Oman kirkkokunnan valitseminen

Oppi
353

Filonillan oma kommentti: Olisi kiusallista, jos pappi joutuisi seurustelemaan monienkin naisten kanssa ennen kuin pääsisi naimisiin ja naiset mahdollisesti tyrkyttäisivät itseään hänelle.

Pyhien apostolien sääntö 26, Ortodoksisen kirkon kanonit s. 71: Käskemme, että naimattomina kleerukseen tulleista ainoastaan lukijat ja laulajat saavat, jos haluavat, mennä naimisiin.

Säännön selityksestä (miksi maallikkopappi voi olla naimatonkin):

Tämä apostolinen sääntö ja mainittu Trullon kokouksen sääntö todistavat selvästi, että ortodoksisen kirkon kanonisten määräysten mukaan maallikkopappi (siis ei munkki) voi olla naimatonkin , ts. että maallikkopapiksi voi tulla sekin, joka ei ole koskaan ollut naimisissa. Tämä oli voimassa kirkollisena lakina kokonaista neljätoista vuosisataa, eikä kenellekään tullut mieleen ajatus, että jokaisen maallikkopapin pitää olla ehdottomasti naimisissa. Historiallisten syiden johdosta rupesi kuitenkin niihin aikoihin leviämään viimeksi mainittu käsityskanta, joka perimätiedon välityksellä on kulkenut meille asti positiivisena lakina. Tämä mielipide on kuitenkin aivan väärä. Maallikkopappina voipi olla myös sellainenkin, joka ei ole koskaan ollut naimisissa, kunhan hän vaan esittää kirkon kannalta riittävät takeet siitä, että hän tulee noudattamaan voimassa olevia kirkollisia säännöksiä ja tulee viettämään sellaista elämää, joka sopii jumalallisen alttarin palvelijalle.

Basileios Suuren 12. kanoni, I kirje Amfilokiokselle: Toiseen avioliittoon menneet kanoni kerta kaikkiaan sulkee pappeudesta.

Viides-kuudennen ekumeenisen kirkolliskokouksen sääntö 6, Ortodoksisen kirkon kanonit s. 327:

Koska apostolisissa säännöissä on sanottu että kleerukseen korotetuista naimattomista ainoastaan esilukijat ja laulajat saavat naida, niin mekin tätä vaarinottaen määräämme, että tästä lähtien ei alidiakonilla, diakonilla tai presbyterillä tapahtuneen vihkimyksensä jälkeen ole lupaa solmia avioliittoa. Jos joku rohkenee tätä tehdä, erotettakoon hänet virastaan. Mutta jos joku kleerukseen korotetuista tahtoo avioliiton lailla yhdistyä vaimoon, tehköön hän tämän ennen alidiakoniksi, diakoniksi tai presbyteriksi vihkimystään.

1 tykkäys
354

Minusta se on aivan selvää. Minulle selvisi Raamatusta jo luterilaisena ollessani, kun en vielä ollenkaan tiennyt mitään ortodoksisuudesta, että täytyy kilvoitella pelastuakseen, toisin kuin luterilaisessa opetuksessa sanottiin.

Miten voi selittää monet raamatunkohdat muuten kuin niin, että täytyy tehdä jotakin päästäkseen taivaaseen, vaikka Jumalan armo on lopulta se, joka pelastaa? Esim. viisaat ja tyhmät morsiusneidot Matt. 25:1-13, palvelijoille uskotut rahat Matt. 25:14-30 ja muut tuomiovertaukset ja muutkin Raamatun kohdat ja viimeinen tuomio Matt. 25:31-46.

3 tykkäystä
355

Ei Luther nyt sentään “traditiota” hylännyt. Eräät mainitsemasi asiat, kuten rukousten osoittaminen edesmenneille pyhille, olivat puolestaan juuri sitä deformaatiota, epäapostolisten uutuuksien tuomista kirkoon, ja juuri niitä pitääkin reformoida.

356

Kiitos tiedoista. Tästä kleeroksesta on saatavana myös tutkimusta; http://epublications.uef.fi/pub/urn_nbn_fi_uef-20110446/urn_nbn_fi_uef-20110446.pdf

Tässä säännössä näyttäisi olevan jokin historiallinen tausta. Oliko monia asia tavattoman levällään ja asioita yritettiin korjata. Onko näin? Kenellä tietoa?

Näyttäisi, että Basileios Suuren 12. kanoni ja Trullon kokouksen sääntö ovat vastoin Raamatun sanaa!
Voiko pappi mennä uudelleen naimisiin jos puoliso kuolee? Totta kai voi mennä naimisiin, koska avioliitto ei silloin ole voimassa enää.

Tuossa myös jotakin lukemista ko aiheeseen liittyen; https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/27346/eimistaa.pdf

357

“Ei Luther nyt sentään “traditiota” hylännyt. Eräät mainitsemasi asiat, kuten rukousten osoittaminen edesmenneille pyhille, olivat puolestaan juuri sitä deformaatiota, epäapostolisten uutuuksien tuomista kirkoon, ja juuri niitä pitääkin reformoida.”

Deformaatiota? Luterilaisissa tunnustuskirjoissa kerrotaan jo pelkästään, että Maria rukoilee meidän puolestamme. Nyt on historia ymmärretty jotenkin väärin.

358

Kyllä luterilaisuudessakin on voimakas kilvoitusperinne, tosin se on hukattu. Pelastuakseen täytyy kilvoitella ja taistella syntiä vastaan.

359

Viitannet Augsburgin tunnustuksen puolustukseen (XXI uskonkohta. Pyhien avuksihuutaminen - Augsburgin tunnustuksen puolustus - Luterilaiset tunnustuskirjat | Suomen ev.lut. kirkko): “Vaikka myöntäisimmekin sen, että autuas Maria rukoilee kirkon puolesta, tokkopa hän ottaa sielut turviinsa kuoleman hetkellä, tokkopa voittaa kuoleman ja tekee eläväksi? Mitä Kristus sitten tekee, jos tämä on autuaan Marian työtä? - -” (kohta XXI:27) Mutta eihän tämä tarkoita, että meidän tulisi osoittaa rukouksia autuaalle Marialle. Asiasta kiinnostuneet löytävät kantamme tiiviissä muodossa tästä: Augsburgin tunnustus - Luterilaiset tunnustuskirjat | Suomen ev.lut. kirkko

360

Juuri tuo on se kohta jossa kerrotaan, että Maria rukoilee kirkon puolesta. Sitten alkaa kritiikki katollista väärää hurskaus elämää kohtaan, joka ei tietenkään pois sulje oikeaa rukouselämää. Monet lukevat tämän niin, että pyhiä ei saisi huutaa avuksi. Tunnustus sanoo toisin; " voimme julkisesti muistaa pyhiä" ja niin me muistammekin, kaikin tavoin tai ainakin meidän tulisi muistaa.

Samalla kun halutaan muistaa, rukoilla ja huutaa avuksi pyhiä eläviä ja kuolleita, luterilaisuus katkaisi kilvoitusperinteestä avuksihuutamis rukoukset, näin Luther loi oman arviointiperusteen Raamatun tulkitsemiselle. Homma olisi mennyt paremmin kun olisi kirjoitettu tai säilytetty rukoukset vaikka muutamalle Pyhälle. Tässä katollisen kirkon kritiikissä katkaistiin samalla alkukirkon käytäntö. Lapsi meni pesuveden mukana.

.

1 tykkäys
361

Luterilainen opetus ei hylkää eikä selitä pois kilvoitusta tai pyhitystä. Ero on kai siinä että kirkkomme opettaa hyvien tekojen ja pyhityksen seuraavan uskoa.

Tuo on ehkä oleellista että mitä tarkoittaa ”armo lopulta”.
Lut opetus esittää armon edeltävänä. Täydellinen armahdus vapauttaa vangin tai orjan. Vapaus synnyttää hyviä tekoja.
Jos armo ort. merkityksessä on täydentävä, se ei ole sama asia. Ihmisen tekojen osuus näyttäisi olevan isompi teidän uskossanne. Fokus hiukan eri asiassa.

Raamatun vertauksilla ja kohdilla ei minulle ole tässä pohdinnassa. samanlaista asemaa kuin sinulla. On siellä paljon muuta joka puhuu oman yrityksen toivottomuudesta verrattuna Jumalan tekoihin. Kaikki näyttää olevan luettavissa oman esiymmärryksen mukaisesti.

1 tykkäys
362

" hyvien tekojen ja pyhityksen seuraavan uskoa." jep näin se meni. Tosin tästä on olemassa erilaisia käsityksiä ja täytyy muistaa, että historian havina ja kritiikki katollista kirkkoa kohtaan on tässäkin taustalla. Toisaalta voimme hylätä tämän näkemyksen tekemättä vääryttä Raamatulle joka kuitenkin on kirkossamme ( norma normas) ohje jolla muut ohjeet määritellään.

Niinpä voimme sanoa; uskossa Kristus on läsnä ja siellä on myös hyvät teot. Raamatussa on hyvin voimmakkaat juosta kestävinä, kurittaa lihaa ja kuollettaa se. Se koskee myös meitä luterilaisia.

363

Mitkä ovat ne tekijät, jotka saavat sinut pysymään luterilaisessa kirkossa?

Näin siis kun ketjun aiheessa ollaan… ilman sarvia ja hampaita!
Itse pohdiskelen tätä positiotani kristikunnassa kaiken aikaa. Siksi tämä ketju kiinnostaa.

364

Olen ollut luterilainen aina. Kirkko on turvallinen ja rakas puutteista huolimatta. Täällä olen oppinut lukemaan Raamattua, rukoilemaan ja kokenut yhteyttä. On vaikea vaihtaa koska en tunne muita kirkkokuntia ja niiden rakennetta, tapoja ja elämää. Mutta olen käynyt tätä prosessia kolmisen vuotta läpi onko luterilaisuus aidointa ja alkuperäisintä? Olen päätynyt siihen, että olemme hukanneet ja katkaisseet monet siteet. Aika jännitteissä tilanteessa siis elän.Kiitos kysymyksestä.

1 tykkäys
365

Jumala on sataprosenttisesti se, joka pelastaa, mutta meidän täytyy silti kilvoitella, niin kuin jumalallinen apostoli Paavalikin sanoo, että hänen täytyy kilvoitella päästäkseen taivaaseen.

Ei tietenkään, kun luterilainen oppi on Jeesuksen sanojen vastaista.

366

Tällä foorumilla jotkut luterilaiset vastustavat tätä henkeen ja vereen.

367

Kyse on kaiketi siitä, missä kilvoitellaan. Tulee kilvoitella Hegessä, ja jos annetaan hengen ohjata elämää, kilvoittelua ei tarvita. Jos lähtee omalla luonnolla taistelemaan syntiä vastaan, sen tietää kuinka siinä käy. Olisiko tässä menty harhaan - vähän joka tunnustuskunassa. Kuvitellaan että pystytään itse kilvoittelemaan syntiä vastaan. Se on selvä että siinä käy kuin Aatamille kielletyn puun edessä…Pitäisikö ensisijaisesti kilvoitella siitä, että pysyy Hengen ohjauksessa? Onko kysye enemmänkin Hengessä pysymisestä kuin kilvoittelusta. Jeesushan kehottaa pysymään Hänessä, niin juurineste pääsee virtaamaan ja hyvät teoet seuraavat siitä. Meitä kehotetaan valvomaan, eikö juuri sitä, ettei lipsahdeta noudattamaan vanhan aatamin mielihaluja. Onko se sitten kilvoittelua vai valvomista, että pysyy Hengen ohjauksessa, lienee semantiikkaa.

1 tykkäys
368

Jotkut luterilaiset vastustava kilvoittelua henkeen ja vereen. Sitten ne eivät tunne luterilaisuutta oikein vaan heillä on vääristynyt kuva luterilaisesta uskosta.

2 tykkäystä
369

Jos vastustavat kilvoittelua henkeen ja vereen - ja vielä lisäksi veteen, niin sitten heillä on kolme tiukinta todistajaa vastustukselle koossa. Sallittaneen tälläinen pikku sanaleikki.

370

Huh!
Apostolien sanat ovat yhtälailla Jeesuksen sanoja kuin evankelistojenkin. Eihän Jeesus kirjoittanut evankeliumeja.

Raamatun sisällön näennäinen ristiriitaisuus ei ratkea valitsemalla jotain ja jättämällä jotain pois. Tarvitaan kokonaisempi ymmärrys pelastushistoriasta. Huono ei ole myös selvitellä sitä miksi ja kenelle sanat on alunperin osoitettu. Esimerkki: Jeesuksen vertaukset.

1 tykkäys
371

Tuota menetelmää seuraamalla päädyt ortodoksiseen käsitykseen mm. siitä, että pappien täytyy olla miehiä. Jeesus näet ei valinnut pyhiksi apostoleikseen kuin miehiä ja vain nämä hän vihki tuntemaan pyhät salaisuudet. Kun samaa käytäntöä jatketaan, osoittautuu naispappeus mahdottomaksi raamatullisin perustein: siellä kun näet on monia kohtia, joissa läsnä on vain apostoleiksi valittuja miehiä tai jossa teksti on suunnattu miehelle.

2 tykkäystä
372

Onko tälle jotain perustelua Raamatus

Ja yksikään kirkkokunta ei käsittääkseni näin opeta, myöskään ei roomalaiskatolinen tai ortodoksinen.

Kyllä, se on semantiikkaa, ja siksi hiukan ärsyttää, kun aletaan vääntämään aivan kuin kyse olisi eri asioita.