Onko Raamatussa mielestänne huumoria?


#21

Muistan kuulleeni selityksen että Neulansilmä oli joku ahdas portti, josta kamelin oli vaikea kulkea kaupunkiin, eli kyse ei ollut ehkä niin sattuvasta ja hauskasta vertauksesta, kuin mitä me ajattelisimme, mutta sanoina tietysti hyvin osuva. Olenko lie oikeassa tietoni suhteen?


#22

Olen minäkin tuon kuullut, ja tuolla sitä juuri on yritetty selittää pois, sitä huumoria. Tai sanotaan että tästä on olemassa eri näkemyksiä, että onko otettava kirjaimellisesti vai ei. Mutta oma näkemykseni on, että tuo selitys on keksitty jotta saataisiin kuulostamaan vähän “järkevämmältä” vertaukselta.


#23

Näin olen itsekin ymmärtänyt, että tällaista Neulansilmä-porttia ei ole ollut ainakaan tuolloin.


#24

Tietojeni mukaan olet oikeassa, Jerusalemissa tosiaan oli/on portti, josta kamelin on toivotonta mennä läpi.(neulansilmä)


#25

Olen lukenut kuinka monta kertaa, että tuollaista porttia ei ollut.
Kysymyksessä on käännösvirhe. Pitäisi puhua köydestä, joka ei mahdu neulansilmästä. Nyt ei ole lähteitä, mutta mitä Saarisalo mahtoikaan sanoa kirjassaan Jerusalem, jos unhoitan sinut?


#26

Jeesuksen sanat kuvaavat kuitenkin mahdotonta:" näin ei voi olla"
-siihen tyydyn.


#27

Käsittääkseni tuo köysijuttukaan ei ole oikea, vaan todella on kyse hyperbolasta. Kameli ei mahdu neulansilmästä - paitsi jos Jumala sen tekee mahdolliseksi.

(En nyt jaksa alkaa katsomaan Nestlen apparaattia. Muistelisin, että taustalla olisi kuitenkin ajatus siitä että arameassa olisi tuossa köysi, ei kameli. Tällainen, jos siitä on kyse, on turhan spekulatiivista.)


#28

Joo, siis pointti on nimenomaan se, että ihminen ei kertakaikkiaan voi omilla voimillaan pelastua. Ei ole kysymys siitä, että se on hirmuisen vaikeaa. Onhan näitä erilaisia selityksiä, mm. poltista jonka läpi kameli pääsi vain polvillaan (viitaten nöyrtymiseen, jonka kautta pelastuu). Oon kyllä aika skeptinen sen suhteen, että kamelin anatomia ylipäätään mahdollistaisi tuollaista… Tai että kaikki kuormat piti ottaa kamelin selästä pois, että se pääsee läpi. Tällaisia keksittyjä selityksiä, joilla tavoitellaan jotain hurskasta pointtia, mutta Jeesuksen todellinen pointti menee silloin ihan hukkaan.


#29

Pienestä neulansilmästä minä en saa läpi langanpäätäkään.
Joonan kirjassa on paljon huumoria. UT:sta muistuu mieleen hauskana kohtana fariseusten ja näkönsä saaneen sokean sanailu Joh. 9:24-34.


#30

Kohta, jossa se yksi tyyppi kyselee, «voiko Nasaretista tulla mitään hyvää», on minusta aika humoristinen.


#32

Sananlaskujen kirjassa ei juuri mitään muuta olekaan kuin Hjuurmoria. Mm. legendaarinen “Tyhmyys on nainen, levoton ja yksinkertainen, eikä hän mistään mitään tiedä”.

Biblian versio ei ole likikään niin hjumoristinen: "Hullu, huikentelevainen vaimo, mieletöin ei tiedä mitään "


#33

Kirjoitusten sanaleikit ovat mitä tyypillisintä hebreankielen huumoria.

Vaikkapa leikittely patriarkka Iisakin nimen juuresta, joka kuvaa naurahduksen lisäksi mm pilkkaa, ja seksuaalista puuhasteluakin. Kaikki nämä esiintyy Iisakin tarina yhteydessä.

Samoin Joosef pääsi kuittaamaan veljilleen nuorena näkemästään näystä, pyytäessään heitä lähestymään häntä. Joosef leikitteli niillä sanoilla joita Juuda oli aiemmin käyttänyt, ja joiden eräs merkitys on myös jumalan kumartaminen, tai palvominen.

VT:n sukuluetteloissa on runollisia sanaleikkejä, sillä jokainen nimihän perustuu johonkin asiaa tai tapahtumaan.


#34

Kirjoitusten ensimmäinen humoristinen vetäisy on jo prologissa, Jumalan luodessa “taivaat ja maan”. Siihen tarvitaan hebrean kieliopillisesti “suoran objektin osoitinta” (et, joka kirjoitetaan aakkosilla alef+tav). Myöhemmin Messias käytti itsestään samaa ilmaisua.

Hebrealainen ajattelu on vienyt tämän asian pitemmällekin, sanoessaan että “alussa Jumala loi… aakkoset”, ennen taivaita ja maata.


#35

Kabbalisti tältä palstalta enää puuttuikin. :grin:


#36

Ei suoranaisesti ole huumoria, eikä kabbalismiakaan…

Apostoli Johannes käytti mielenkiintoista assosiaatiota ilmestysmajan ja Messiaan välillä. Hebreaksihan ilmestymaja on mishkan, joka juontuu juuresta shakhan (majailla, asua). Jumalan kirkkaus (shekhinah) siis majaili mishkanissa. Ja siellä ylipappi vuosittain pirskotteli uhriveren liiton arkin kanteen (kapporet), ja siellä hän saattoi myös kuulla Jumalan äänen.

Johannes veteli mutkattomasti suoraksi kaiken tämän lausuessan lihaksituleen Sanan ‘majailleen’ keskuudessamme…

Messiaan ja ilmestymajan yhteydestä puhuu myös Mooseksen käyttämä pyhä voiteluöljy shemen haMishchah ilmestymajan ja pappien pyhitykseen. Mishchah jakaa saman juuren sanan Messias (Mashiach) kanssa.

Muoks: ensimmäiseksi sanaksi piti laittamani “Tämä”…


#37

Minusta siihen ajattelemmeko Raamatun humoristiseksi(kin) kirjaksi vaikuttaa paljonkin se, että Raamattua aina kuulee luettavan vakavalla paatoksella. Varmasti tekstissä on vitsejä, mutta emme voi olettaa ymmärtävämme niitä kuten aikalaiset. “Sisäpiiri”-juttuja on varmasti, sellaisia, jotka voivat kovastikin naurattaa niitä, joille ne avautuvat.

Varsinkin lukuisten käännösten jälkeen voimme olla aivan pihalla siitä mitä alkuperäinen kirjoitus on sisältänyt, sanaleikkejä, kaksoismerkityksiä, huvittavia assosiaatioita ja mielleyhtymiä, tilannekomiikkaa jne.

Raamattua luetaan juhlalliseen, kunnioittavaan sävyyn, kuten kuuluukin, ja joidenkin repliikkien äänenpainoja voi vain arvailla. Tuskin esim. Pilatuskaan kovin dramaattiseen ja juhlalliseen sävyyn tokaisi fariseuksille Jeesuksen ristiinnaulitsemisen yhteydessä: “Minkä kirjoitin, sen kirjoitin.”


#38

Apt 23:ssa neuvoston kokous on yllättävän hauska. Tästä saisi oppia myös nettiväittelyihin:

6 Osa neuvostosta oli saddukeuksia, osa fariseuksia, ja tämän tietäen Paavali sanoi kuuluvalla äänellä: "Veljet! Minä olen fariseus, ja fariseuksia ovat isänikin olleet. Nyt olen täällä tuomittavana siksi, että panen toivoni kuolleiden ylösnousemukseen."
7 Tuskin hän oli tämän sanonut, kun fariseusten ja saddukeusten kesken puhkesi ankara kiista ja koko joukko jakautui kahtia.
8 Saddukeukset näet väittävät, ettei mitään ylösnousemusta ole, ei myöskään enkeleitä eikä henkiä, kun taas fariseukset uskovat näihin kaikkiin.
9 Meteli kävi yhä kovemmaksi, ja fariseusten joukosta muutamat lainopettajat alkoivat jo väittää: “Me emme voi havaita tässä miehessä mitään pahaa. Jospa henki tai enkeli on puhunut hänelle.”


#39

Minua on huvittanut mm. se kohta, jossa Jumala sanoo Mooseksen empiessä, että veljesihän voi puhua sinun puolestasi - ja tuoltahan hän juuri tuleekin. Huvittavaa siinä on mielestäni se, miten Jumala muka ikään kuin yllättyy Aaronin saapumisesta.

Profeettojen elämänvaiheissa on myös joitain humoristisia kohtia. Pyhä Elia Tisbeläinen kuittailee pakanapapeille aika hauskasti. Jotkut kohdat ovat humoristisia temaattisesti vaikka itse ei niitä erityisen hauskoina pitäisikään. Bileamin aasin puhuminen on tällainen kohta. Jotkut jakeet ovat jääneet mieleen niiden karkean lasettelun takia. Moni varmaankin muistaa tämän jakeen:

Minä paiskaan uhrieläintenne suolet sontineen teidän silmillenne, viskaan juhlienne jätteet kasvoillenne, ja teidät itsennekin heitetään tuohon samaan tunkioon. (Mal. 2:3)

UT:ta jos lukee kreikaksi, niin Jeesus laskettelee hauskoja sanaleikkejä siinä kohdassa, jossa hän puhuu “niin kuin te mittaatte, niin teille mitataan”. Se on kreikaksi ääneen luettuna hauska - ja kertoo jotain siitä asenteesta, jolla pyhistäkin asioista on opetettu. Suomeksi sama kohta kuulostaa paljon puisevammalta. Kreikaksi lukiessa siinä on sellainen - uskaltaako tätä sanoakaan - hieman samanlainen kiihtyvä, alkusointuinen nuotti kuin populistipuhujilla:

μη κρινετε ινα μη κριθητε | εν ω γαρ κριματι κρινετε κριθησεσθε και εν ω μετρω μετρειτε μετρηθησεται υμιν (Matt. 7:1,2)

Luulen, että pyhät evankelistat ovat tarkoituksella ottaneet mukaan myös sellaisia seikkoja, joissa opetuslasten oma ymmärtämättömyys, hidasälyisyys tai maalliset ajatukset tuodaan esiin. Esimerkiksi kohta, jossa opetuslapset pähkäilevät, että “miten kukaan voi mennä takaisin kohtuun ja syntyä uudestaan” jne. ovat varmasti inhimillistäneet evankeliumin sanoman vastaanottamista ja kristittynä kasvamista. On helpompi samastua opetukseen, kun opettajat kertovat tuollaisia juttuja itsestään ja omasta edistymisestään.


#40

Tämä on pitkään ollut suosikkini :slight_smile:


#41

Messiaan nimeämät “ukkosenjylinän pojat” on aika humoristinen, sehän lienee lausuttu hebreaksi/arameaksi viitaten jo egyptissä Joosefin kuittailuun veljilleen, “että älkää sitten tapelko matkalla”…

sisarukset yleensä kinastelevat kaiken aikaa, varmaan niin teki sebedeuksen pojatkin…, Messias nimesikin nuo vellokset tappelupukareiksi käyttäen tuota samaa riitely-verbiä ragaz: nahistelevat veljet, b’nei ragosh…