Tässä ollaan koko ajan ihan asian ytimessä. Keskustelun otsikon kysymys näet liittyy olennaisesti totuuskysymykseen ja se taas linkittyy välittömästi käsitykseen ihmisen pahuudesta ja lopulta kaikki kietoutuuu oikeudenmukaisuuskysymykseen. Lähtökohtana tässä pohdiskelussa on koko ajan nimenomaan kristinuskon konteksti ja siinä specifisesti erityinen ilmoitus.
Sinun mielestäsihän ihminen ei ole moraalisessa vastuussa Jumalalle, eikä siten ansaitse otsikon mukaista helvetin kidutusta. Tätä kysymystähän ei voida ratkaista pohtimatta mainitsemiani käsityksiä nimenomaan kristinuskon kontekstissa. Glacialis asetti tuossa ylempänä hyvän kysymyksen siitä onko asian ratkaiseminen ollenkaan mahdollinen ihmislähtöisesti, eli onko ihmisen tietämys sittenkin hyvin rajallinen suhteessa siihen mitä ylipäätään voidaan tietää ts. Jumalan tietämykseen ja onko meillä mahdollisuus tietää mitään siitä, mitä Jumala tietää? Minusta kristinuskon kontekstissa erityinen ilmoitus on ainoa informaation lähde Jumalan tietämykseen ja siksi sitä kutsutaan Jumalan sanaksi. Onko totuus asiasta tällä tavoin lähempänä meitä kuin arvaammekaan, vai onko tuudittauduttava käsitykseen, ettemme voi tietää mitään totuudesta ja olemme korviamme myöten subjektiviisuuden suossa? Minusta sekä sinä, että atte vastustaessanne Raamatun ilmoitusta olette ainankin minulle voimakas todistus Raamatun ilmoituksen totuudesta ja sen pätevyydestä.
Ja kiitos Glacialikselle jälleen kerran arvokkaista viesteistä tuolla vähän ylempänä. Meni paljon tavaraa kiintolevylle.