Onko niin, että positiivisiksi testatut mutta kotihoidossa koronaa potevat myös hoitoalan ulkopuolella yleisesti testataan parantuneiksi? Minun käsitys on ollut, että nämä (joita on suuron osa tapauksista) vain ajan kulumisen perusteella arvioidaan negatiivisiksi tilastoissa.
On kai näin, mutta testaamiseen tuskin olisi mitään tarvetta, kun ihminen on parantunut. Muistakin viruksista ja myös koronaviruksista tunnetaan niiden käyttäytyminen ja kun ihminen on tervehtynyt, se on ilmeisesti sitten siinä. Terveydenhuollon parissa on varmasti varmuuden vuoksi hyvä testauttaa henkilö pariinkin kertaan, jotta asia olisi täysin varma ja tauti ei ainakaan henkilökunnan kautta leviäisi usein heikkokuntoisempiinkin potilaisiin.
1 tykkäys
Oikeassa olet. Thl:n ohjeistuksen mukaan kontrollinäytteitä ei pääsääntöisesti oteta:
"Lieväoireinen COVID-19-potilas voi sairastaa kotona . Eristystä kotona jatketaan vähintään 14 vrk . Jos potilaalla on oireita vielä tämän 14 vuorokauden jälkeen, hänen tulee olla kotona, kunnes hän on ollut oireeton vähintään 2 vrk (48 t) ajan. Kontrollinäytteitä ei tarvitse ottaa.
Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilökunnan tulee olla oireeton vähintään 2 vrk (48 t) ennen työhön paluuta. Jos työhön palatessa oireiden alusta ei ole kulunut 14 vrk , työntekijän tulee käyttää jatkuvasti kirurgista suu-nenäsuojusta eikä hän saa hoitaa vaikeasti immuunipuutteisia potilaita. Kontrollinäytteitä ei tarvitse ottaa" (Thl)
Olisiko sitten käytäntö eri sairaanhoitopiireissä tai tilanteesta riippuen, esim hoitokotikuolintapausten vuoksi ollut tarkemmalla seulalla kaiken varalta 
Joo, ei ole tarvetta sitten kun on parantunut. Mutta mistä tiedetään, onko joku parantunut? Taudin kesto ja oireet vaihtelevat huomattavasti eri ihmisillä. Monet ovat poteneet koronaa jo kuukausia parantumatta. Oireettomilla tai lieväoireisillakaan positiivisilla taas 2pv oireettomuus ei kerro juuri mitään. Ja niilläkin, joilla oireet ovat vakavammat, ne kuulemma usein “sahaavat” niin että välillä tuntuu melkein parantuneen mutta sitten taas pahenee.
1 tykkäys
Jos parantuneena pidetyt ja eristyksestä pois päästetyt yleisesti vielä siinä vaiheessa tartuttaisivatkin ihmisiä, niin kai se olisi jo huomattu. Tällaista ei kuitenkaan ole tapahtunut. Sen sijaan vaikuttaa siltä, että tartuttavuus on suurinta heti oireiden alussa tai juuri sitä ennen.
1 tykkäys
-
Viruksen tarttumismekanismit ovat edelleen paljolti tuntemattomat.
-
Juuri sen takiahan positiiviseksi todetut ihmiset, sekä sairaat että oireettomat, eristetään ja pidetään eristyksissä, kunnes heidät testataan (2 kertaa) negatiiviseksi, jotta he eivät tartuttaisi muita ihmisiä. Näin siis niissä maissa, jotka tosissaan pyrkivät tukahduttamaan tartunnat. Suomessa ei varsinaisesti eristetä muita kuin sairaalahoitoon joutuneet, mutta se on kokonaan toinen juttu.
Tarkoitin sitä, että kun parantuneena pidetty koronapotilas vaikkapa palaa työpaikalleen, niin jos hän olisikin edelleen tartuttava, niin työkavereita pitäisi ruveta sairastumaan siinä vaiheessa. Ilmeisesti tällaista ei kuitenkaan ole tapahtunut. Näin ollen suomalainen tapa parantumisen määrittelyyn vaikuttaisi olevan varsin riittävä. En tiedä, saavutettaisiinko tiukemmalla linjalla juuri mitään epidemian tukahtumisen kannalta. Ja kyllä Suomessa tulee virallinen eristysmääräys myös kotihoidossa oleville koronapotilaille.
Veikkaanpa ettei tätä ole oikeasti juuri mitenkään tutkittu ja dokumentoitu. Mielelläni luen dokumentit, jos sellaisiin osaat viitata.
Yksin asuvat ihmiset poislukien, ei kyllä käytännössä eristetä, vaan samassa taloudessa asuvat altistuvat.
Jokainen tartunnan saanut haastatellaan ja kontaktit kartoitetaan. Varmaan silloin tulee mieleen mainita, että - ai niin - työkaverilla oli korona mutta se oli jo parantunut, kun istuimme vierekkäisillä pilttuissa kaksi päivää.
Ensinnäkin, vain osa tartunnan saaneista haastatellaan, koska vain osa tartunnan saaneista on testillä havaittu positiiviseksi. Alkuvaiheessa THL arvioi, että tartunnan saaneita olisi 20-30 kertaa enemmän kuin testeillä positiivisiksi todettuja eli vain muutama prosentti tartunnan saaneista haastateltaisiin, mutta sittemmin tämä arvio on kaiketi vasta-ainetutkimusten pohjalta muuttunut aika rajusti, niin että oikeasti kai jopa kolmannes tartunnan saaneista on löydetty testaamalla. Siinäkin tapauksessa vain kolmasosa tartunnan saaneista haastatellaan.
Toiseksi, koronatartuntaa pidetään Suomessa salassapidettävänä tietona, joten eivät ihmiset mitenkään välttämättä tiedä saman työpaikan työntekijöiden tai muiden kontaktiensa koronahistoriasta. Kolmanneksi, haastatteluista vastaava HUS:in lääkäri totesi, että puolet haastatelluista ei osaa kertoa mitään arvelua siitä, mistä olisivat saaneet tartunnan. Neljänneksi, viruksen tarttumismekanismit ovat edelleen paljolti tuntemattomat, eli emme kovinkaan tarkkaan tiedä millainen altistus vaaditaan tartuntaan ja ketkä tartunnan saaneet levittävät virusta eteen päin ja kuinka pitkään.
Kaikki nämä seikat huomioiden, millä tarkkuudella voimme sanoa nyt empiirisesti osoitetun, että pelkkä ajan kulumiseen ja oireettomuuteen perustuva arvio parantumisesta pitää paikkansa?
1 tykkäys
Se on kyllä totta. Mutta mikä olisi parempi toimintamalli? Joissain maissa toki on sellaisia käytäntöjä, että kaikki koronapotilaat hoidetaan sairaalassa eristyksen takia, tai perheitä ohjeistetaan yrittämään koronapotilaan eristystä muista perheenjäsenistä. Ongelma on, että korona tarttuu heti alkuvaiheessa niin tehokkaasti, että siinä vaiheessa kun diagnoosi tulee tai edes selkeää epäilyä herää, on altistuminen vääjäämättä jo tapahtunut. Sairaalahoidolla olisi isohkot kustannukset ja kotona perheestä eristäminen taas tosi työläs tai jopa mahdoton toteuttaa (kaatuu käytännössä jo siihen, että monissa asunnoissa on vain yksi vessa), ja hyöty olisi niukka koska käytännössä perhe on jo tartunnan saanut jos on saadakseen.
Kaikki varmaan muistaa tammikuulta ne omituiset uutiset, kun Wuhanissa rakennettiin pikavauhtia isoja uusia sairaaloita. No, nehän eivät olleet varsinaisia sairaaloita, joissa ensisijaisesti hoidettaisiin sairaita, vaan paikkoja, joihin lievempioireiset tartunnan saaneet tuotiin eristyksiin. Tämä on ainoa tehokas toimintamalli. Testaa-ja-jäljitä-strategia ei pysty tukahduttamaan virusta ilman positiivisten eristämistä kodin ulkopuolelle. Mutta missään länsimaassa ei taida olla rahkeita tällaisen toteuttamiseen. Vaikea kuvitella, että esimerkiksi Suomessa epidemian pahentuessa viranomaiset pystyisivät pakolla viemään tuhansia oireettomia tai vähäoireisia positiivisia ihmisiä vasten tahtoaan eristyksiin muutamaksi viikoksi. Ja jos tähän pystyttäisiin (mikä ei ole realistista), testaamisen pitäisi silloin olla pakollista, laajaa ja systemaattista, koska muutoin ihmiset eristystä välttääkseen välttelisivät testaamista. Lisäksi jäljittämistoiminta pitäisi olla Etelä-Korea-tyyppistä eikä Suomi-tyyppistä: Suomessa haastattelun jälkeen todetaan, että tartunnan saanut kävi ruokakaupassa, joten ei pystytä jäljittämään; Etelä-Koreassa todetaan, että tartunnan saanut kävi muutamassa yökerhossa, joten jäljitetään ja testataan kaikki 48000 noissa yökerhoissa kyseisenä aikana käyneet ihmiset.
1 tykkäys
Alkuvaiheen puheet eivät ole hirveän merkityksellisiä nyt, silloin testattiin vain murto-osa tartuntaa epäilevistä. Nyt testiin pääsee käytännössä jokainen, jolla on oireita.
1 tykkäys
Mutta sitten tässä pitäisi vielä kyetä olettamaan, että ne testit tosiaan antavat varmaa tietoa siitä, että henkilön tapauksessa on kyse tartunnasta. Ettei kumpi tahansa anna tulokseksi tietoa minkä tahansa jonkin kokoiseen joukkoon kuuluvan viruksen nykyisestä tai aikaisemmasta läsnäolosta.
Oliko kaikista maailman viruksista 10–16 % koronaviruksia? Montako tunnettua on? Miten hyvin testi saadaan rajattua koskemaan relevantteja näistä? Olettaen, että tiedetään, mitkä viruksista ovat relevantteja ja mitkä eivät.
Sen verran luin PCR:stä, että sen kanssa tuloksen sahaaminen edestakaisin perustuu siihen, että se monistaa kaikkea näytteeseen eksynyttä geneettistä materiaalia. Se ei ole edes hevoskilpailu, jossa ennakkosuosikki useimmiten voittaa tai oma hevonen löytyy yleensä tietyltä sijalta. Käsittääkseni siinä valitaan mielivaltainen raja, minkä yli jos etsittävän sekvenssin pitoisuus näytteestä nousee tietyn syklien määrän aikana, niin tulos katsotaan positiiviseksi. Eli kyse ei olisi viruksen määrän hyppimisestä edestakaisin potilaan veressä, vaikka sitäkin varmaan tapahtuu, vaan myös näytteen edustavuudesta.
Kun vielä muistetaan se, että testin kehittäminen koskee nimenomaan sitä, että se etsittävä sekvenssi eristetään niin, että tulos todella edustaa mahdollisimman suoraan sitä, mitä haetaan. Eikä ole jonkinlainen edustaja, joka saattaa edustaa tai olla edustamatta sitä, mitä haetaan. Tämän vuoksi normaaleja testejä kehitetään pidempi tovi. Tämän vuoksi sen, että kaaoksen ensimmäisten kuukausien aikana käytetty testi pieraistiin kokoon pikavauhtia, pitäisi herättää skeptisyyttä. Eri asia vielä, että kenen toimesta, mutta se on toinen juttu. Kuten se herätti USA:n valtion virastoissa, jotka neuvoivat olemaan tekemättä päätöksiä sen perusteella.
Tässä on vähän sama juttu kuin kaikessa lääketieteessä nykyään, että kyse ei ole oikeasti niinkään puhtaasta tieteestä kuin insinöörityöstä ja tuotekehityksestä. Tämä virus ja nämä testit ovat tuotteita. Ihmiset ostavat uskoa siihen, että testi kertoo todellisuudesta. Jos testi tekee sen jollain todennäköisyydellä, niin tuote on myyntikelpoinen. Eli sen voidaan esittää tekevän käytännössä sen, mitä se sanoo tekevänsä. Ja sen antamille tuloksille voidaan antaa lainvoima, eli sillä voidaan päättää ihmisten rahojen kohtalosta tai vapauden menetyksestä.
Jollain tasolla maailman poliitikot tietävät, kuten tietää kuka tahansa muukin, että testaamista ei tehdä ihan Strömsössä, että “*naps*, sinulla on korona” ja “*naps*, sinulla ei ole koronaa”. Eli oikeastaan heidän jatkuva päättämättömyytensä ja tumpulointinsa osoittaa, että heillä on vielä järki tallella. He eivät kuvittele, että keskellä sumua on oikeastaan hyvin selkeää kun joku ekspertti niin sanoo.
Jos nyt maaliskuun tai huhtikuun aikana saatiin parempi testi, tai useampia, niin millä tavalla ja miten paljon se aikaisempi oli huonompi? Kerrotaanko tällaisia keskeisiä juttuja kenellekään?
Eikö siis koronaa olekaan oikeasti niin paljon, kuin väitetään. Silloinhan koronaan kuolleisuus olisi vielä suurempi.
Vai mikä sitten on se sairaus joka kaataa ihmisiä ja on johtanut kuolemiin ihmisillä jotka on testattu korona positiivisiksi.
Onko mielestäsi Ruotsissa toimittu paremmin kuin Suomessa? Siellähän ei ole vapautta riistetty…
Ruotsin kuolleisuus vuosittain:
Suomessa vastaavaa nousua kuolleisuudessa ei näy. Kiitos ministereiden tumpuloinnin. 
1 tykkäys
Talous sen sijaan on Suomessa tumpuloitu nyt pitkäksi aikaa. Svenssoni on aina vähän fiksumpi
1 tykkäys
Ei Ruotsi välty talouden taantumasta, mutta tietysti, kun yhteiskuntaa rasittavat vanhukset ja muut heikot yksilöt kuolevat, on sillä taloutta kohentava vaikutus.
2 tykkäystä
Testaamiseen pääsy ei puheena olevassa asiassa ole niinkään merkittävä kuin arviot siitä, kuinka paljon väestössä todellisuudessa on tartunnan saaneita. THL:n arvioiden heittelyt ovat lähinnä osoitus siitä, kuinka epäluotettava tuo asiantuntijataho on. Edellä esitin näkökohtia, jotka täytyy huomioida jos väittää että nykymenetelmät ovat osoittaneet pelkän ajankulumisen ja oireettomuuden olevan riittävän tarkka indikaatio siitä, että henkilö on parantunut eikä enää voi tartuttaa virusta.
Ylen uutisissa:
7.6. klo 14.10 Aftonbladet: Suomessa koronan vuoksi ruotsalaisvihaa
Ruotsin suurin uutismedia Aftonbladet(siirryt toiseen palveluun) uutisoi Suomessa olevan nyt koronaviruksen vuoksi ruotsalaisvihaa.
“Viha kasvaa Suomen puolella: Tehkää hälytys, jos näette ruotsalaisia”, otsikoi lehden Pajalassa käynyt toimittaja. Otsikon jälkeen tekstissä todetaan, että vihan sijaan kyse saattaa olla myös pelosta.
Aiemmin Ruotsin suurimmassa sanomalehdessä Dagens Nyheterissä(siirryt toiseen palveluun) julkaistiin juttu ruotsalaisrekisterissä olevien autojen Suomessa herättämästä koronatartuntahuolesta.
Taustalla ovat suomalaismediassak uutisoidut tiedot, että joillakin paikkakunnilla on huolestuttu Ruotsista Suomeen tulevien levittävän koronavirusta.
Sekä Aftonbladetissa että Dagens Nyheterissä nostetaan esille muun muassa tämä Turun Sanomissa julkaistu uutinen: Ruotsalaisia havaittu saaristossa – “Mökillä käyminen ei ole perusteltu syy”(siirryt toiseen palveluun).
Koko viha- sana kokee inflaation, jos sitä viljellään tällaisessa yhteydessä.
Esitänpä seuraavan analogian: olen naimisissa, enkä halua sotkeentua ulkopuolisiin suhteisiin. Jos se epätodennäköinen skenaario, jossa joku nainen esittäisi kiinnostusta minua kohtaan toteutuisi ja torjuisin tämän naisen lähentely-yritykset, voisi tämä torjuttu nainen ruotsalaislogiikalla sanoa, että vihaan häntä.
Mutta ruotsalainen retoriikka kyllä kieltämättä vähentää kokemaani arvostuksen tunnetta heitä kohtaan. Mutta ei se silti mitään hemmetin vihaa ole.
Ruotsalaiset ovat kyllä härskejä, jos varta vasten tulevat tänne nyt koronaa levittämään. Mutta en silti vihaa heitä. Ja aika härskiä on tuo viha- sanan viljely myös.
5 tykkäystä
Minun käsittääkseni koronatestejä on lukuisia hieman erilaisia. Monet maat ovat kehittäneet omia testejään, toiset ostavat muualta valmiina. Osa testeistä on toiminut huonommin, osa paremmin. Ja eri testimenetelmissä on erilaisia ongelmia. Kyllä tämä kaikki on ollut koko ajan tiedossa. Silti testaamista tarvitaan, koska muuten hapuillaan täysin sokkona pimeässä.