Iltasanomien juttu ei kerro mitään siitä, mikä on klassinen pandemian taltuttamismalli. Ei ole selvää onko Tegnell itsekään sitä määritellyt. Mitä ilmeisimmin siihen jutun mukaan rivien välistä luettuna kuuluu maiden rajojen aukipitäminen pandemian aikana, muttei sen erityisemmin kerrota, kuinka se olisi auttanut pandemian torjunnassa.
Ruotsissa on sen verran paljon kuolleita ja epidemiatilanne pahempi, että lienee ihan perusteltua sanoa, että jokin on siellä pahasti pielessä. Siellä on perusteltu omaa linjaa sillä, että naapurimaissa on kuitenkin lopulta yhtä paljon kuolleita kuin Ruotsissa suhteessa väkilukuun.
Näin voi ollakin, eihän sitä paria vuotta vielä ole kulunut, mutta nyt ei olekaan kyse siitä. Kyse on siitä, että on joku klassinen pandemian taltuttamismalli, joka sisältää avoimet rajat, ja jonka siis mitä ilmeisimmin pitäisi torjua pandemia paremmin kuin sillä menetelmällä, joka useimmissa Euroopan maissa on valittu.
Tietenkään Tegnell ja/tai IS uutinen ei vaivaudu selittämään lukijoille, mikä on klassinen pandemian torjuntamalli ja miten klassinen pandemian taltuttamismalli olisi parempi kuin nyt useimmin eri maissa valittu lähestymistapa. Mainitaan vaan, että maailma tuli hulluksi rajoja sulkiessaan, mutta Ruotsi ei.
Sinun pitäisi siis osoittaa kritiikkisi pikemminkin Tegnellille ja/tai IS:n toimittajalle.
Välillä Ruotsissakin on mietitty, että he ovat epäonnistuneet vanhusten suojelemisessa. Olisi ilmeistä, että koska yhteiskunnan toimintoja ei rajoitettu, pääsi epidemia ihan kuin varkain vanhusten keskuuteen? Jos olisi rajoittamalla ostettu aikaa, olisi ehkä muistettu se, että vanhukset ovat riskiryhmää ja että jotain pitäisi ehkä ihan oikeasti tehdäkin heidän suojelemisekseen. Nythän Ruotsissa korona levisi hoivakoteihin nopeasti aiheuttaen lukuisia kuolemantapauksia.
Eli tuo ‘epäonnistuminen’ vaikuttaa hieman niinkuin itse [tahallaan] aiheutetulta.
Ei todellakaan ole minun vikani, jos lehtijutussa esitetään asioita, mutta oleellisia yksityiskohtia jätetään pois. Ja Tegnell itse sanoi maailman tulleen hulluksi juurikin kertomatta sitä, että miksi hänen mielestään ‘maailman’ toimenpiteet olivat hänen mielestään hulluutta. Toteamus siitä, että yhdessä sovittu linja kaatuu, ei ole aivan riittävä informaatio lukijoille.
Tässä viimeisessä Tegnell oikeastaan itse vastaa siihen, miksi maailma ‘tuli hulluksi’: “Mutta muut hylkäsivät linjan, koska tartuntoja tuli liikaa”.
Johtuisikohan linjan vaihdos kenties siitä, että havaittiin, että ‘yhdessä sovittu’ ‘klassinen pandemian taltuttaminen’ oli erittäin huonosti onnistunut kyhäelmä, koska tartunnat nousivat nopeasti.
