etenkin Vanhan testamentin kertomukset tulivat käännöksen monista virheellisyyksistä huolimatta selkeämmiksi, eikä Uusi testamentti ollut sen huonompi. Arvostan silti enemmän vanhaa 33/38-kirkkoraamattua lähinnä sen sanatarkan käännöksen takia, mutta mieluiten luen ja käytännössä nykyään lähes pelkästään Raamattu kansalle-käännöstä, jossa on yhdistetty vanhan ja uuden käännöksen hyviä puolia, mutta vältetty niitä virheitä, mitä 92-käännös toi mukanaan. Tosin eräs entinen Kylväjän Japanin lähetti ja gematriaa harrastava pappi kehotti heittämään sen roskikseen, koska se oli hänen mielestään väännös. Minä kyllä pystyn lukemaan myös tätä käännöstä.

Vielä positiivinen yleisnäkökulma: Meillä suomenkielisillä on varsin mainio tilanne, kun käytettävissä on useita käännöksiä. Samalla, kun pitää jotakin niistä suosikkinaan ja/tai parhaana käännöksenä, voi halutessaan vilkuilla muitakin ja kenties tehdä uusia havaintoja tai saada uusia ideoita. Myös monenlaista selitysteosta ja raamattuluentoa ja muuta löytyy rutkasti, niin tieteellisen tarkkaa kuin hartaudellistakin. (Toki laatu vaihtelee paljon.)

2 tykkäystä

Englanninkielisillä on tässä suhteessa vaikeampaa, kun siellä Publican arkipäivän kielenkäytössä tarkoittaa kapakoitsijaa.

2 tykkäystä

Mutta varmaan ihan yhtä paha asia. :,-) Sori oneliner.

Ettäkö Jeesus ei halveksisi edes ylihintaa rapakaljasta kiskovaa PUBlikaaniakaan! Ihme hemmo! :thinking:

Eri käännökset ovat toki yhdessä käytettynä rikastavia. Olin kerran vuosia sellaisessa pienessä raamattupiirissä, joka viikon iltamessun jälkeen kiipesi kirkon ullakolle lukemaan aina pätkän, vertailemaan käännöksiä ja keskustelemaan mitä ajatuksia teksi ja käännösten erot toivat mieleen.

Se oli hauskaa juuri siksi kun paikalla oli vanha Biblia, 33/38, 92, KJV JA Vulgata.

Vertailimme tekstejä ja painotuksia tai ajatuksia eroista ja käännöksistä. Paikalla oli myös latinan- ja hepreanosaajia meikätollon maallikon lisäksi.

Itse löysin insinöörinä virheellisen käännöksen muurilaastin tekemiseen liittyen VT:stä, mutten enää muista kohtaa.

Mulla onkin kolmikielinen UT+Psalmit kulkenut joskus raamiksissa mukana. Sellainen hotelliversio siis, tosin ei ole pöllitty mistään hotellista vaan rippilahjaksi saatu. Siinä on suomenkielinen ysikakkonen, ruotsinkielinen kasariversio joka vetää paikoitellen aikalailla mutkia suoriksi, ja New King James version eli nykykielinen mutta hyvin sanatarkalla periaatteella käännetty ja kielellisesti koukeroinen enkkuversio. Ja kun kaikki eivät näitä kaikkia kieliä kovin sujuvasti osaa, niin tarvittaessa mukana allekirjoittaneen lonkalta heitetyt käännöksen käännökset…

On hyvä kun on erilaisia käännöksiä. On hyvä kun on myös tämä 2020 käännös, vaikka siinä onkin joitain aika erikoisia ratkaisuja. Ymmärrettävyys on kuitenkin tärkeintä, siksihän käännöksiä ylipäätään tehdään, ja jos 2020 versio avaa Raamattua nuorille kristinuskosta vieraantuneille, niin se on paikkansa ansainnut.

Mitä tulee kapakoitsija-publikaaniin, niin englannissa tosiaan on näitä sanoja joiden merkitys on vuosisatojen varrella muuttunut tai jokin useista merkityksistä käytännössä syrjäyttänyt muut. Tämä johtaa outoihin tulkintoihin KJV-only-porukassa, koska heille ei mikään muu käännös kelpaa, mutta KJV:n muotoilut saatetaan ymmärtää aivan päin mäntyä, kun vuosisatojen takainen kielimuoto ei ole muista yhteyksistä tuttu.

2 tykkäystä

Portto vai prostituoitu? Elleivät ihmiset suorastaan valehtele, niin nykyään kyllä monesta paikasta voi lukea, kuinka ihmiset kertovat harrastavansa seksiä vaihtelevasti eri kumppaneiden kanssa ja paljastavat pettävänsä puolisoaan. Maksun edestä he eivät tee sitä, niin mitä he sitten ovat.

Itsekin ajattelisin, että on hyvä olla kaikenlaisia selkokielisiä käännöksiä. Ja olennaista on se, miten voidaan lähtökielen aspektit tuoda esiin, ja tietysti Raamattua kääntäessä myös erilaiset paralleelit. Mutta ei tietysti voida lähteä siitäkään, että kaikki pitäisi selittää kaikkein alimman vaatimustason mukaan. Silloin kieli menee typeräksi. Ja sitä ei kai haluta.

2 tykkäystä

Portto kai tarkoittaa kuitenkin aika selkeästi ns. maksullista ammatinharjoittajaa. Tietysti sellaisia on nykyäänkin. Itsen miellän käännöksessä käytetyn sanan ■■■■■ porton synonyymiksi, mutta se kai on myös kollokviaalisesti iloluonteisesta naisesta ylipäänsä käytetty termi, riippumatta periikö maksua vai ei.

Aito viiniköynnös särähti korvaan. Kun aitoviini on termi, jota käytetään ei-hybridilajikkeista. Ja sehän ei ole pontti tässä. Tosi ja totisesti on nähtävästi koettu jotenkin vältettäviksi. Mutta eihän se ole niin. Ne ovat ihan elävää kieltä.

Itse ehkä haen sitä selitystä asenteelleni, että liian simppeli kieli on toki helppoa ulkoa opeteltavaksi, mutta vaikeampi, vieraitakin sanoja ja ilmauksia sisältävä pakottaa pohdiskelemaan tekstiä ja lukemaan/tutkimaan lisää. Haasteellisempi kieli aktivoi ajattelemaan itse pelkän ulkoa opettelun sijasta. Joutuu itse pohdiskelemaan uskon kysymyksiä ja asennettaan Jumalaan.

Mutta minä nyt olen oma kummajainen lajini mystikko.

Miksi on mustattu sana, joka oli käännöksessä, josta keskustellaan. Ei sitä ollut siitäkään sensuroitu. Miten voidaan keskustella käännöksestä, jos sen sanavalinnoista ei voi keskustella, en ymmärrä nyt tuollaista pikkusievää moraalipaniikkia.

2 tykkäystä

Luulen, että se on foorumin automaattinen toiminto, ei kenekään moderaattorin tms. päätös. En itse tykkää tuollaisesta automatiikasta.

Täytyy olla vähän eri mieltä. Ensinnäkin ne on nykykielellä seksityöläisiä, mikä on kuulemma ammatti siinä missä muutkin. Toisekseen nykyajan tullimies, mikä on täysin kunniallinen ammatti, ei ole lähellekään sitä, mihin Jeesus viittaa sanalla publicanus.

5 tykkäystä

Juurikin. Mielestäni ei aivan riitä sanoa, että “porttoja ja publikaaneja” ei ole enää keskuudessamme. Kyllä niitäkin yhä on. Kirkkojen ja kristittyjen ei tulisi yhdenmukaistaa Raamatun sanoja ja käsitteitä vastaamaan tämän päivän kieltä ja ymmärrystä “portoista ja publikaaneista” ilman teologista tarkennusta, joka olisi tarpeen tullen syytä tuoda saarnoissa ja yleisessä opetuksessa esille.

Siinä missä Raamatun “portto” muuttuu kirkkojenkin opetuksessa seksityöläiseksi, pian aborttikin tai tahtoen suoritettu syntymättömän lapsen surmaaminen kohtuun on vain terveydenhuoltotoimenpide.

Silläkin uhalla, että tulee sanomista. Näkisin joidenkin poliitikkojen ja feministien Suomessakin kannattavan prostituution tai “seksityöläisyyden” laillistamista siksi, että he näkevät tämän niiden “rakenteiden” murtamisena. (Huom. en puhu siis esim. ihmiskaupan uhreista, jotka pakotetaan prostituutioon!)

Tarkennan, heidän mukaansa länsimainen patriarkaalinen (ja tietysti heteronormatiivinen) kulttuuri on vanginnut naisen ja hänen seksuaalisuutensa avioliittoon ei-niin-vapaata seksuaalisuutta suosivan kristinuskon avulla. Tästä on päästävä eroon.

Naisen lopullinen vapautuminen tarkoittaa sitä, että hän voi harrastaa seksiä kenen -yhden tai useampien- kanssa ja halutessaan ansaita sillä. Olla oman itsensä ja kehonsa kuningatar ja pomo. Tuhota näin naista “omaisuutenaan” pitävä patriarkaalinen järjestelmä, jolla mieskunta on lihavoittanut itseään riistokapitalistin tavoin vuosituhansia.

Prostituutio on naista emansipoivaa työläisyyttä.

1 tykkäys

Onkohan tämä paikkansa pitävä ja hyvä artikkeli? Minusta vaikuttaa siltä. Ehkä joku teistä osaa arvioida paremmin.
Publikaani ei sanana tosiaan kerro nykynuorille mitään mutta mainittu välistä vetäminen lienee se tärkeä lisäselvennys, kun käännös puhuu tullimiehestä. P. ei edustanut siis vain Roomaa vaan ahnehti rahoista osan itselleen, saatuaan veronkeräämisen valtuudet joltain rikkaalta roomalaiselta.
Mielestäni tämä on esimerkki siitä että käännöksessä on saatu ymmärrettävyyttä jättämällä pois se sana joka ei vastaa meidän aikamme terminologiaa, mutta itse asia eli se, että esimerkiksi Sakkeusta halveksittiin hänen ahneutensa vuoksi (vaikka mukana olikin myös miehittäjään kohdistuva antipatia), tulee esille. Eikä ole pahitteeksi että mekin jotka olemme lapsesta asti kuulleet publikaanista ja fariseuksesta ikäänkuin tuttuina hahmoina, joudumme vähän rassaamaan aivojamme - mitä he oikeastaan tekivät ja mikä heidän asemansa suhteessa Jeesukseen oli?

Usein Raamatun kääntäminen palauttaa tietoon sellaista alkuperäisestä merkityksestä, joka on painunut taustalle, tai suorastaan korjaa virheellisiä käännöksiä. Usein myös meidän vaikeutemme vastaanottaa uusi käännös johtuu siitä että olemme tottuneet tiettyihin ajatusmalleihin. Eläytyminen siihen, miltä joku teksti vaikuttaa, jos sitä ei ymmärrä kielellisistä syistä - ilman merkittäviä taustaselityksiä - tekee kaikille hyvää. Kaikkiin käännöksiin tulee myös heikkouksia ja uusiakin virheitä, joita sitten myöhemmin huomataan. Näin oli 1992 ja näin varmaan tämän 2020 käännöksenkin laita.

1 tykkäys