Tuohon en osaa vastata.
On kuitenkin käytössä eri avl-kantoja tietyille tuotteille ja palveluille. On kai mahdollista, että yritys ostaa jotain 24% alvilla ja myy sen eteenpäin 14% tai 10% alvilla.
1 tykkäys
Tietyt toimialat ovat alvittomia, kuten lääkäripalvelut. En sanoisi Terveystaloa ja Mehiläistä pieniksi yrityksiksi 
1 tykkäys
Ainakin voi ostaa ruokaa (alv 14%) ja myydä ravintolapalveluita (alv 10%). Ruoka toki on muuttanut muotoaan siinä välissä. Toki ravintola voi ostaa myös alv 24% -kamaa, kuten lautasia tai vessapaperia, mutta niitä se ei suoraan myy eteenpäin.
En sekoittanut, vaan sanoin aivan tarkoituksella sen, minkä sanoin.
Vaikka luulen miten pitäneeni asiaa esillä, niin siitä ei ilmeisesti ole tullut mitään yleistietoa, että en ole kiinnostunut siitä, miten asiat esitetään kouluissa tai päivän uutisissa. Vaan olen kiinnostunut siitä, että mistä ne tavat ajatella ovat syntyneet.
Miksi koulutettu länsimaalainen ajattelee yksilön vapaudesta, yksityisyydestä, rahan ja talouden olemuksesta, teknologiasta, viihteestä, markkinoinnista ja mainonnasta sillä tavalla kuin ajattelee? Tai valtion, politiikan, terrorismin, sodankäynnin ja tiedustelutoiminnan suhteesta kaikkiin edellisiin.
Jos ei ajattele, että sellaisia on mahdollista käsittää, niin tulee vaikutelma, että olen pelkkä skeptikko pelkän skeptisyyden ilosta tai joku ääriajattelija pelkän ääriajattelun ilosta. Että koko kritiikki tai epäilys nykyistä poliittista tai taloudellista tai tieteellistä ajattelua kohtaan on pelkkä mahtipontinen poseeraus.
Jos uskoo, että yhteiskuntaan, ihmisyyteen, talouteen ja politiikkaan, mutta myös teologiaan, pätee jonkinlainen evolutiivinen ajattelu, niin silloin korkeasti koulutetun kadunmiehen käsitys asioista kuvaa sitä sen evolutiivisen prosessin tämänhetkistä tilaa loistavasti. Mutta jos ei usko näin, niin ne käsitteet ovat riittämättömiä kuvaamaan todellisuutta sen väitetyn historiallisen prosessin ulkopuolella.
Kun puhutaan rahataloudesta, niin siihenkin liittyy kuvitelma, että se toimii joidenkin annettujen sääntöjen mukaisesti, jotka ovat jotenkin samat kaikille yhtä luotettavasti kuin fysiikan lait. Puhuin virtuaalisesta taloudesta siksi, että kyse on sopimusluontoisesta todellisuudesta, jossa eri tahoja ovat ne, jotka luovat simulaation säännöt, ja ne, jotka vain toimivat sen sisällä.
Ok, pistätkö sitten pöytään laskelmia tämän esittämäsi väitteen tueksi: “Reaalitalouden koko on lähes merkityksetön virtuaaliseen talouteen nähden.” Miten muuten mielestäsi luokittelu reaalitalouteen ja virtuaalitalouteen menee: jos esimerkiksi tilaan nettikaupasta 100 eurolla fyysisen tuotteen, joka fyysisesti toimitetaan kotiovelleni, niin onko se virtuaalitaloutta vai reaalitaloutta? 
(Lonkalta sanoisin itse, että tuo 100 euroa olisi jollakin hyvällä perusteella jaettava virtuaalisen ja reaalisen talouden kesken.) Tai jos YouTubessa mainostetaan fyysistä tuotetta? (Mainostulon saajalle tulo liittyy kaiketi virtuaalitalouteen, mutta mainostajalle tuo voitaisiin kyllä laskea reaalitalouden kuluksi.) Tai jos urheilijan paidassa mainostetaan nettisivua?